Hitchhiker - A Mystery Game on surrealistinen ja tarinavetoinen kokemus, jossa on mukana myös hitunen pelattavaa.

Videopelin käsikirja liftareille

Mad About Pandas -studion nimike istuttaa pelaajan seuraamaan liftaria, jolla ei ole mitään muistikuvia aiemmin tapahtuneesta tai minkään sortin määränpäästä.

Tuotos koostuu viidestä kappaleesta, joissa mystinen mieshahmomme istuu siellä ja istuu täällä, suurimman osan ajasta eri autoissa pelkääjän paikalla. Iso osa ajasta kuluu eri kuskien juttuja kuulostellen, eri vastauksia valiten ja ympäristöä tutkien. Varsinaista pelattavaa on vähän, sillä erilaisia aivopähkinöitä ja ympäristön tutkimista vaativia kohtauksia on vain kourallinen. Fiilistely ja ratin takana istuvien tuttavuuksien kuuntelu on nimikkeen suola ja pippuri.

Matkan varrella kohdattavat hahmot tulevat tutuiksi heidän juttujensa myötä. Osalla tuntuu tosin olevan omat epämääräiset tavoitteensa, jotka eivät välttämättä sovi yhteen pelattavan hahmomme kanssa.

Tarina aukeaa pelaajalle – sekä menneitä tapahtumia pikkuhiljaa muistavalle liftarihahmolle – yhtä aikaa, mikä on toimiva ratkaisu. Kumpikin osapuoli on alussa ihan yhtä pihalla.

Välillä jutustelua maustetaan takaumilla ja animaatioilla, jotka ovat suuremmaksi osaksi perin mukavaa katseltavaa. Erityistä plussaa pitää antaa tarinan keskivaiheilla View-Masterin avulla esitetylle tarinalle.

Maailmanlopun syöttölä

Nimikkeen kesto on kolmisen-nelisen tuntia, ja tarinan viisi kappaletta ovat kestoltaan eripituisia. Pystejä ja Gamerscorea metsästäville voinee kertoa, että tämä kertaluonteinenkin rykäisy palkitaan esimerkiksi PlayStationilla platinapystillä.

Ulkoasultaan kokemus on pääasiassa mukavaa katsottavaa, joskin kuskihahmojen animaatiot toistavat itseään nopeasti kertautuvine ympäripälyilyineen ja heilumisineen. Popuppia ilmenee myös kosolti, kun horisontista ilmestyy näkösälle kasvistoa ja muuta tien varrella olevaa rompetta.

Vekkulisti myös yhden peltilehmää ohjaavan hahmon kasvojen ja muun pään välillä oli selkeät ääriviivat, joista huomasi miten hahmon naamataulu sekä muu kroppa oli animoitu erikseen.

Ruudunpäivitys ei muuten pistä silmään, joskin aina automaattitallennuksen tapahtuessa huomaa selkeän katkon ruudun tapahtumissa.

Matkustelun hengähdystaukoihin on sijoitettu mukavaa musiikkia, jotka sopivat etenkin aakeilla laakeilla matkustamiseen vallan mainiosti. Ääninäyttely on myös perin toimivaa, mikä onkin vain ja ainoastaan hyvä, sillä pulina todella on kokemuksen keskiössä. Vain yhden tuttavuuden ääni ei korvaani miellyttänyt.

Enimmäkseen harmiton

Hitchhikerin tapaiset nimikkeet elävät ja kuolevat tarinansa kanssa. Valitettavasti kokemus ei nostattanut itsessäni sen suurempia tunteita. Ymmärsin kyllä mitä sillä haetaan, mutta tarinan yhtäkkiä päätyttyä eivät aihe tai sen vihjaamat koukerot jääneet mieleen pyörimään – tämä ei tarkoita, etteikö tuotos voisi iskeä muiden makuhermoon. Jos tarinalla kyllästetyt ja minimalistiset pelit ovat se omin juttu, osuu Hitchhiker - A Mystery Game luultavasti maaliinsa.

Koska tarina ei itselleni syystä tai toisesta kolahtanut, eivätkä sen ympärille lisätyt yksinkertaiset toiminteet lisänneet matkaan paljoa, jäi kokonaisuus omalla kohdallani kovin ontoksi. Hahmojen turinat olivat kyllä parhaimmillaan kohtuullisen mielenkiintoisia, mutta lopussa fiilinki oli "tässäkö tämä nyt oli" -tyylinen.

Oli miten oli, pelaajalle ei anneta vastauksia suoraan, vaan tapahtumien syövereihin pitäisi päästä pähkäilemällä ruudulla nähtyjä tapauksia. Mysteeripeli, totta tosiaan.