Säästölinjalla
Nintendo säästelee syystä tai toisesta tiettyjä isoja sarjojaan. Ajopeleistä edellinen F-Zero, GP Legend, tuli vuonna 2004. Advance Tour -nimisestä Mario Golfista on siitäkin kymmenen vuotta. Camelotin tekemä World Tour onkin pitkän tauon takia tervetullut tuttavuus. Sarja ei ole yhtä väsähtänyt kuin Mario Party, josta ei ole enää aikoihin ollut mihinkään. Hittikonseptillakaan ei kannata lypsää joka vuosi rahaa, koska se voi johtaa ostajien kyllästymiseen.
World Tour ei keksi pyörää uudelleen. Se tyytyy parantelemaan hyväksi havaittua kokonaisuutta; Marion ja kumppaneiden siirtämistä golfin ihmeelliseen maailmaan. Peli on edelleen yhdistelmä harmaata realismia ja värikästä viihdettä. Se eroaa selkeästi vakavammista lajityypin edustajista, kuten Electronic Artsin Tiger Woodsista, mutta tämä ei haittaa. Markkinoilla on tilaa erilaisille peleille, sillä golf ei ole urheilulajeista myyvin ja seksikkäin.
Värikkään grafiikkansa ja helpon pelattavuutensa ansiosta Mario Golf sopii perheen pienimmille. Se ei ole kuitenkaan kertakäyttötavaraa. World Tour on tosin hieman liian hidastempoinen Nintendo 3DS:lle. Käsikonsolilla toimivat paremmin tenniksen kaltaiset pelit, joissa edetään vauhdilla. Mukana on hahmojen kehittämisen kaltaisia roolipeleistä tuttuja elementtejä, jotka monimutkaistavat yksinkertaista pallon lyömistä ja saavat haukottelemaan.
Kaksi maailmaa
Mario Golf: World Tour koostuu kahdesta erillisestä pelimuodosta. Niistä ensimmäisessä, Castle Clubissa, kehitetään Mii-hahmoa. Klubitalossa osallistutaan helppoihin turnauksiin, jotka valmistavat tuleviin haasteisiin. Ikävä kyllä hahmon kyvyt kehittyvät mateluvauhdilla. Peliä saa hakata tuntikaupalla, että tasoitus kehittyy toivotulle tasolle. Radat tulevat pitkissä turnauksissa tutuiksi, mutta alueiden suunnittelu ei ole tarpeeksi kekseliästä, että niihin palaaminen olisi perusteltua.
Castle Clubin kolme vakavahenkistä kenttää sijoittuvat meren rannalle, metsään ja vuoristoon. Ne ajavat asiansa, mutta kalpenevat värikkääseen todellisuuteen sijoittuville radoille, joita on revittelevämmässä Mario Golf -tilassa. Sienikuningaskunnassa luotetaan taidon sijaan tuuriin. Kamppailut voitetaan erikoisilla lisäesineillä, kuten pommeilla, eikä meno ole ryppyotsaista.
World Tourin kaksi pääasiallista muotoa, Castle Club ja Mario Golf, ovat melko kaukana toisistaan. Niistä jälkimmäinen ja tutumpi toimii paremmin. Molemmissa käytetään kahta lennosta vaihdettavissa olevaa pelisysteemiä, joista yksinkertaisemmassa valitaan lyönti ja suunta ja monimutkaisemmassa kiinnitetään huomiota tarkkuuteen. Lähestymistapojen välillä tasapainottelu onnistuu huonosti. Realismin ystävät eivät löydä uudesta Mario Golfista tarpeeksi syvyyttä, kun taas muut ihmettelevät sen vaikeutta.
Verkostoitumista
Kuten olettaa sopii, World Tour on parhaimmillaan moninpelinä. Yksinpeli ei jaksa viihdyttää muutamaa iltaa kauempaa, mutta pallon lyöminen verkossa on hauskaa. Sääntöjä pystyy räätälöimään, eikä omaa tasoitusta tarvitse miettiä. Mukana on normaalin 18 reiän savotan lisäksi vaihtoehtoisia tiloja, kuten nopeuskisa, jossa läpäistään kolme reikää mahdollisimman lyhyessä ajassa. Nintendo on pikkuhiljaa heräämässä verkkopelaamisen vaatimuksiin, kuten World Tourin nettituki osoittaa.
Innovaatiota ei teknisellä puolella ole edes nimeksi. Pelimoottori on niin tutun oloinen, että sitä käytettiin melko varmasti jo Game Boy Advancen aikoina. Kosketusnäyttöä käytetään pelkästään kartta- ja tietoruutuna. Sienikuningaskunta on kaluttu viimeistä nurkkaa myöten, mutta tuttujen maailmojen, kuten kummitus- tai vesitasojen, mahdollisuuksia ei World Tourissa käytetä tarpeeksi hyväksi. Kekseliäisyyttä kaivattaisiin lisää.
Kymmenen vuoden julkaisutauko on tehnyt Mario Golfille siinä mielessä hyvää, että peli tuntuu taas tuoreelta. Ikävä kyllä World Tour ei vedä vertoja sarjan parhaimmille osille, Toadstool Tourille ja Advance Tourille. Siinä on muutama hyviä idea, mutta kokonaisuus kärsii suunnattomuudesta. Miin kärsivällinen kehittäminen ei ole hauskaa. Luodut golfaajat tuntuvat tarkoituksettomilta verrattuna Bowserin, Luigin ja Yoshin kaltaisiin ikonisiin hahmoihin. Uusi Mario Golf ei ole täysin epäonnistunut, mutta pitkän tauon jälkeen siltä odotti enemmän.
