EyeToy: Groove

EyeToyn perilliset

Huippusuosittu EyeToy: Play villitsi Playstationin pelaajat Euroopassa kesällä 2003. Idea ohjata pelitapahtumia omalla ruumiilla tuntui kiinnostavan, sillä kamera oli uudenlainen lisälaite, jollaista ei pelimaailmassa oltu aiemmin nähty. Kameran mukana tullut ensimmäinen EyeToy-peli oli kerrassaan mainio, vaikka siitä nousi esille muutama ongelma. Ensinnäkin kaikki 12 minipeliä olivat turhankin pinnallisia ja toisekseen ne olivat erittäin yksinkertaisia. Ikävä kyllä samat lastentaudit ovat periytyneet myös musiikkipainotteiseen EyeToy: Grooveen, joka pelaajien harmiksi sisältää 12 pelin sijasta vain yhden.

EyeToy: Grooven tanssimoodista löytyy useita erilaisia pelimuotoja. Ne kaikki ovat variaatioita paketin ainoasta pelistä, joka on idealtaan hyvin yksinkertainen; ruudun keskustasta poispäin lentävät hahmojen naamat on yksinkertaisesti pysäytettävä reunoilla olevien kursorien kohdalla. Kaikki tapahtuu tietenkin musiikin tahdissa ja hyvästä ajoituksesta palkitaan lisäpisteillä. Vaihtelua touhuun tuovat merkit, joiden kanssa on meneteltävä erilailla kuin tavallisten naamojen. Tähdet pitää pysäyttää tavalliseen tapaan kursorien kohdalla, jonka jälkeen kättä tulee liikuttaa samaa vauhtia merkin kanssa suuntaan, minne se on matkalla. Taasen hännällä varustettujen naamojen kohdalla pelaajan tulee pitää yksinkertaisesti kättään tarpeeksi pitkään kursorin päällä.

Sinällään EyeToy: Grooven perusidea toimii ihan kivasti, mutta valitettavasti peliin kyllästyy hyvin nopeasti. Dancing Stage -pelisarjan tapaan homma yritetään pitää yksinkertaisena, mutta vetovoima Grooven kohdalla on mitätön verrattuna Konamin tanssimattopeleihin. Haastetta ei tarjota kovinkaan paljon, sillä pelaaja voi tahkota jo parin päivän sisällä vaikeimmalla vaikeustasolla kappaleita ongelmitta. Kaiken lisäksi pelaamiseen houkuttelevat porkkanat loistavat poissaolollaan, eikä mahdollisuus luoda omia tanssikuvioita kappaleisiin ole niin kiinnostava, että peliä jaksaisi pelata sen takia yhtään pidempään.

Tanssia yksin ja kavereiden kanssa

EyeToy: Groovea ei pelasta edes se seikka, että siitä löytyy useita erilaisia moninpelimuotoja. Pelaajille tarjotaan mahdollisuus pelata perinteisesti vuorotellen taikka yhtä aikaa kaverin kanssa. Jälkimmäisessä valitettavasti ongelmia aiheuttaa se, että taaempana oleva pelaaja ei välttämättä näe ruutua toisen olan yli, jolloin pelaamisesta tulee tuskaista. Siitäkin huolimatta EyeToy: Playn tapaan ystävien kanssa pelaaminen on kokonaisuudessaan oikein hauskaa, mutta Grooven kohdalla on muistettava se, ettei tarjolla ole tällä kertaa 12 minipeliä. Kyseisestä seikasta johtuen kyllästyminen iskee kavereidenkin kanssa tanssiessa hyvin nopeasti ja pelaajien eri osa-alueiden vahvuudet pysyvät piilossa, kun pelaaminen on koko ajan hyvin samanlaista.

Yksinpelissä sama tauti näkyy vain selvemmin, sillä siinä muutokset ovat vielä pienempiä. Ainoassa tarjolla olevassa moodissa kappaleita tulee pelata vain haluamassaan järjestyksessä ja jokaisen biisin jälkeen pelaajalle annetaan arvosana tanssisuorituksestaan. Myös kulutettujen kilokalorien laskeminenkin on mahdollista, vaikka pelistä tuskin on hyväksi laihdutusmenetelmäksi. Hiki ei nimittäin pääse irtoamaan EyeToy: Groovea pelatessa kovinkaan paljon.

Omalaatuisia ideoita

Puitteet EyeToy: Groovessa ovat hyvin samanlaiset mitä Playssakin. Valikkoja selataan edelleen liikettä tunnistavilla painikkeilla ja suomenkieli on mukana yhtenä kielivaihtoehtona. Kuitenkin joitain ominaisuuksia on lähdetty muuttamaan raskaalla kädellä. Esimerkiksi mahdollisuus luoda oma profiili on lentänyt roskakoriin, mikä onkin täysin käsittämätöntä. Nyt jokaista uutta ennätystä tehdessään pelaajan täytyy laittaa nimensä listoille kerta toisensa jälkeen. Koska kamera on kyseiseen tarkoitukseen pahin mahdollinen vehje, ei turhautumiselta voi välttyä.

Onneksi peliin on kuitenkin lisätty joitakin oikein mainioita ideoita. Omaa tanssiaan on nimittäin mahdollista katsella jälkikäteen lyhyen videopätkän ja valokuvien muodossa. Vähän aikaa on huvittavaa katsella tanssahteluaan, mutta alun hauskuus katoaa ikävän nopeasti. Toinen hieno idea on mahdollisuus leikkiä erikoisefekteillä, joita peliin on mahdutettu. Esimerkiksi pienellä värimaailman muutoksella saadaan hauskoja asioita aikaan, kun pelaajan naama lehahtaa yhtäkkiä punaiseksi. Efekteille on jopa omistettu yksi pelimoodi EyeToy: Groovessa. Jäähdyttely-pelitilassa pelaaja voi nimittäin valita pelimuodon, jossa keskitytään nimenomaan tehosteilla leikkimiseen. Jonkin aikaa homma on oikein hauskaa, mutta efektien pienestä määrästä johtuen pelimoodiin kyllästyy kovin nopeasti.

Kappalevalikoima kohdallaan

Ehdottomasti paras puoli EyeToy: Groovessa on sen monipuolinen kappalevalikoima. Musiikkia peliin on poimittu aina 70-luvulta tähän päivään asti niin, että nykymusiikki on kuitenkin painottuneena. Pelissä saadaan kuulla kappaleita muun muassa Madonnalta, Jamiroquailta, Village Peoplelta ja Suga Babesilta. Kaikki biisit ovat enemmän tai vähemmän tunnettuja ja niitä on ilo kuunnella. Kappalevalikoima onkin ehdottomasti suurin syy siihen, että EyeToy: Grooven kipaleita jaksaa pelata useamminkin läpi, sillä muuten niihin todennäköisesti kyllästyisi jo parin pelikerran jälkeen.

Tyytyväisyyttä biiseihin lisää vielä se seikka, että joidenkin kappaleiden musiikkivideot ovat pistetty peliin mukaan. Esimerkiksi Las Ketchupin Aserejen ja Elviksen A Little Less Conversationin videot ovat mukavaa katsottavaa, joskin kuvanlaatu niissä ei ole aivan parasta mahdollista. Niiden kohdalla puhutaan laadusta, joka sijoittuu suurin piirtein VHS- ja DVD-elokuvien väliin. Kaikki pelaajat eivät välttämättä huomaa edes suurta eroa, joten mistään dramaattisesta asiasta ei ole kyse.

Ei sitä mitä odotettiin

Kokonaisuudessaan EyeToy: Groove on suuren suuri pettymys. Elinikää peliltä löytyy vain pari päivää johtuen puuttuvasta haasteesta ja yksinkertaisesta sisällöstä. Monipuolisuutta siihen olisi voinut saada vaikka pelejä lisäämällä, sillä kuuluihan EyeToy: Playn parhaisiin puoliin minipelien suuri määrä. Tällaisenaan kuitenkin Groove haiskahtaa pahasti rahastukselta ja tuntuu, että se oli pakko saada joulumarkkinoille keräämään ihmisiltä rahat.

Muutaman kuukauden lisäkehitys olisi voinut nostaa EyeToy: Grooven musiikkipelien parhaimmistoon, sillä kappalevalikoiman perusteella pelin lähtökohdat olivat erittäin hyvät. Mutta nyt kuitenkin näyttää siltä, että London Studio haluaa pukata tiuhaan tahtiin markkinoille kamerapelejä ja laadusta on ainakin tämän tuotoksen kohdalla tingitty. Toivottavasti ensi vuonna ilmestyvässä EyeToy: Play 2:ssa on jälleen enemmän kuin yksi rytmipeli, sillä Playn ensimmäisessä osassa olleet musiikkiaiheiset minipelit olivat mitä mukavinta pelattavaa.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi

Pelin tiedot

Arvostelussa: 
Arvosteltu versio: 

Kiitokset arvostelukappaleesta Nordisk Filmille. Arvostelukappale oli pelin lehdistöversio.

Tekijänoikeussyistä pelivideo ei sisällä musiikkia.