Live Arcade -pelit testissä, osa 3

Syksy on kasvattanut Live Arcaden pelivalikoimaa tasaiseen tahtiin, mutta yksi pelityyppi on edustanut muita ahkerammin. Retropelejä on tullut monien mielestä jo liiaksi asti. Klassikoille on tosin vankka asema tämänkaltaisessa palvelussa. Osa peleistä on luonnollisesti ikääntynyt pahemmin kuin toiset, mutta niille joita pelit kiinnostavat pintaa syvemmältä tämä on jälleen yksi mainio tapa tutustua menneiden vuosikymmenien hitteihin. Tämä osa Live Arcade -pelien maailman tutkiskelussa onkin omistettu näille menneiden vuosikymmenien hiteille. Tähän osaan mahtui viisi julkaisua eli Frogger, Gauntlet, Pac-Man, Street Fighter 2: Hyper Fighting ja Smash TV. Retrojulkaisujen tahti ei myöskään näytä hiipuvan jatkossa. Odottamaan jäi vielä monta julkaisua, joten tämän juttusarjan seuraava retro-osa on varmasti tulossa.

Syksy toi myös yhden odotetuimmista Live Arcade -julkaisuista eli Lumines Live!:n. Pirstaloidun julkaisun aiheuttama kohu on tosin ollut otsikoissa enemmän kuin peli itse, mutta PSP-hitille on myyntilukujen perusteella ollut selkeästi tilaa myös 360:lla. Pelin erikoislaatuisuutta kuvastakoon se, että Yargon tekemä arvostelu pelistä päätettiin mahdutettaa tämän retrojutun alkuun.

Lisäksi vielä pieni muistutus: jokaisesta Live Arcade -pelistä on ilmainen kokeiluversio ladattavissa Xbox 360:n kauppapaikalta joten pelejä pääsee maistelemaan vaikkeivat ne suurempaa innostusta aiheuttaisikaan. Tarjontaan kannattaakin tutustua, sillä menneillä vuosikymmenillä on vielä paljon tarjottavaa nykypelaajille. Lisäksi kannattaa muistaa KonsoliFINin aikaisemmat artikkelit tässä samassa sarjassa.


Lumines Live!

Kehittäjä Q Entertainment
Julkaisija Q Entertainment Inc
Julkaisupäivä 18.10.2006
Lajityyppi Äly ja pulma
Pelaajia 1-2
Live-tuen tyyppi Moninpeli, lisämateriaali, tuloslistat
PEGI-suositus 3+
Hinta 1200 pistettä

Lumines Live! on varmasti Live Arcaden kuumimmin odotettuja pelejä. Alkuperäistä PSP:n peliä pelanneet tietävät, että kyseessä on vallan loistava puzzle/rytmipelin hybridi. Luminesin mytologia on kantautunut myös käsikonsoleita harrastamattomien korviin, joten peliä on todella kaivattu kaltaisteni keskuudessa, joita Live Arcaden ainaiset retropelit jo kyllästyttävät. Menevän pelaajan käsikonsoliviihteenä Luminesia ei kannata kyseenalaistaa, mutta miten peli iskee olohuoneen sohvaperunoihin?

Pelin ideana on hyvin perinteisesti muodostaa ruudulle tippuvista kaksivärisistä palikoista samanvärisiä neliöitä. Omaperäisyyttä peliin tuo musiikki, jonka rytmin mukaan kenttää halkoo vasemmalta oikealle viiva, joka kulkiessaan vie samanväriset neliöt mukanaan. Mitä useamman neliön saa poistettua yhden pyyhkäisyn aikana, sitä paremmat pistebonukset saa. Yksinkertaista, mutta silti mukavan haastavaa ja intensiivistä, mikäli pyrkii tuloslistojen kuninkaaksi.

Luminesin taika ei ole hävinnyt mihinkään, vaikka alusta on aivan eri. Päinvastoin, nyt pelaajia hellitään 5.1-miksatuilla musiikeilla, eikä teräväpiirtotarkkuus tässäkään pelissä hukkaan mene. Joidenkin kenttien värien räikeyteen tosin saavat silmät totutella hetken aikaa isolla ruudulla. Padin ristiohjaimen tarkkuus ei ainakaan omissa kourissani pärjää PSP:lle, sillä varsinkin Time Attack -moodissa palikoilla on tapana tipahdella vääriin paikkoihin kiireen aiheuttamien ohjausvirheiden vuoksi.

Pelinä Lumines Live! on ehtaa laatua, joten varsinainen kritiikki kohdistuukin hintaan ja markkinointiin. 1200 pisteellä saa pelin, jonka perusmoodissa saa pelattavakseen 12 kenttää. Tämän lisäksi on jo mainittu Time Attack, moninpeli Livessä tai samalla koneella kahdelle pelaajalle ja aivopähkinäksi tarkoitettu Mission-moodi. Jälkimmäisen pelaa minuuteissa läpi, jonka jälkeen ilmoitetaan tylysti, että enempää ei tipu, ennen kuin on ostanut myöhemmin julkaistavan Mission Packin. Eikä rahastus tähän pääty, sillä Marketplacessa on jo myytävänä 600 pisteellä Advance Pack, joka tuo 22 uutta kenttää uusine musiikkeineen. Kokeneille Lumines-pelaajille tämä sijoitus on käytännössä pakollinen, mikäli haluaa pelistään kaiken irti. Lisäksi tiedossa on vaikka minkälaista maksullista laajennusta siihen malliin että köyhempää jo hirvittää.

En ole aivan varma miten suhtautua tämän tyyliseen pelin myyntiin. Tavallaan Lumines Live! on parin kymmenen euron arvoinen nykyisessä muodossaan ja jokainen voi itse myöhemmin päättää, mitä lisämoduuleita peliinsä tahtoo hankkia. Toisaalta kaikki varmasti haluaisivat omistaa pelin kokonaisuudessaan eikä torsona, mutta tätä varten saa Microsoft-pisteitä ostella jo sellaisen kasan, että hinta ohittanee jopa PSP:n tulevan Lumines 2:n. Mikäli joka ikinen laajennus pitää hankkia 600 pisteen kiskurihintaan, ollaan maksullisten sisältöpäivitysten hintapolitiikassa edetty nopeasti monen keskivertopelaajan kipupisteen yli.

Mutta ei hullu tietenkään ole se joka pyytää, vaan se joka ei löydä Microsoft-pisteilleen parempaakaan käyttöä.

- Yargo

 


Frogger

Kehittäjä Digital Eclipse
Julkaisija Konami
Julkaisupäivä 12.7.2006
Lajityyppi Tasoloikka
Pelaajia 1-2
Live-tuen tyyppi Tuloslistat, moninpeli
PEGI-suositus 3+
Hinta 400 pistettä

Frogger on Konamin vuonna 1981 julkaisema peli, joka aloitti monien aikalaistensa tavoin menestyskulkunsa pelihalleista. Klassikkostatuksen omaava sammakko on vuosien saatossa käännetty yhdelle jos toiselle alustalle ja nyt vuorossa on myös Xbox 360, jolla peli juhlii 25-vuotista taivaltaan.

Froggerissa pelaajan tehtävänä on saattaa ohjaamansa sammakko ruudun alalaidasta turvaan ruudun ylälaitaan. Matkan varrelle osuu moottoritie sekä uhkaava joki. Mukana on luonnollisesti myös kerättäviä bonuksia, jotka kartuttavat pistesaalista ja lisävaaraa tuovia petoja. Yksinkertaisesta ideasta huolimatta peli tekee jotain edelleen oikein, koska se jaksaa viihdyttää eri pelaajaryhmiä lapsista vanhempiin.

Live Arcade -julkaisu tarjoaa pelitiloista perinteistä kolikkohallipelaamista yksin sekä kaverin kanssa. Lisäksi mukaan on saatu kolme erilaista nettipelitilaa: versus, versus speed ja co-op. Versus ja versus speed asettavat pelaajat vastakkain, tavoitteena kerätä joko eniten pisteitä tai olla nopein ja co-op puolestaan pistää pelaajat kartuttamaan yhteistä pistepottia. Nettipeli on toimiva lisä, mutta kanssapelaajia on vaikeampi löytää jos ei saa houkuteltua kavereita mukaan.

Peli on saanut pientä kasvojen kohotusta grafiikan ja äänien osalta, mutta ei ole kokenut liiallista hiomista. Yksinkertainen ulkoasu toimii ja viehättää yhä edelleen. Froggerissa parasta on kuitenkin pelattavuus. Etenkin huomionarvoista on, kuinka pelattavuus ei ole vanhentunut yhtä pahasti kuin monien muiden tuotosten kohdalla on käynyt. Kontrollit toimii parhaiten ristiohjaimella, eikä muuta oikein tarvitakaan. Liven tuloslistoilla kipuaminen on yhtä nautittavaa kuin muissakin peleissä, mutta jostain syystä pelin omat tuloslistat eivät toimi oikein. Kun saavutustenkin joukossa on keskivertoa mielenkiintoisempia palkintoja, Frogger on takuuvarma keskikastin yläpuolelle sijoittuva retroilu, josta riittää iloa vielä nykypäivänäkin.


Gauntlet

Kehittäjä Digital Eclipse
Julkaisija Midway
Julkaisupäivä 2.12.2005
Lajityyppi Toiminta / Roolipeli
Pelaajia 1-4
Live-tuen tyyppi Tuloslistat, moninpeli
PEGI-suositus 3+
Hinta 400 pistettä

Gauntlet sai alkunsa vuonna 1985 Atarin toimesta ja saavutti nopeasti suosiota vallitsevan Dungeons & Dragons -huuman ansiosta. Sittemmin peli on massoilta unohtunut, vaikka sille vuoteen 1993 mennessä ilmestyikin kolme jatko-osaa. Midwayn hankittua sarjan oikeudet peliä on voinut löytää Midway Arcade Treasures -kokoelmalta, minkä lisäksi jatkoa tuli myös vuonna 2005 Gauntlet: Seven Sorrowsin muodossa. Xbox 360:lle ilmestyi käännös alkuperäisestä kolikkopelistä heti konsolin julkaisun yhteydessä jouluna 2005.

Gauntlet käynnisti koko toimintaropejen villityksen, mistä myöhemmin on poikineet pelit kuten NetHack ja Diablo. Myöhempiin julkaisuihin verrattuna Gauntlet on vielä lastenkengissä, pelin keskittyessä lähinnä hack'n'slash -tyyliseen mäiskintään. Hahmot eivät kehity ja ainoat roolipelimäiset elementit ovat ruoka, mikä kasvattaa hahmon energiaa sekä taikajuomat mitkä toimivat tehokkaina pommeina.

Mäiskintänä Gauntlet lunastaa paikkansa kunniakkaasti. Mäiskittävää riittääkin usein koko ruudun verran.  Suurin hohto pelistä on tosin kadonnut sen myötä, kun lisäenergiaa saa nopeasti napin painalluksella. Ennen tämä olisi vaatinut lisää rahaa syötettävän automaattiin. Ilmainen lisäenergia tekee lisäksi pelistä naurettavan helpon, eikä koukkua pelin pelaamiseksi tunnu enää löytyvän. Muutoin Gauntlet on säilyttänyt viehätystään melko hyvin. Ulkoasu on kokenut marginaalista päivitystä, mutta alkuperäiselle on oltu uskollisia.

Pelistä löytyy nimellisesti sata tasoa, mistä rapsahtaa pelin läpäisysaavutus, mutta pidemmällekin pääsee jos mielenkiintoa jostain syystä riittää. Mitään juonta pelissä ei ole, eikä pelottavista loppuvastuksistakaan ole tietoa. Kentät ovat mäiskimistä yksi toisen perään. Hintaluokassaan Gauntlet on kuitenkin kelvollinen ostos, varsinkin kun ottaa huomioon maksimissaan neljän pelaajan verkkoyhteistyötilan. Yksinpelailua varten Live Arcadesta kuitenkin löytyy huomattavasti parempiakin pelejä eikä Gauntletin tuloslistakilpailu ole yhtä nautittavaa kuin monien muiden retropelien kohdalla. Kuitenkin jos saa kaverilistalta houkuteltua pelaajia mukaan Gauntletin pariin, varsinkin neljän pelaajan co-op täyttänee ainakin rennompien peli-iltojen tarpeet enemmän kuin mainiosti.


Pac-Man

Kehittäjä Namco Bandai
Julkaisija Namco Bandai
Julkaisupäivä 9.8.2006
Lajityyppi Äly ja pulma
Pelaajia 1
Live-tuen tyyppi Tuloslistat
PEGI-suositus 3+
Hinta 400 pistettä

Yksi kaikkien aikojen suosituimmista ja tunnetuimmista pelihahmoista, Pac-Man, ei liene tarvitse isompia esittelyitä. Kukapa ei olisi joskus tutustunut tuohon sokkeloissa kirmaavaan keltaiseen palleroon ja häntä uhkaaviin kummituksiin?

Pac-Man sai alkunsa 1979 Japanissa, jossa se tuolloin tunnettiin vielä nimellä Puck Man. Sittemmin vakiintunut nimi syntyi pelin Amerikan julkaisun yhteydessä vuonna 1980. Pelialan legendoista puhuttaessa Pac-Mania ei sovi ohittaa. Peli löytyy jopa Guinnessin ennätystenkirjasta kaikkien aikojen menestyneimpänä kolikkopelinä.

Pac-Manista muodostui yksi pelihistorian klassikoista kiitos rautaisen pelattavuutensa. Pac-Man jatkaa liikkumistaan aina johonkin suuntaan ja sitä vain ohjataan läpi sokkelon, keräten pieniä pallukoita. Kentän pääsee läpi kun kaikki pallukat on syöty. Toimiva pelattavuus ruokki pelaajien halua pyrkiä tuloslistoilla yhä ylemmäs, eikä tämä puoli ole heikentynyt tippaakaan liki 30 vuoden aikana. Liven tuloslistoilla kapuaminen kun on monille yhä tärkein syy pelata Pac-Mania. Tässä tapaa peli muistuttaa enemmän kuin vähän toista Live Arcaden suosikkipeliä, Geometry Warsia.

Itse peli tarjoilee identtisiä sokkeloita yksi toisen perään, joiden ainoa ero on kentän numeron mukaan kasvava vaikeustaso. Pac-Mania häiritsevät neljä kummitusta — eli Blinky, Pinky, Inky ja Clyde — liikkuvat sitä nopeammin mitä korkeammalla tasolla pelaaja menee. Näihin koskemista pitää välttää, paitsi syömällä ensin isomman pallukan, mikä tekee kummituksista hetkellisesti haavoittuvia. Pistepotti karttuu luonnollisesti nopeammin vaikeammilla tasoilla, minkä lisäksi kerättävät bonukset ovat aina vaan arvokkaampia.

Ulkoisesti peli on entisellään. Pelin grafiikat on pidetty erittäin uskollisina alkuperäiselle kolikkopelille, eikä muutenkaan turhaa säätöä ole tehty. Pac-Man ansaitsee paikkansa monen pelaajan pelihyllystä ja vaikka onkin taatusti moneen kertaan puhkipelattu, se jaksaa ilahduttaa yhä uudestaan. Mihinkäs klassikko huononisi?


Street Fighter II: Hyper Fighting

Kehittäjä Capcom
Julkaisija Capcom
Julkaisupäivä 2.8.2006
Lajityyppi Taistelu
Pelaajia 1-2
Live-tuen tyyppi Tuloslistat, moninpeli
PEGI-suositus 11+
Hinta 800 pistettä

Kenties kaikkien aikojen suosituin taistelupeli, Street Fighter II sai kunnian olla ensimmäinen 2D-tappelupeli mikä ilmestyi Live Arcadeen. Ja olisiko parempaa peliä tähän rooliin voitukaan valita? Vaikka SF2 ei olekaan genrensä ensimmäisiä menestyjiä, se oli yksi 90-luvun alun suosituimpia kolikkopelejä ja lukuisat kotikonsolikäännökset takasivat menestyksen myös syrjäisemmillä seuduilla. Myös Live Arcadessa menestys oli taattua, ja pelistä tuli nopeinten myynyt Live Arcade -peli ensimmäisenä päivänään julkaisun jälkeen.

SF2 ilmestyi vuonna 1991, ja Hyper Fighting -muunnos johon tämä julkaisu perustuu ilmestyi vuonna 1992. Tärkeimpänä muutoksena alkuperäiseen HF toi peliin enemmän vauhtia ja lisäsi hahmoille uusia liikkeitä. Street Fighter 2: Hyper Fighting on kääntynyt 360:lle varsin mallikkaasti. Pelin tyyli on niin vankasti piirtynyt monien mieleen, ettei sitä ole lähdetty muuttamaan edes vähään, vaan peliin on vain lisätty HD-tuet tarkempia televisioita varten. Vaikka 360:n ohjain ei olekaan täydellinen ristiohjaimensa puolesta tähän peliin ja arcade-tikulle olisi todella käyttöä, tarjoaa SF2 takuuvarmaa viihdettä suoraan paketista. Aloittelijoille pitää vaan antaa heti alkuun varoitus: peli on helpoimmallakin todella vaikea genreen tutustumattomille. Tekoälyn vielä voi oppia päihittämään, mutta viimeistään Livestä löytyvät ihmisvastukset ottavat luulot pois itse kultakin.

Pelin ostokynnystä rajoittava tekijä on hinta. 800 pistettä on tuplat muihin retroihin verrattuna ja jos peliin ei jää koukkuun on suuri riski, että peli jää kovalevylle pölyttymään eikä siihen tule herkästi koskettua. Myöskään tuloslistoista ei tässä pelissä ole samanlaista koukuttajaa, joten jäljelle jää moninpeli sekä samalla koneella että Livessä. Vaikka turpiin tuleekin herkästi, on moninpelitilat mallikkaasti toteutettuja. Pelin suosio myös Live Arcade -pelaajien keskuudessa takaa sen, ettei peliseura lopu kesken. Pelimuodoista SF2 tarjoilee yksittäisiä otteluita, turnauksia ja mielenkiintoisen "quarter mode" -pelitilan, missä on haettu perinteistä pelihallitunnelmaa pelivuoron jonottamisesta alkaen. Live-ominaisuuksiltaan SF2 onkin Live Arcaden laadukkain peli tällä hetkellä. Yksinpeliksi tätä on kuitenkaan turha hankkia.



Smash TV

Kehittäjä Digital Eclipse
Julkaisija Midway
Julkaisupäivä 2.12.2006
Lajityyppi Toiminta
Pelaajia 1-2
Live-tuen tyyppi Tuloslistat, moninpeli
PEGI-suositus 11+
Hinta 400 pistettä

Smash TV on kenties Live Arcaden toistaiseksi vaikein peli. Pelisuunnittelu suorastaan huokuu sitä ajatusmallia, että pelaajan kuoleminen ei ole ollenkaan paha asia sillä se tietää usein lisää kolikoita kabinetin rahalokeroon. Nykyisellä ajattelutavalla katsottuna ja varsinkin kertaostoksena tehtynä konsolipelinä asiaa ajateltaessa, ei tuossa ole juurikaan enää järkeä.

Jos jatkuvan hengenlähdön laittaa syrjään, Smash TV paljastuu maistuvaksi mutta varsin keskinkertaiseksi toimintapeliksi. Liikkuminen on hieman kankeaa eikä grafiikkakaan enää saavuta samanlaista brutaaliutta kuin julkaisuaikanaan. Vihollisaaltoja kuitenkin tulee yksi toisensa perään ja erityyppisiäkin vastuksia riittää alkunälkään ja vähän jälkiruuaksi asti. Peruspyssyn lisäksi kentistä voi löytää mielenkiintoisempiakin kädenjatkeita joilla vyöryjen pysäyttäminen käy hieman helpommin.

Taustatarinan roolia ajaa televisio-ohjelma, mikä saa nykyiset reality-hömpät punastumaan. Eletään tulevaisuutta, vuotta 1999, jolloin kilpailijat osallistuvat rahanhimoissaan televisioitavaan verilöylyyn keräten mahtavia palkintoja kuten leivänpaahtimia, videonauhureita sekä paksuja setelitukkuja. Tätä kunniallista rahankeruuta häiritsee epäilyttävän suuri joukko vastuksia, eikä ohjelman juontajallakaan ole puhtaita jauhoja pussissaan.

Jotta palaisimme jälleen pelin keskeiseen teemaan eli vaikeuteen, pomovastukset ovat nekin melkoisia hiustenhalkojia. Tätäkin peliä kuitenkin latistaa runsaasti ilmainen "insert coin", joka vielä antaa pelaajan jatkaa juuri siitä mihin kuollessaan jäi. Tämän takia Smash TV:n läpäisemisessä ei kauaa nokka tuhise, kun missään vaiheessa ei tule oikeasti seinä vastaan. Sen sijaan muutamat pelin saavutuksista taitaa kyllä jäädä saamatta lähes jokaiselta.

Smash TV on pahasti vanhentunut eikä alkuperäisessä muodossaan enää istu kovin hyvin konsolipuolelle. Kahden pelaajan co-op tarjoilee pientä hupia, mutta ei jaksa innostaa kovin pitkään. Myös vastakkain pääsee paukuttelemaan, mikä onkin astetta viihdyttävämpää. Smash TV:n sijaan kannattaa kuitenkin katsoa ennemmin Live Arcaden uudempien toimintapelien, Geometry Warsin ja Mutant Stormin, suuntaan.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi