Dontnod teki sen taas – tutun ja toimivan tarinapelin

Progressiivisten teemojen käsittely jatkuu uudessa pelissä, tällä kertaa Alaskassa.

Dontnod Entertainment on ranskalainen pelistudio, joka on pyrkinyt Telltale Gamesiksi Telltale Gamesin paikalle. Viimeistään tässä vaiheessa toimiva kävelysimulaattorin resepti on löytynyt, ja kakkukone on laitettu tekemään maistuvia pelejä. Tell Me Why ei ole varsinainen jatko-osa Life is Strange -sarjalle, mutta sen toteutustapa on hyvin pitkälle samanlainen.

Pikkukaupungin ahtaus

Päähenkilöt Alyson ja Tyler ovat kaksoset, joista Tyler on sittemmin korjannut sukupuolensa mieheksi. Heidän perhetaustansa on ollut äärimmäinen, sillä heidän yksinhuoltajaäitinsä on ollut taloudellisesti kovassa paineessa. Jo alkuvideossa paljastetaan, että Tyler oli lapsena joutunut tappamaan äitinsä itsepuolustukseksi, minkä seurauksena kaksoset erotettiin toisistaan vuosikausiksi eri kaupunkeihin Alaskassa. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin kaksoset kohtaavat jälleen ja ryhtyvät käsittelemään vaikeaa lapsuuttaan.

Kuten tyypillistä Dontnodin maagisen realismin peleille, päähenkilöillä on käytössään jonkinlainen yliluonnollinen kyky. Tällä kertaa kyseessä on telepatia, joka on yhdistänyt kaksoset lapsuudesta lähtien. He ovat kuvitelleet kyseessä olleen jonkinlainen yhteinen mielikuvitusleikki, mutta aikuisina he tajuavat viimein kyseessä olevan oikea taito. Lisäksi he kykenevät jakamaan keskenään muistoja lapsuuden tilanteista, joihin liittyy voimakkaita tunnekokemuksia. Muistikuvat eivät ole aina yhteneviä, joten kaksosten tulee tehdä valinta siitä, kumman muisto on oikea.

Toinen tyypillinen piirre studion peleille on tapahtumien sijainti pikkukaupungissa. Pelistä toiseen toistuva teema on erilaisten nuorten elämä pienien piirien puristuksissa. Aiemmissa teoksissa käsittelyssä on ollut muun muassa seksuaalinen häirintä ja rasismi, tällä kertaa teemana on transsukupuolisuus. Lisäksi Alaskan alkuperäisasukkaiden oikeudet ovat näkyvästi esillä.

Turhankin tuttua touhua...

Teknisesti peli on toteutettu hyvin samalla sapluunalla kuin Dontnodin aikaisemmat kävelysimulaattorit, ja kuvittelisin myös pelimoottorin olevan sama. Minkäänlaisia uusia pelillisiä innovaatioita ei tarjoilla, vaan käytännössä toiminta on ympäriinsä kuljeskelua ja selkeästi merkittyjen hotspotien metsästämistä. Arvosteluversiossa ilmeni vielä pieniä hotspoteihin liittyviä bugeja, jotka tullaan toivottavasti korjaamaan myyntiversioon mennessä.

Grafiikka on toimivaa, mutta vaikka minulla ei ole pienintäkään taipumusta kultasilmäilyyn, on hahmojen ja varsinkin hiusten mallinnuksessa jotain hieman vanhahtavan oloista. Sen sijaan musiikki on erinomaisen hyvällä maulla valikoitua ja tunnelmaa ihanasti rakentavaa. Myös ääninäyttely onnistuu erinomaisesti.

Peli koostuu kolmesta episodista, joten se on hieman lyhyempi kuin tyypillisesti viidestä episodista rakentuvat aiemmat teokset. Lisäksi koko paketti on kehitetty kerralla kasaan, ja episodien julkaisupäivät ovat viikon välein torstaista 27.8. alkaen. On mukavaa, että kaiken voi pelata kerrankin lähes saman tien.

...mutta silti yhä niin hyvää

Mikä Tell Me Whystä tekee sitten mainion? Vaikka käytetty sapluuna on hyvin tuttu, olennaiseksi nousevat hyvin kirjoitetut hahmot ja uskottava maailma. Väitän, että peliä voisi pelata vaikka tekstiseikkailupelinä, ja se saattaisi silti toimia. Korkeatasoinen narratiivinen toteutus kantaa hyvin pitkälle, ja sen myötä toiminnan kova ydin on kunnossa.

Dontnod on edelleen voimissaan, mutta ennen pitkää samaan kaavaan on keksittävä jotain uutta. Minulla olisi ollut suuri kiusaus antaa arvosanaksi kolme tähteä, mutta se olisi ollut jo kiusantekoa, sillä toteutuksen taso on hyvin korkea. Tällä kertaa same same, but different -resepti saa hyväksyntäni, mutta pelkkien progressiivisten teemojen käsittely ei riitä loputtomiin – myös pelimekaniikassa on tapahduttava progressiota.

Kirjaudu kommentoidaksesi