Hitman: Absolution

Hitman saa arvoisensa jatko-osan monen vuoden odotuksen jälkeen. Vaikka peli poikkeaakin tutusta kaavasta reippaasti, ovat uudistukset pääosin onnistuneita, vaikka kovimmille sarjan faneille tämä varmasti tuottaa vaikeuksia hyväksyä. Kovimpia faneja tosin varmasti ilahduttaa mahdollisuus ottaa käytännössä kaikki avut pois kun pelaa vaikeimmilla vaikeusasteilla. Sarjaan tutustuvilla esimerkiksi instinct mode, joka muistuttaa hieman Splinter Cellin sonar visionia tai uusien Batman-pelien detective modea, varmasti helpottaa pelisarjaan sisään pääsemistä.

Juonellisesti peli on hieman heppoisa välillä, mutta ääninäyttely on hyvää ja varsinkin paikoitellen maailma tuntuu todella hienolta. Esimerkiksi Chinatown pelin alkupuolella on todella näyttävä kaikkine ihmisineen. Harmillisesti monet alueet ovat ehkä hieman liian pieniä. Miinusta myös checkpoint-systeemistä, joka paikoin tuntuu todella hyödyttömältä. Myös tekoäly osaa välillä olla todella typerä, josta iso miinus. Esimerkiksi, eräässä tehtävässä olin ikkunan takana vajassa piilossa, vartija käveli ikkunan eteen, kurkisti ikkunasta sisään ja katseli alaspäin, muttei nähnyt minua siinä suoraan alla.

Yksinpelissä riittää kestoa noin 15-20 tunniksi, jos pelaa helpoimmilla tasoilla. Vaikeimmilla tasoilla suoraan aloittaessa, tai haasteita suorittaessa peliaikaa saa irti reilusti enemmän. Tämän lisäksi pelissä on contracts-moodi, jossa voi luoda kavereilleen omia tappokohteita yksinpelin kenttiin. Palkkamurhan kohteeksi voidaan valita mikä tahansa NPC joka on tietyssä kentässä. Näitä luomalla ja muiden sopimuksia suorittaessa saa varmasti kulumaan tunteja.

Kaikenkaikkiaan Hitman: Absolution on erittäin onnistunut peli ja toivottavasti jatkoa seuraa pian.

Kirjaudu kommentoidaksesi