Metal Gear Solid 2: Substance

Käärmeen purema

Metal Gear Solid 2: Sons of Libertyltä on ollut mahdotonta välttyä, jos pelialaa on tullut vähänkin seurattua. Klassikoksi osoittautunut ykkösosa venytti PlayStationin tehot äärimmilleen ja kun Metal Gear Solid 2:sta ilmoitettiin, alkoi fanilauman mielikuvitus lentää seuraavan konsolipolven mahdollisuuksia pähkäillessä. Viime kevät jäi monelta eurooppalaispelaajalta väliin, kun päivät kuluivat Solid Snaken edesottamusten parissa. Tänä vuonna käärmeharrastajien aikaa ja rahaa imuroi PlayStation 2 -eepoksen entistä ruudikkaampi painos. Substance on saatavilla perusmuodossaan myös Xboxille ja PC:lle, mutta Pleikkari-pelaajia lahjotaan ylimääräisellä dokumenttilevyllä.

Sons of Libertystä on monia mielipiteitä. Toimintapelinä sille ei löydy vertaista, mutta actionia katkotaan jonninjoutavin keskusteluin ja juonisepustuksin. Metal Gear Solid -pelit ovat siitä kummallisia tekeleitä, että niistä voi löytää tarinan tynkää. Ydinsodasta varoittelevan teeman varjolla hiivitään ja toimitetaan agenttitehtäviä. Pelisarjan oivallus on, ettei eteneminen perustu summittaiseen räiskimiseen vaan tarkoitus on pysyä huomaamattomissa. Olkoonkin, että vihollistukikohdan uumenissa partioivat vartijat ovat umpisokeita, aukkojen etsiminen turvajärjestelyistä on vetävää puuhaa.

Kaunotar ja hirviö

Metal Gear -pelejä 80-luvun ammoisilta vuosilta tähdittänyt Solid Snake saa Sons of Libertyssä kumppanikseen koodinimeä Raiden kantavan sankarin. Kaksikon erottaa toisistaan se, että ensiksi mainittu on sänkipartainen konkari ja jälkimmäinen ihmissuhdehuoliaan setvivä nuorukainen. Seikkailu on jaettu kahteen pätkään, joista voi pelata joko molemmat tai vain jomman kumman. Notkealiikkeiselle Raidenille on varattu suurin osa peliajasta, kun taas Solid Snaken näytökseksi jää pelin avaava lyhyt mutta tiivistunnelmainen tankkeriosuus. Toisessa jaksossa Raiden tunkeutuu roistojen öljynporauslautaksi naamioimaan pääkalloluolaan. Soppaa sekoitetaan siihen tahtiin venäläisillä upseereilla, roboteilla ja salaliittoilla, ettei stoori takuulla ole selvillä vielä lopputekstienkään lipuessa ruudulla.

Peli on edelleen paras osoitus PlayStation 2:n teknisestä kapasiteetistä eikä toteutukseen ole ollut syytä puuttua uusinnankaan kohdalla. Hollywood-ammattitaidolla kyhätty soundtrack tukee oivallisesti taiten ohjattuja kohtauksia. Ääninäyttelijät selviävät pestistään kiitettävin arvosanoin, vaikka pitkiksi venyvät turinat puuduttavatkin. Välivideot on väsätty pelimoottorilla ja jälki onkin todella yhtenäistä. Kuvankauniit näkymät seuraavat toisiaan. Ihmishahmot on animoitu japanilaisten piirrettyjen hengessä. Elokuvamaiseen kameratyöhön on otettu hiukan läpinäkyvästi mallia leffa-alalta, mutta peliksi Metal Gear Solid 2 on vakuuttavaa katseltavaa.

Niin massiivisesta tuotannosta kuin olikin kyse, jotain jäi Metal Gear Solid 2:sta puuttumaan, kun se aikoinaan julkaistiin. Metal Gear Solid ykkösessä Solid Snakea tosikoitokseen valmentaneet VR-tehtävät loistivat poissaolollaan. Kuka tietää miten, mutta Substancen DVD-rompulle näitä on ängetty sadoittain.

Takakannen lupaamista reilusta 350 VR-tehtävästä pääsee ottamaan selvää yksi kerrallaan. Hahmoksi otetaan joko Solid Snake tai Raiden erilaisine asusteineen. Solid Snaken nahkoihin pääsee esimerkiksi smokki päällä. Ehkäpä Raidenille saa puettua koulutytön univormun, kun tarpeeksi pelaa. Virtuaalikentät ovat visuaalisesti köyhiä, mutta toistavat varsinaisen pelin haasteet uskollisesti. Mikä parasta, siinä missä tarinamoodissa toiminta keskeytyy saippuaoopperaa edistämään, ovat VR-tehtävät astetta kiihkeämpiä suorituksia. Mukaan mahtuu niin aseella paukuttelua kuin miekalla huitomista ja stealth-taiturointia.

Jos VR-tehtävissä ei ole tarpeeksi purtavaa, on Alternative Missions -otsakkeen alle kätketty peliympäristöön sijoittuvia komennuksia. Snake's Taleseissa taasen saa ohjattavakseen Solid Snaken. Vaikeustasoa nostaa tutkan puuttuminen. Vain ohjaimen tärinöinä tuntuvat sydämenlyönnit kertovat vaaroista. Substancen heikoimmasta annista vastaa Evolution Skateboardingia demoava rullalautailuepisodi, jolta PC- ja Xbox-pelaajat välttyvät. Konamin skeittipelistä kannattaa tämän kokeilun perusteella pysyä loitolla, mutta huumoripläjäyksestä öljylaitoksen kannelle viritetty laji käy.

Näin tehtiin peli taas

Substancesta tekee levyn verran paksumman mukaan pakattu Document of Metal Gear Solid 2 -bonusplatta. Sons of Libertyn työvaiheet dokumentoiva levy julkaistiin maailmalla alunperin Substancen odotusta helpottamaan. Siksipä siihen sisältyy viisi lyhykäistä VR-tehtävää ikään kuin esimakuna kokoversion sadoista vastaavista. Vuorovaikutteisuus ei rajoitu virtuaalimissioihin, vaan tavanomaisesta DVD-filmistä poiketen PlayStation 2 -formaattiin puserretun Document of Metal Gear Solid 2:n mittavaa sisältöä pääsee tutkimaan omaan tahtiin. Varoituksen sana silti Sons of Libertya ensi kertaa pelaaville, bonuslevy on nimittäin täynnä peli-ilon torpedoivia spoilereita. Itse peli kannattaa siis läpäistä ensin.

Selailtavaa riittää rutkasti. Se kattaa koko pelin tekoprosessin, josta saa jonkun kuvan Hideo Kojiman johtaman tiimin kalenteria tiirailemalla. Todisteet ohjelmoijien, graafikoiden ynnä muiden uurastuksesta on tallennettu alkuperäismuodossa levylle. Lavasteiden ja hahmojen syntyä voi seurata luonnoksista lähtien. 3D-malleja voi pyörittää vapaasti kameralla zoomaillen. Jopa jokunen animaatio on näytillä, niin että filmin voi pysäyttää kesken toiminnan ja tutkailla polygonitaidetta. Kohteiden välillä sukkuloiminen on helppoa, sillä monet niistä on linkitetty toisiinsa. Pelin musiikkiraidasta on muutama näyte siitäkin. Tapahtumiin reagoivaa taustamusisointia voi kokeilla eri tilanteissa, eli samasta biisistä on sovituksensa niin pakokohtauksiin kuin seesteisempiin hetkiin ja näiden väliltä valitaan nappia painamalla.

Document of Metal Gear Solid 2:n parissa vierähtää varmasti tovi, ainakin mikäli alkaa käsikirjoitusta myöten tekstitarjontaa lukemaan ja Hideo Kojiman laatimia ohjeita japanista kääntämään. Kuvamateriaalia on tarjolla aina Metal Gear Solid -aiheisia esineitä ja painotuotteita myöten. Videomuodossa löytyy jos jonkinmoista traileria ja esittelypätkää sekä haastattelua. Vaikka käyttöliittymästä olisi saanut sujuvamman, pursuaa levyn 12 eri osiota kiitettävästi triviatietoa kavereiden kesken jaettavaksi. Mikäs sen mukavampi keino syventyä suosikkipeliin, kuin käydä se läpi rakennuspalikka kerrallaan.

Metal Gear Solid 2 on kiistatta PlayStation 2:n pelitarjonnan kärkijoukkoa. Muiden lajityyppien huipputitteleihinhän sitä on vaikea verrata, mutta Substancea tuhdimpaa annosta on vaikea löytää peliviihteen saralta. Mikäli Sons of Liberty kuuluu niihin suurimpiin suosikkeihin, pitäisi VR-tehtävissä ja Document of Metal Gear Solid 2:ssa olla tarpeeksi syytä päivittää vanha versio Substanceen keinolla millä hyvänsä. Rahoille riittää varmasti vastinetta ennen kuin tallennustiedosto näyttää 100 prosenttia. Jos Metal Gear Solid 2 on tyystin jäänyt kokematta, nyt on aika korjata virhe.

  • Metal Gear Solid 2: Sons of Liberty -arvostelu
  • Galleria: 

    Kirjaudu kommentoidaksesi