Dr. Mario & Puzzle League

Dr. Mario & Puzzle League sisältää nimensä mukaisesti kaksi mestarillista ongelmapeliä. Dr. Mario on vuosituhannen vaihteessa päivänvalon nähnyt klassikko ja Puzzle League uuden koulukunnan trendikäs palikkatesti. Yhdistävänä tekijänä kummassakin on selittämätön vetovoima, joka saa Suomen työtehoseuran kiljumaan kauhusta. Tärkeämmätkin työt kun tuppaavat pelatessa unohtumaan.

Kun putkimies vaihtoi sienet pillereihin

Alkujaan jo vuonna 1990 julkaistu Dr. Mario on epäsuora kopio legendaarisesta Tetriksestä. Pelikenttänä toimii suuri lääkepurkki, jossa majailee erivärisiä mikrobeja. Putkimiehen hommista lääkäriksi siirtyneen Super Marion tavoitteena on hankkiutua basilleista eroon heittelemällä purkkiin satunnaisessa järjestyksessä erilaisia lääkekapseleita. Valitettavasti päähenkilömme lääkärintaidot ovat tainneet jäädä kirjekurssin tasolle, sillä eihän sairauksia nyt millä tahansa lääkkeillä paranneta. Pelaajan tehtävänä onkin auttaa Mariota järjestämällä purkkiin putoavat pillerit joko vaaka- tai pystyriveihin siten, että viimeinenkin mikrobi potkaisee tyhjää valejalallaan. Siniset tuhoutuvat, kun niiden vieressä on vähintään kolme sinistä pilleriä, keltaiset tokenevat keltaisilla ja muut muunvärisillä pillereillä. Kun kaikki on myrkytetty, siirrytään seuraavaan kenttään, jossa pillerit tippuvat nopeammin ja mikrobeja on enemmän. Peli päättyy, kun purkkiin ei mahdu enää yhtään enempää lääkkeitä. Taktikointi ja lääkekapseleiden tarkka järjestely on siis tarpeen, jos aikoo menestyä.

Aika on kuluttanut Dr. Marion lumovoimasta suurimman loisteen, mutta pelattavuus on edelleen kohdallaan. Pelin ulkoasu kaipaisi kuitenkin pientä remonttia, sillä nykyisellään se on hieman liian karu ilmestys. Nyt on tyydytty kunnioittamaan alkuperäisversiota, niin hyvässä kuin pahassa. Vanhentuneiden lääkkeiden tavoin Marion pillerikokeiluista ei enää saa aivan yhtä hurjia kicksejä kuin ennen vanhaan, ja audiovisuaalinen puolikin on lähinnä huonolla tavalla retroa, mutta kumma kyllä riippuvuutta aiheuttavat tekijät ovat yhä tallella. Aina voi pelata "vielä yhden pelin".

Palikkatestivoittaja

Kaksikon tuoreempi puolisko on maineikkaan Intelligent Systemsin käsialaa. Sama yritys on vastuussa muun muassa suosituista Advance Wars- ja Fire Emblem -peleistä, joka näkyy sulavana teknisenä toteutuksena. Puzzle Leaguen idea on kaikessa yksinkertaisuudessaan toimiva: ruudun alalaidasta kohoaa palikoista kasattu torni, joka ei saa nousta liian korkeaksi. Tornin palikoita on tuhottava järjestämällä niitä kolmen tai useamman samanvärisen palan suoriksi. Mitä pidempiä palikkasuoria tai -yhdistelmiä onnistuu kasaamaan, sitä enemmän pisteitä ropsahtaa tilille. Peli päättyy, jos palikkatorni kasvaa liian korkeaksi ja koskettaa ruudun yläreunaa.

Puzzle Leaguen nykyaikainen toteutus tempaa mukaansa aloittelijankin. Siinä missä Dr. Mario tuntuu ensikertalaisen hyppysissä hankalalta ja vanhentuneelta, on Intelligent Systemsin taidonnäyte aidosti tuore ja piristävä tapaus. Ahkera pelaaminen palkitaan uusilla haasteilla, ja pisteidenkeruun malttaa lopettaa vasta, kun silmien paikalla tuntuu olevan kaksi etikassa säilöttyä kananmunaa. Tosipelaajia varten Puzzle Leaguesta löytyy myös nopeutusnappi, jota painamalla tornin saa kohomaan moninkertaisella vauhdilla. Pisteitä saa tuolloin helpommin, mutta turhan ahne riskinotto johtaa usein ennenaikaiseen Game Over -ruutuun.

Huonona puolena Puzzle League alkaa ennen pitkää toistaa itseään. Meteoksen tai Luminesin tyyppisiä erikoispalikoita ei ole, vaan pelaamisesta tulee loppua kohden aika yllätyksetöntä puurtamista. Puutteistaan huolimatta kyseessä on silti eräs GBA:n addiktiivisimmista pulmapeleistä, joka rassaa hoksottimia vähintään yhtä paljon kuin refleksejä.

Iso hinta pienestä pelistä

Yleisen ennakkokäsityksen mukaan pelin pituudella ei ole koskaan mitään väliä. Ei se näkö, ei se koko vaan se kyky, sanotaan. Dr. Mario & Puzzle Leaguen tapauksessa sanonta pitää paikkansa erittäin hyvin. Kumpaakin peliä voi naputella muutaman minuutin erissä, mutta lopettaminen on usein erittäin hankalaa.

Pienet pelit kärsivät kuitenkin kovasta arvostuksen puutteesta. Eikä ihme; tuntuu hassulta maksaa kymmeniä euroja pienestä aivopähkinästä, kun vastaavia java- ja flash-pelejä löytyy ilmaiseksi verkosta. Täysihintaisena naksutteluna Dr. Mario & Puzzle League ei aivan yllä ongelmapelien presidenttisarjaan, mutta tarjouskorista se kannattaa ehdottomasti poimia talteen. Mikäli taloudesta kuitenkin löytyy jo Nintendo DS, ovat Zoo Keeper ja Meteos parempia valintoja.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi