Kunnari amerikkalaisittain

Yksinoikeudella Playstation 4:lle tuoreeltaan julkaistu MLB The Show 17 kuvaa realistisesti baseballia eli jenkkien pesäpalloa. Amerikkalaisen suosikkilajin virtuaaliversio tarjoaa oikein laadukasta ajanvietettä.

Hutunkeittoa rähmäkäpälälle

Hurja valikkomäärä saattaa säikäyttää jo ennen ensimmäistäkään lyöntivuoroa. Kaltaiselleni lajin untuvikolle tekoälyjoukkueiden välinen matsi tarjoaakin hyvän esittelyn pelin kulusta. Yleisö odottaa jännittyneenä, ja aloittava syöttäjä tarkkailee vastapuolen lyöjän liikkeitä valmistautuessaan heittoon. Taustalla kommentaattorit käyvät läpi joukkueiden tilastoja ja tuovat oman panoksensa tapahtumaan.

Kuvakulmat ovat hienosti toteutettuja, ja yleisö reagoi innokkaasti kentän tapahtumiin etenkin näyttävien suoritusten aikana. Paikoin katsomo näyttää aavistuksen kivikasvoiselta, mutta taustana ja tunnelman luojana se on omimmillaan. Yksityiskohdissa ei ole säästelty, sillä esimerkiksi pelaajat purnaavat jouduttuaan syöttäjän polttamaksi ja hatut saattavat tippua juoksun vauhdissa päästä. Mainiot hidastukset näytetään monesta eri kuvakulmasta, ja viliseepä ruudulla myös tilastoja statistiikkanikkareiden iloksi.

Ennen pääkallopaikalle siirtymistä on hyvä tutustua asetuksiin. Vaikka englanninkieliset termit eivät olisikaan tuttuja, niin tarkennetekstit selittävät jokaisen kohdan. Harjoittelumoodi on tämän jälkeen mainio tapa tutustua baseballiin käytännön tasolla. Opastus auttaa sisäistämään lajin keskeisimmät toiminnot, kuten syöttämisen sekä ulko- että sisäpelin perusteet. Tarvittaessa valtaosan puuhista pystyy asettamaan tietokoneen hoidettavaksi. Helpoimmillaan pelaaja toimii vain syöttäjänä ja sisävuoroissa pallon lyöjänä.

Sisävuoroilla tärkeintä on valita oikea lyöntitapa. Tähtääminen luonnistuu ohjaimen tateilla, napeilla tai jopa ohjaimen keskellä olevalla padilla. Ajan kanssa tutuksi tulevat myös pesien välillä varastamiset, taktiset väärät syötöt ja ulkopelin kopittelu. Kun huomaa pyörittävänsä koko palettia sujuvasti omin voimin, alkaa onnistumisistaan nauttimaan toden teolla.

Pelimuotoja on tarjolla useita. Road To The Show'ssa luodaan märkäkorvainen tulokasraakile, jota sitten kehitetään aina pääsarjatason ammattilaiseksi saakka. Diamond Dynastyssa taas otetaan mittaa toisia ihmisiä vastaan kaikkien aikojen parhaista pelaajista kootuilla joukkueilla. Onlinetila Franchisessa luodaan seura kaikkine puitteineen aivan alusta asti, draft-tilaisuutta ja kotistadionia myöten. Lisäksi tarjolla on homerun-kisa, viikottaiset haasteet tai harjoituskausi.

Läpilyöntien kavalkadi

Näkymät ovat upeita ja kamera osaa poimia nopealla tahdilla parhaat tilanteet. Pelaajien liikehdintä on parhaimmillaan kuin katsoisi TV:stä oikeaa ottelua. Yleisö koettaa kopata katsomoon lentäviä palloja, maila saattaa joskus katketa lyönnin seurauksena ja pelaajat reagoivat pallon lentäessä heitä päin lyöntivuoron aikana. Kaikkein realistisinta on pallon liikehdintä. Pomput kentän pinnalta ja pesälaatoista sekä liikeradat osuman jälkeen ovat hienoa seurattavaa.

Otteluiden äänimaailman tärkeimmästä ulosannista vastaavat tietenkin selostajat. MLB:ssä kuullaan autenttista parivaljakkoa Harold Reynolds ja Dan Plesac, joiden sanavarastoon sisältyy paljon puheenparsia ja luontevaa jutustelua. Joukkueiden jäsenet puolestaan eivät puhele lainkaan, vaikka kentällä sattuisi mitä. Manageri sen sijaan tuulettaa onnistuneita suorituksia muutaman sanan säestämänä, kun pelaajat tyytyvät heittämään vain yläviitosia keskenään.

Myös online-puoli ansaitsee kehuja. Vastuksenhaku on helppoa ja toimivaa, eikä peliseuraa tarvitse odotella kovin pitkään. 18 sekunnin syöttösääntö pitää pelin riittävän nopeana. Tarvittaessa molemmat osapuolet voivat käyttää aikalisän jokaista vuoroparia kohden. Kahden minuutin porrastettu taukoaika kuulostaa pitkältä, mutta se on välttämätön esimerkiksi pelaajan loukkaantuessa tai taktiikkaa muutettaessa. Vastustajan ottamaa aikalisää ei voi hyödyntää ilmaiseksi oman taktiikan hiomiseen, vaan oma taukoaika alkaa juosta jos toimenpiteitä tehdään samaan aikaan omalle joukkueelle. Väärinkäytettynä aikalisät saattavat viivästyttää otteluiden kulkua.

Onnistunut sisävuoro

MLB olettaa pelaajalta melko syvällistä baseball-jargonin tuntemusta. Mainion harjoittelumoodin ansiosta kontrollien kanssa pääsee nopeasti sinuiksi, mutta silloin tällöin allekirjoittanut oli huuli pyöreänä esimerkiksi pelin taktisuuden kanssa. Joitakin termejä en aluksi ymmärtänyt ollenkaan, sillä näinkin yksinkertaisen oloiseen urheilulajiin liittyy useita erilaisia toimintoja ja sääntöjä. Kerran jouduin etsimään jopa baseballin perussääntöjen listaa, kun kentällä sattui itselleni tuntematon tilanne.

Yhteenvetona MLB the Show 17 yllättää erittäin positiivisesti. Kiinnostus amerikkalaista pesäpalloa kohtaan kasvaa, kun kentän tilanteita oppii ymmärtämään. Vauhdikkaampiin lajeihin tottuneille peli saattaa vaikuttaa jopa liian hitaalta, sillä baseball ei tarjoa nopeita tilanteita kovin usein ja keskipiste on lähes aina syöttäjän toimissa. Monesti tiukan voittopelin jälkeen tulee "vielä kerran" -fiilis ja tekee mieli jatkaa pelaamista, sillä lajin taktinen puoli suorastaan vangitsee mielenkiinnon. Online-puoli tarjoaa peliseuraa kiitettävästi, ja parhaimmillaan toinen ihmispelaaja tarjoaa jopa kovemman vastuksen kuin tekoälyjoukkue. Pienenä moittimisen aiheena mainitsen joukkueiden kommunikoinnin puutteen ja yleisön kivikasvoisuuden lähikuvissa, mutta viat ovat pitkälti kosmeettisia. Kokonaisuutena näin esimerkillisen hyvin tehtyä ja realistista urheilupeliä voi suositella kaikille baseballista kiinnostuneille.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi