Joulukalenterissa Wiin pelivuosi
Luukku 21: Vuoden 2010 Wii-yksinoikeudet
Uskomattoman hauskaa räiskintää, joka kannustaa näyttävään pelaamiseen. Muiden pelien hidastempoinen suojan takana kykkiminen on surkean puuduttavaa sen jälkeen kun on Vanquishissa potkinut jättirobotteja selälleen. Pienellä lisäpanostuksella tarinaan olisi ansainnut viimeisenkin tähden.
Ainutlaatuinen peli, joka jokaisen pitäisi kokea kertaalleen. Arkipäiväisten asioiden tekemisestä saadaan mystisen viihdyttävää ja toiminnallisisssa kohtauksissa eläytyminen on aivan omalla tasollaan. Erityisen hienon pelistä tekee että epäonnistumisilla on merkitystä koko lopputarinan kannalta.
PS3:n graafisesti hienoin peli ja ansiokas päätös Kratoksen tarinalle. Normimonsujen lahtaaminen on jo itsessään hauskaa, mutta pomotaistelut ovat pelin ehdoton huippukohta.
Sotapelien kuningas, pyyhkii MW2:lla lattiaa. Pitkät ja monipuoliset kentät, ja aidosti joutui strategiaa viilaamaan vihut niitatakseen. Moninaiset olivat ne kerrat kun kuvakulma kääntyi kohti taivasta...
Ensimmäisen saaren perusteella olisi vielä voinut antaa neljä tähteä, mutta loppua kohti peli muuttui vain tylsemmäksi. Mitään uutta nähtävää ei tullut ja taistelut menivät silkaksi sinkohipaksi. Autoilla ei tee mitään ja tarinaa on jopa ensimmäistä osaa vähemmän, joskin maailman huonoimman lopputaistelun jälkeinen typerä loppu onnistutaan silti vetäisemään lähes tyhjästä. On Kräkkiksellä silti hetkensä; räjähdykset ovat isoja ja orbien kerääminen hauskaa. Kokonaisuutena kuitenkin selkeä pettymys.
KonsoliFINin joulukalenterin 16. luukussa luodaan katsaus NHL 11:n virtuaaliliigoihin. KonsoliFINissä pyörii useita aktiivisia kiekkosarjoja, joiden ympärille on ehtinyt muodostua tiivis ja yhä kasvava yhteisö. Artikkelin bittilätkän maailmasta voi lukea täältä.