Halo 2:n moninpelin karttamäärä yli kaksinkertaistui ajan mittaan Livestä ladattavien kenttien ansiosta. Hyvin menestyneet sisältöpaketit takasivat, että Halo 3 ei jää sekään ilman lisäkarttoja. Ensimmäisenä yrittäjänä kauppapaikalle putkahti joulukuussa kolme uutta kenttää sisältävä Heroic Map Pack, jonka hintalapussa lukee hieman suolaiset 800 Microsoft-pistettä.

Vanhoja muistellessa

Paketin suurin kenttä Standoff on asetelmiltaan kaikin puolin klassista Haloa, eivätkä mielikuvat Blood Gulchista ole kaukaa haettuja. Keskikokoisen, ympyrää muistuttavan ylängön kahta nurkkausta komistavat tukikohdat, joissa asustavat sinisten ja punaisten liput sekä pommipaikat tehtäväpohjaisissa matseissa. Tukikohtiin pääsee sisälle useita eri reittejä pitkin. Lisäksi sisätiloista löytyy uusia vaihtoehtoja avaava kytkin. Kartta on käytännössä symmetrinen, vaikka ulkomuodossa lieviä eroja onkin.

Standoffin maisemaa hallitsevat taustan valtavat lautasantennit. Taistelutantereen maasto on pääosin kumpuilevaa. Visuaalisesti kartta on erittäin miellyttävä: auringonlaskun oranssi sävy saa aikaan kovin seesteisen tunnelman.

Oletusasetuksilla kenttä sisältää kolme mongoosea ja yhden warthogin molemmissa tukikohdissa. Ajoneuvoja vastaan taistelemiseen sopivat poikkeuksellisesti kahdella raketilla varustetut kaksi sinkoa sekä kentän keskeltä löytyvä Spartan Laser. Vaikka kenttä sopisikin hyvin tarkka-ampujille, tarkkuuskiväärit eivät kuulu Standoffin oletuskokoonpanoon. Sen sijaan vihollisia voi niittää nätisti korkeuksiin tukikohtien katoille asetetuilla tykeillä.

Kentän ominaispiirteisiin kuuluu laaja rintama. Varsinkin lipunryöstössä kentän leveys antaa mahdollisuuden iskeä vihollisen selustaan joko nopeasti mongoosella ajelemalla tai molemmilta puolilta löytyvään näkymättömyyteen verhoutumalla. Tämä pakottaa myös alueenvaltauksessa tarkkailemaan reunoja tarkasti. Iskuyrityksiä ruokkivat selustasta löytyvät sisäänkäynnit. Monet kerrat huolimaton puolustaja herää liian myöhään, kun vihollinen on jo tunkeutunut tukikohtaan viemään lippua tai valtaamaan ensimmäisenä sitä vitosaluetta.

Näennäisesti suuresta koostaan huolimatta kenttä sopii mainiosti neljän hengen joukkueiden kamppailuihin, mutta parhaat mahdolliset taistelut saadaan yleensä aikaiseksi, kun tiimeihin kuuluu viisi tai kuusi pelaajaa. Parhaimmillaan Standoff on lipunryöstössä ja alueenvaltauksessa. Tällöin toiminta koostuu sopivasta sekoituksesta ajoneuvojen aiheuttamaa kaaosta ja hallittua taistelukiväärien kuminaa.

Ethän aja autoilla sisätiloissa, ethän?

Rat’s Nest tarjoaa sekin ajoneuvojen värittämää toimintaa, mutta taisteleminen tapahtuu puhtaasti sisätiloissa. Visuaalisesti kenttä lainailee kampanjatilan Crow’s Nestiä betonirakenteineen. Kartan hallitseva piirre on tie, jonka muodostaman suorakulmion sisällä ei niinkään tarvitse huolehtia ajoneuvoista. Vastakkaisissa päissä sijaitseviin tukikohtiin pääsee niin tieltä kuin sisätiloistakin käsin. Tietä hallitsevat tukikohtien kaksi warthogia ja mongoosea.

Suorakulmion halkaisee suuri käytävä, jonka kautta voi oikaista toiseen suuntaan ajokilla. Samaisen käytävän korkeammassa päädyssä, aivan tien vieressä sijaitsevat ghost ja tarkkuuskivääri. Vastakkaisella puolella makaa tiellä raketinheitin. Keskemmältä voi puolestaan poimia vasaran, gravitaatiohissin ja näkymättömyyden. Näin kaikki voima-aseet ovat yhtä hyvin molempien tiimien ulottuvilla. Sisätilojen aseistukseen kuuluvat taistelukiväärit, haulikot, maulerit ja brute shotit.

Rat’s Nest tarjoaa hyvin valinnanvaraa lähestymistapojen suhteen. Jos tuntuu, ettei kestä enää sekuntiakaan päälle ajelevia warthogeja, voi pysyä hissukseen keskellä niiden ulottumattomissa. Jos taasen haluaa esitellä ajotaitojaan, voi huristella päivät pitkät ympäri kenttää tiellä pysytellen. Tie on kuitenkin sen verran ahdas, että se antaa hyvät mahdollisuudet jalkaväelle pilata kilparadan kuninkaiden päivän pelkillä hyvin sijoitetuilla kranaateilla.

Standoffin tapaan kartta skaalautuu yllättävän hyvin pienempiinkin taistoihin, mutta parhaiten se toimii viiden tai kuuden hengen joukkueilla. Kartalle ominaisimmissa tehtäväpohjaisissa pelimuodoissa erityistä huvitusta aiheuttavat ajoneuvoilla suoritettavat iskut tukikohtiin ja pakoyritykset lippujen kanssa. Omaksi suosikikseni muodostui alueenvaltauksessa kolmosalueeksi merkitty tienpätkä, jonka kohdalla tukikohdan seinä on murtunut altistaen sotilaat vaarallisille pudotuksille alas syvyyksiin. Sopivalla ajoituksella kranaatti tai vasaramies saattaa aiheuttaa melkoisen paniikkireaktion ajokilla huristelevalle joukkiolle. Vastaavasti moisesta läheltä piti -tilanteesta selviäminen saa aikaan hysteeristä naurua.

Mukiinmenevää muokattavuutta

Foundry on Heroic Map Packin outo lintu. Päällisin puolin se näyttää lähinnä tylsältä varastorakennukselta, joka on täynnä niitä iänikuisia räiskintäpelien kauhistuksia – isoja, rumia laatikoita! Kentän kantava ajatus onkin sen muokattavuus: pelaaja voi poistaa Forge-editorilla kentästä lähes kaiken, jolloin jäljelle jää avara tila. Ainoa pysyvä hallitseva elementti on tukikohdat erottava seinämä.

Perusasetuksilla Foundry on karttapaketin muista kentistä selvästi poikkeava. Se sopii paremmin pienemmille taisteluille ja ilman joukkueita harrastettavaan tappomatsiinkin. Toiminnassa tärkeintä on hallita laatikoiden korkeudet. Pelkästään alhaalla maan tasalla kuhnailevat soturit jäävät armotta ylhäällä liikkuvien taistelijoiden kiväärituli- ja kranaattikeskitysten armoille. Taistelukentän taktista hallintaa edesauttaa myös power drainerin järkevä käyttö, sillä ahtaissa tiloissa kyseinen vempele rajoittaa kätevästi kulkuväyliä. Voima-aseista tehokkaampi on sinko, vaikka taitava tarkka-ampujakin saa varmasti tuhoa aikaan.

Jos kentän oletusasetuksiin olisi tyytyminen, ei se olisi kovinkaan häävi. Muokattavuutensa ansiosta sillä on kuitenkin paljon tarjottavaa. Visuaalisesti kauniita karttoja on vaikea tehdä, mutta hyvinkin pelattavia versioita löytyy Livestä monta kappaleita. Ahkerimmat forge-nikkarit ovat luoneet editorin avulla Halo-klassikoita, eikä uusistakaan luomuksista ole puutetta. Avoin taistelutanner sopii hyvin myös Grifballin kaltaisiin erikoisuuksiin. Foundry toi mukanaan myös uusia esineitä forgessa käytettäväksi.

Kokonaisuutena Heroic Map Pack on toimiva karttapaketti, mutta toisaalta lähes kymmenen euroa on ehkä hieman liian suolainen hinta vain kolmesta kentästä, jotka eivät mitään valtavan mullistavaa tarjoa.

Halo-fanaatikon ei kuitenkaan tarvitse miettiä kahdesti, sillä vähäinenkin määrä uusia kenttiä tuo lisää säpinää moninpeliin. Forgen kanssa ahertaville paketin tekee erityisen houkuttelevaksi Foundry. Kartat tulevat saataville ilmaiseksi seuraavan satsin julkaisun yhteydessä keväällä, joten kärsivällisimmät ja puhtaasti seuranhakujärjestelmän varassa pelailevat soturit varmasti jaksavat odottaa kevääseen saakka.