Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Liity perheeseen

Tsekkiläisen Illusion Softworksin parin vuoden takainen PC-hitti Mafia on kääntynyt nyt myös Xboxille ja PlayStation 2:lle. Kehitysstudio on tehnyt itseään tunnetuksi PC-rintamalla Mafian ohella myös Hidden and Dangerous -pelisarjallaan sekä osallistumalla Vietcong-pelin kehitykseen. Mafian Xbox-versio ei kuitenkaan yllä lähellekään studion aiemman tuotannon tasoa. Käännös tuntuu lähinnä puolivalmiilta beta-versiolta bugeineen ja tunnottomine kontrolleineen.

Mafia sijoittuu 1930-luvun kuvitteelliseen Lost Heaven -kaupunkiin, joka kärsii kahden kilpailevan mafiaperheen tuomasta korruptiosta. Pelaaja omaksuu nuorehkon taksikuskin roolin, joka sattumalta ajautuu mukaan alamaailman kuvioihin. Onnistuneiden tehtävien myötä hahmon arvostus rikollisperheessä kasvaa ja lopulta hänestä tulee varsinainen luottomies, jolle lykätään kaikki vaarallisimmat tehtävät.

Lost Heaven on suuri ja suhteellisen monipuolinen kaupunki, joka on vapaasti tutkittavissa keskikaupungilta laitakaupungin omakotitaloalueeseen ja rauhalliseen maaseutuun. Pelaaja voi liikkua joko autolla, junalla tai jalan aivan kuten Grand Theft Auto -sarjassa. Mafia on kuitenkin tyystin erilainen peli kuin GTA, sillä se etenee suoraviivaisesti uskottavan tarinansa mukana. Pelaajalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa juonen kulkuun, mutta toisaalta hyvillä henkilöhahmoilla sekä pienellä romanssillakin höystetty tarina on aidosti kiinnostava ja päähahmon tunteisiin on helppo samaistua.

Likaista työtä

Peli sisältää kolme pelimuotoa, joista tärkeimpänä voidaan pitää parikymmentä tehtävää kattavaa tarinamoodia. Tehtävät yleensä alkavat ajeluosuudella, jonka jälkeen jalkapatikassa tapahtuu jotain enemmän tai vähemmän yllätyksellistä, mikä pakottaa lataamaan kovat piippuun. Auto- ja asearsenaalista löytyy pääasiassa 30-luvun vakiovarustusta, joten alla on yleensä juuri ja juuri 150 km/h kulkeva pyöränrenkailla varustettu peltilaatikko ja kädessä lepää esimerkiksi revolveri, katkaistu pumppuhaulikko tai legendaarinen Tommy Gun.

Pelin kahdessa muussa pelimuodossa, vapaa-ajossa ja autokilpailuissa, voi saada käyttöönsä myös hieman villimpiä autoja, kuten esimerkiksi rakettimoottorilla varustetun vanhanajan formulan. Autot vahingoittuvat tuntuvasti törmäyksissä ja niitä ammuttaessa, eivätkä sisälläolijatkaan säästy ehjin nahoin. Hahmon voi esimerkiksi ampua tuulilasin läpi rattiin ja formulan kiepsauttaminen ylösalaisin tuskin tekee hyvää päänahalle.

Hyvistä lähtökohdistaan huolimatta Xboxin Mafia putoaa rymisten rappuset alas epätarkkojen kontrolliensa takia. Alkujaan hiirelle ja näppäimistölle suunniteltu ohjausmekaniikka on käännetty sellaisenaan Xboxin peliohjaimelle, minkä takia liikkuminen ja aseilla tähtäily on vaivalloista. Koska päähahmo ei kestä kovinkaan pitkään luotisateessa, kohtalaisella tekoälyllä varustetut viholliset olisi saatava tähtäimeen nopeasti. Pieni tähtäysapu olisi helpottanut tilannetta, mutta Mafiassa automaattitähtäys on sijoitettu oudosti mustaan nappulaan, jota painamalla tähtäin keskittyy juuri sillä sekunnilla lähimpänä olevaan viholliseen. Vihollisten liikkuvuuden ja aseiden rekyylin takia ratkaisu ei kuitenkaan toimi. Kontrollien epätarkkuus kiusaa myös autoja, joihin ei saa minkäänlaista tuntumaa, eikä näin vapaa-ajosta saatikka autokisoista ole juurikaan iloa.

Peli kärsii myös joistakin bugeista, jotka liittyvät pääasiassa törmäyksentunnistukseen. Osumat eivät aina rekisteröidy kunnolla, ja hahmo voi myös jäädä kiinni esimerkiksi tynnyrin seinämään, mihin puree ainoastaan tehtävän uudelleenaloittaminen. Onneksi jokainen tehtävä on pilkottu muutamiin osiin, joiden alussa peli tallentuu automaattisesti, joten aivan alkuun ei sentään välttämättä joudu. Joskus tallennuspisteet ovat kuitenkin turhan harvassa, mikä ilman bugejakin voi vaikeimmissa paikoissa johtaa ärsyttävään saman kohdan höyläämiseen "yritys ja erehdys" -periaatteella.

Graafista surutulitusta

Mafia oli aikoinaan PC:llä varsin komea, mutta myös erittäin raskas peli. Xbox-versiossa oikeastaan lähes kaikki PC-version hienoudet on surutta pudotettu pois, eikä peli siltikään toimi ilman vakavia ruudunpäivitysongelmia. Tekstuurit ovat järkyttävän suttuisia, geometria on palikkamaista, piirtoetäisyys on surkea ja animointi pätkii selvästi. Lisäksi kaupunki lähes kumisee konsoliympäristössä tyhjyyttään, sillä muuta liikennettä on harmillisen vähän. Ainoastaan PC-versiosta videolle nauhoitetut tarinaa kuljettavat välipätkät ovat mukavaa katsottavaa, mistä kiitos laadukkaalle ohjaukselle ja ilmeikkäille hahmoille.

Onneksi pelin äänimaailma ei ole kärsinyt. Vaikkei se tajunnanräjäyttävän hyvä olekaan, lukeutuu se silti pelin parhaimpiin puoliin ja pystyy muiden osa-alueiden ongelmista huolimatta juuri ja juuri pitämään 30-luvun ilmapiiriä yllä. Kiitosta pitää antaa paitsi uskottavasta ääninäyttelystä, myös jazzaavasta musiikista. Autojen ja aseiden äänet ovat hieman vaisumman kuuloisia, mutteivat missään nimessä huonoja.

Turha käännös

Mafia on hyvin pitkälti pilattu Xboxilla. Pelin aihepiiri ja tarina ovat hyviä, kuten myös äänimaailma, mutta oikeastaan kaikki muu onkin toteutettu todella laiskasti. Xboxin Mafiasta on muutamia mieleenpainuvia kohtauksia lukuun ottamatta vaikea kaivaa todellista peli-iloa, mikä saa käännöksen maistumaan pahasti turhanpäiväiseltä rahastukselta.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi