Rakenna botti, joka rakentaa botin, joka lataa botin, joka valmistaa sinulle voileivän.
Maailman pelatuimpien pelien joukkoon kuuluu avoimen maailman rakentelupeli Minecraft, joka vielä vuosienkin jälkeen kerryttää junioreiden ja vanhempienkin pelaajien pelitunteja. Entäpä jos Minecraftissa rakentelun voisi lisäksi automatisoida?
Rakenna oma maailmasi
Autonauts on eräänlainen avoimen maailman rakentelu- ja ohjelmointilelu, jossa Minecraft kohtaa Factorion. Peli aloitetaan vieraassa maailmassa, jossa risusta ja kivestä kasataan ensimmäinen työkalu. Työkalulla kerätään uusia resursseja, joilla tehdään uusia työkaluja, joilla kerätään uusia resursseja… Näin melko nopeasti kasaan kehkeytyy ensimmäinen botti, josta toiminta varsinaisesti alkaa. Tyhmä paljon työtä tekee, viisas ohjelmoi botin.
Suuri osa peliajasta kuluu ohjelmointia viritellessä. Boteille voi antaa yksinkertaisia tai monimutkaisempia komentoja toistosilmukoiden kera. Esimerkiksi yksinkertaisimmillaan näin: etsi vapaa kohta maasta, kaiva kuoppa, toista. Yksinkertaisin tapa ohjelmoida on käyttää makroja, eli napsauttaa record päälle ja näyttää botille kädestä pitäen mallia. Varsinkin alussa tämä on helpoin tapa opetella mahdollisia komentoja.
Todellinen taituruus muodostuu siitä, miten botit saa puhaltamaan yhteen hiileen. Kaivuubotin kylkeen on syytä ohjelmoida toinen botti, jonka tehtävänä on etsiä siemeniä ja istuttaa niiden avulla kuoppiin puita. Mukaan voi rakentaa vielä kolmannen, joka kaataa kasvaneita puita, neljännen, joka kuljettaa rungot muualle, viidennen, joka sahaa niistä lautoja ja niin edelleen.
Farmista tehtaaksi
Resurssiketjuista syntyy uusia tuotantolaitoksia, tarvikkeita ja lopulta kaupunkeja rautateineen. Rakennuksilla on lisäksi kehitystasoja, joten kaiken kaikkiaan puuhastellessa saa helposti käytettyä kymmeniä tai jopa satoja tunteja. Eikä tässä vielä kaikki, sillä peli kehittyy askel askeleelta ja uusia mahdollisuuksia avautuu versio versiolta. Tällä hetkellä Autonauts on versiossa 136.
Vaikka Autonauts on paketoitu resurssinhallintapeliksi, on sillä selvästi piiloagenda opetuspelinä hieman Lego Mindstorms -robottien tapaan. Käyttöliittymä ja grafiikka ovat hyvin karkkisia, joten voisin kuvitella jo esikouluikäisten pystyvän pelaamaan peliä, kunhan englannin kieli ei asetu esteeksi. Painikkeet ovat myös niin isoja ja selkeitä, että mobiiliporttauksen kuvittelisi olevan tulossa jossain vaiheessa.
Mahdollisuuksien määrä on siis valtaisa, mutta alkuinnostuksen jälkeen oppimiskynnys on yllättävän korkea. Kun resurssiketjut muuttuvat vaikeammiksi, alkaa mikromanagerointi tuntua työläältä. Työkalut hajoavat ja boteista loppuu virta, jolloin tarvitaan yhä uusia botteja palvelemaan varsinaisia työbotteja. Tämä toimii hyvänä oppituntina siihen, miten kaikilla organisaatiolla on hyvin luonnollinen taipumus turvota kovan ydinosaamisen ulkopuolelle. Viestintä- ja HR-osastoja botit eivät onneksi kaipaa.
Ohjelmointia 70-luvun hengessä
Itse ohjelmointityössä on yllättäviä käytettävyysongelmia. Puolet peliajasta kuluu viritellessä toimintaa ohjaavaa koodia, joten juuri tämän alueen ajattelisi olevan tappiinsa viritettyä. Sen sijaan kontrollit ovat jostain syystä epäintuitiivisia, ja vielä tuntien pelaamisen jälkeen hiiren painikkeiden vaikutus tuntuu menevän sekaisin. Kovin monimutkaisia käskyrakenteita ei ole hauskaa rakentaa, sillä esimerkiksi sisäkkäisten silmukoiden toteutus on työlästä. Merkittävimpänä puutteena käytössä ei ole if-lausetta. Jokainen ohjelmointia harrastanut tietää, miten paljon ”jos x, tee y” -rakenteet auttavat ohjelmointia. Nyt tämä puute pitää ratkaista ottamalla käyttöön yhä useampia botteja. Ohjelmointi tuntuu todella wanhan koulukunnan koodaukselta, jossa helpottavat modernit rakenteet ovat nössöille.
Autonauts on uskomaton saavutus pieneltä skottilaiselta Denki-studiolta. Se on laaja ja hauska pieni ohjelmalelu, joka soveltuu myös perheen pienimmille. Kaikesta huolimatta Autonauts ei ole kuitenkaan valmis, vaan se on ennemmin hiomaton timantti. Usein Factorion kaltaiset automatisointipelit ovat raskaita pelejä, jotka saavat automaatiokoneen toimiessa elämän tuntumaan kevyeltä. Sen sijaan Autonauts tuntuu päinvastaiselta – se on kevyeltä vaikuttava peli, jossa automaation suunnittelu on kuitenkin yllättävän työlään tuntuista. Vaikuttaa siltä, että noin 10 tunnin kohdalla on henkinen käännekohta, jolloin käytettävyysominaisuuksiin tottuu ja peli tempaisee mukaansa seuraavaksi 90 tunniksi. On hyvin mahdollista, että pelistä tullaan vielä kuulemaan, kunhan käytettävyyden perusasiat saadaan ratkaistua.