Netissä on jo muutaman vuoden ajan voinut tuhlata aikaansa selaimessa pelattavaan Zoo Keeper-peliin. Suositulla pulmapelillä on ilmeisesti ollut niin paljon vientiä, että se on nyt käännetty DS:lle kannettavaan muotoon.
 
DS:n eläimellisin peli

Kaikki alkaa, kun erään eläintarhan eläimet kyllästyvät ylimieliseen pomoonsa ja aloittavat kapinan. Pelaajan eli eläintarhan vartijan onkin laitettava elukat takaisin nuhteeseen ottamalla ne kiinni. Eläintarha on alanäytöllä näkyvä 64 eläinpalikan ruudukko, jolla pelaajan homma on vaihtaa kerralla kahden eläimen paikkaa. Näin yritetään muodostaa vähintään kolmen saman eläimen jonoja. Valmiit eläinjonot katoavat tehden tilaa uusille, ylhäältä putoaville eläinpalikoille. Lisäpisteitä saadaan palikkarivien tuhoamisesta ketjuissa, mikä onnistuu yleensä vain hyvän tuurin avulla. Kaikki tapahtuu taustalla tikittävää kelloa vastaan. Ratkaisu toimii, mutta ylänäytön jättäminen miltei kokonaan käyttämättä kummastuttaa. Ylänäytössä kyllä näkyy jokin söpöistä virtuaalielukoista joka kierroksella, mutta tälläpä ei mitään pelillistä käyttöä ole.

Normaalimoodissa luontokappaleita pyydystetään kiintiöittäin tasoilla nousemiseksi. Ensimmäisellä tasolla kiintiö on kolme eläintä per laji, mutta tason noustessa myös kiintiöt kasvavat. Ja peliaika sen kuin vähenee. Kiinniotoista saa lisäaikaa, joten siirtoja ei voi suunnitella kovin pitkään. Kiintiöiden täyttymistäkään ei ehdi seurata, vaan on elintärkeää ottaa vain kaikki mahdolliset eläinryhmät kiinni. Normaalimoodi loppuu, kun tietty määrä tasoja on tahkottu.

Rennompaa ja pidempikestoista kokemusta kaipaaville mukana on Tokoton-moodi, jossa taso vaihtuu vasta kun jotain eläintä on kerätty sata kappaletta. Tokoton-moodissa taso kasvaa jatkuvasti, ja vain pelaajan epäonnistuminen voi päättää pelin. Vielä kun aikaa on runsaammin kuin normaalimoodissa, Tokoton-peli voi helposti kestää pitkään.

Pelaaminen on yksinkertaisuudessaan hauskaa ja melko toimivaa, mutta pelin suurin miinus on sen liiallinen satunnaisuus. Pelaaja kun ei voi millään lailla vaikuttaa siihen, minkälaisia palikoita tuhottujen tilalle tippuu. Tämä yhdistettynä suhteellisen pieneen peliruudukkoon tuhoaa mahdollisuuden suunnitella siirtoja etukäteen ja tekee pelaamisesta vain kaoottista yksittäisten tuhottavien palikkakuvioiden metsästystä.

Tarhataan eläimiä tuurilla

Juuri mieletön arvaamattomuus pilaakin Quest-pelimoodin täysin. Quest on kymmenen tehtävän taitotesti. Pelaaja saa jonkin tavoitteen, joka on toteutettava mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Tehtävänä voi olla vaikka parinkymmenen jalopeuran vangitseminen, mutta koitahan siinä sitten kerätä pelkkää jellonaa, kun juuri poistetun rivin tilalle tippuu komea kolmen kirahvin jono. Pisteet tippuvat ja pomo huutaa punaisena, mutta minkäs teet, kun korkeammat voimat sattuivat arpomaan huonot palikat.

Time Attack -moodissa on tavoitteena saavuttaa mahdollisimman korkea pistemäärä kuuden minuutin aikarajan sisällä.  Mukana on myös yhden kasetin kaksinpeli. Häviäjä on se, jonka aika loppuu ensin. Peliä on maustamassa esineitä, joilla voi muun muassa täyttää oman aikamittarin tai hankaloittaa vastustajan peliä.

Tekemistä tunneiksi

Zoo Keeperin idea ei ehkä ole kovin omaperäinen, mutta ainakin se on yksinkertainen – ja toimiva. Ensimmäisestä aloituksesta menee tovi, ennen kuin peliin pääsee kunnolla sisälle. Heti kun idean kuitenkin sisäistää kunnolla, ei paluuta arkeen enää ole. Pelin yksinkertaisuus suorastaan imaisee mukaansa, ja usein sitä huomaakin sen vain yhden lyhykäisen pelin monistuneen kahdeksi tai neljäksi. Vielä kun yksi peli tuppaa helposti kestämään taitojen kasvaessa pidempään ja pidempään, saa eläinten parissa näprätessä kulumaan helposti tunnin jos toisenkin kerrallaan.

Onko ilmaiseksi selaimella pelattava puzzlepeli lopulta kannattava ostos? Kaikkien puzzlefanien kannattaa toki kokeilla peliä edes netissä, sillä selainversiosta saa melko hyvän kuvan siitä, mitä peli on myös taskukoossa. DS-pelin hankintaa puolustelee kosketusnäyttö, joka toimii pelissä todella hyvin. Toinen hyvä pointti on kannettavuus. Flash-peli kun ei kovin helposti taskuun taivu. Peliä kannattaa joka tapauksessa kokeilla edes jossain muodossa siltä varalta ettei elukoiden kääntely maistu. Pelillä kun ei ole juuri mitään muuta annettavaa. Jos taas eläintarhurin hommat iskevät, on Zoo Keeper juuri oikea valinta.