NHL 2k6

Muutosten vuodet

Alun perin Segan julkaisema, nykyisin Take-Twon omistaman 2k Gamesin urheilupelien sarja on kokenut viime vuosina kovia. Ensin EA Sports varasi NFL-lisenssin itselleen lähes vuosikymmeniksi, joten markkinoilla ei nähdä enää kuin yksi virallinen amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisliigan julkaisu. Seuraavaksi kaappauksen kohteena oli - jälleen samalta taholta - 2k-pelien loistava ESPN-urheilumedian tyyli, joka mahdollisti sekä autenttisen selostuksen että televisiolähetysmäisen toteutuksen. Kanavailmeen menetys ei ole läheskään niin suuri kuin NFL-pelaajien lisenssin, koska kokoonpanojen aitous on monille tärkeä osa viehätystä ja jopa hankintaperuste. Näin EA:n Madden-sarjan pahin kilpailija siis käytännössä ostettiin ulos. Muutoksiin sulautuminen on vaatinut luovuutta Visual Concepts - ja Kush Games -kehittäjätiimeiltä; EA Sportsin vuosikertapäivitysten varteenotettavimpana vaihtoehtona pienemmän budjetin lafkat ovat joutuneet taistelemaan eri kokoluokan asein.

2k-urheilupelien ohella myös itse NHL on uudistunut, kun taalaliigan 04-05 -kautta ei pelattu lainkaan läpi vuoden kestäneiden pelaajajärjestön ja joukkueen omistajien neuvotteluiden vuoksi. Viime syksynä startanneelle kaudelle lähdettiinkin kasoittain uusilla sääntöasetuksilla, jotka koskivat niin kiisteltyä kiekkoilijoiden palkkakattoa kuin tiukempaa tuomarilinjaa ja laajennettua hyökkäysaluetta, jatkoaikasäädöksiä sekä maalivahdin liikkumista että suojapatjojen kokoa. Myöskään pitkäkiekko- ja paitsiosääntöjä ei jätetty muokkaamatta. Kaikki nämä uudistukset ehtivät vasta maaliskuussa Euroopassa julkaistuun NHL 2k6 -peliin. Jenkithän saivat uusimmat ”kakskookuutoset” jo syyskuussa 2005.


Nöyryyden oppitunti eurooppalaisille

Varsinaisesti ensimmäiseksi sanottakoon, että NHL 2k6 ei ole mikään jääkiekkopelien messias. Toteutus on tyylipuhtaasta kaukana kuin Suomi olympiakultavoitosta, kun pelikokemus koostuu pitkälti pettymyksistä, kummallisuuksista ja lukemattomista bugeista, jotka pahimmillaan johtavat etenemisen menetykseen - yleensä ottelutappioihin. Pelin ehdottomaksi eduksi on silti luettava, että kaikkine puutteineenkin se on parempi kuin ainoa kilpailijansa NHL 06.

Eniten PAL-alueen julkaisun viivästymisestä kärsii lätkän ajankohtaisuus. Mainitut sääntömuutokset sentään ehtivät, mutta joukkuekokoonpanot ovat suorastaan antiikkiset, tarkemmin vähintään vuoden takaa. Kiekkoilijatietoja ei ole edelleenkään vaivauduttu päivittämään vanhan mantereen pelaajakuntaa varten: oletusarvoisesti Selänteen Teemu ei pelaa Anaheimissa vailla kolmea hammastaan eikä rankkariekspertti Jussi ”Juicy” Jokista, venäläislupaus Alexander ”the Great” Ovechkinia tai viime vuoden ykkösvaraus Sidney Crosbya löydy mistään. Olympialaisten ykkösmolarimme Antero ”Nitty” Niittymäki torjuu toki 2k6:ssakin Philadelphiassa, mutta ilman pärstäkuvaa tiedoissa, pitkähiuksisena ja taitoluokitus ei ole läheskään hänen kykyjään vastaava. Rosterifriikkien kannattaakin varata useampi ilta päivitysurakkaa varten, mikäli haluaa nauttia pirun hyvästä lätkästä kunnollisilla joukkueilla, ellei siis omista PlayStation 2:n nettiadapteria. Ensimmäistä kertaa eurooppalaisestakin 2k-julkaisusta löytyvässä verkkopalvelussa julkaistiin NHL:n ”trade deadlinen” eli pelaajavaihtojen takarajan (9.3.2006) jälkeiset kokoonpanot. Tosin - ehkä hieman yllätyksettömästi - bugeitta ei tästäkään selvitty: netistä ladattava päivitys pisti sekaisin pelaajien seurahistoria- ja kätisyystiedot eikä tämän jälkeen selostuskaan toimi kunnolla, vaan kiekkoilijoita puhutellaan lähes ainoastaan pelinumeroilta. Korjaus on kuitenkin jo luvattu, ja esimerkiksi 2khockey.net-fanisivulta löytyy käyttäjien muokkaamia kokoonpanotiedostoja.

Maajoukkuetoteutuksestakaan ei voi täysiä pisteitä antaa, sillä viime vuoden autenttisten Tre Kronor - ja Suomi-leijona -logojen tilalle vaihtuivat karut kansallisliput. Jos ei muu, niin fiilishän mittelyistä vähintään kaikkoaa. Maaliskuinen kokoonpanopäivitys sentään laittoi Torinon olympialaisten miehistöt kuosiin, mutta kummallisesti samalla muun muassa Suomen joukkueeseen ilmestyi täysin tuntemattomia puolalaisia täytekiekkoilijoita tasapainottamaan pelaajamääriä.


Lisää etumatkaa täydellisyydelle

Pettymykset eivät valitettavasti jää vain sisällöllisiin asioihin, joiden tärkeyttä realismiin pyrkivissä urheilupeleissä ei voida kiistää. Ulkoasultaan Kush Gamesin näkemys jääkiekosta on samaa skarppia mutta reunoiltaan hivenen sahalaitaista tyyliä kuin 2k5:ssakin. Poikkeuksia aiempaan saa metsästää - mitä nyt kenties jäänpinnan heijastuksia on kohennettu ja pelaajien polygonimäärää nostettu. Niin, ja vaihtoaition pojille on nyt animoitu pientä liikettä, mikä onkin oikein tärkeä uudistus. Tuttuun tapaan NHL-pelit eivät jostain syystä 2k:n virtuaalimaailmassa oikein vedä yleisöä, joten katsomon paikkoja täyttävät pahvinuket.

Muutokset parempaan eivät joka tapauksessa korostu suuresti tällä saralla, eikä hyppäys edellisestä osasta uutukaiseen ole järin mullistava. Teknistä takapakkia tosin on otettu sitäkin enemmän, kun pelaajien takatukat näyttävät jopa todellisuuden vastaavia tökeröimmiltä - kypärättä pelaamisesta puhumattakaan. Samoin tappelut ovat karumpaa sähläystä kuin edellisessä osassa ja vieläpä kauempaa kuvattuja. Valitettavinta on kuitenkin visuaalisten bugien määrä; katsomosta levittyy valkoisia tekstuureja, uusintaa katsoessa pelaajilta saattaa kadota puolet päästä ja kiekko näkyy yhä laukaistessa lähtevän vailla kosketusta mailaan, vain muutamia mainitakseni. Lisäksi useasti arvosteluajankohtana kiekko meni kirjaimellisesti läpi (luultavasti animaatiobugin vuoksi) maalivahdin patjoista häkkiin, vaikka siinä asennossa tilanteesta olisi pitänyt merkata maalin sijaan torjunta.

Ulkoasun puutteet antaisi kaikesta huolimatta anteeksi, jos ja vain jos peli pyörisi säädyllisesti. Arvostelukappale pätkii poikkeuksetta kentän alapäässä (hyökkäyssuunnan ollessa asetettu ylöspäin), mikä tekee ajoittain puolustuksesta - etenkin kiekon blokkauksesta - arpapeliä, kun laukaukset lähtevät ääntäkin nopeammin. Ruudunpäivitys ei tipu radikaalisti, mutta valitettavan silmään osuvasti. Hidasteluun voi sentään tottua, ja sitä saa jopa hillittyä vaihtamalla käyttöön läheisemmän kuvakulman, mutta moinen häiriö on silti ottelupelissä tuomittavaa, kuten urheilusuorituksen häiritseminen yleensäkin. Tietyillä jääkiekkoareenoilla pätkimistä esiintyy vähemmän ja oikeastaan kentän yläpäässä ei onneksi lainkaan. Mikään ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että kyseessä on pääsyy 2k5:sta siirtymisen ensikarkeuteen.

Äänipuolella yleisön pahvinukke-vaikutelma vain vahvistuu, kun mieletön hurrausmelu välillä katoaa yhtäkkisesti sekunneiksi, vaikkei kentällä tapahtuisikaan mitään erikoista. Saisi äänittäjäpoika vaihtaa kasettinauhan nopeammin. Muutoin yleisön panos on saatu hyvin siirrettyä peliin, ja kotiotteluissa porukat kannustavat joukkueensa pelaajia nimeltä ja reagoivat tilanteisiin aidosti. 2k6:sta varten selostus jouduttiin uusimaan lisenssiongelman vuoksi, mikä ei kuitenkaan estä samojen vuoden takaisten läppien käyttämistä. Onneksi uusi, vaisumpi selostajapari ei sentään toista itseään järjettömästi, vaan kommentteja riittää ihan kiitettävästi. Ja jos juttu sattuu loppumaan, niin pelilevyltä löytyy kymmeniä, yleensä seurojen historiaa tai jäkiksen elämänohjeita koskevia fanipostikysymyksiä, joihin kommentaattori vastaa kernaasti. Musiikeissa 2k6 ajaa NHL 06:n jarkkoruutumaisesti aivan pystyyn: kappaleet ovat jopa kuunneltavia rokkirillutteluja, toisin kuin EA Sportsin lisensoima kuulonrääkkäys.


Savun hälvettyä

Kaiken valituksen jälkeen voidaan palata miellyttävämpiin asioihin, kuten siihen, että NHL 2k6 on pelattavuudeltaan parasta jääkiekkoa sitten sarjan edellisosan. Virtuaalilätkästään voi tehdä juuri haluamansalaista hienosäätämällä valikkosivukaupalla erilaisia asetuksia aina laukausten tarkkuudesta maalivahdin maltillisuuteen. Säätöjä ei yhdessä ottelussa saa kohdilleen, vaan esimerkiksi sopivien väsymystasojen löytäminen vie aikansa ja pelaustaitojen kasvaessa myös vaikeustasoa on syytä nostaa. Koko homma on yhtä hakuammuntaa, eikä kaikilla tähän maltti ymmärrettävästi riitä, allekirjoittaneellakin vuosittain yhä vähenemissä määrin. Tätä varten pelistä löytyy valmiita asetuksia muun muassa arcade- ja simulaatiotarkoituksiin. Tuomareiden toiminta tosin kaipaisi säätämisenkin jälkeen skarppausta, sillä koko touhu muistuttaa Ringbomin säätöä SM-liigan säälipleijareiden viimeisessä Blues-JYP -kohtaamisessa. Tietokoneen ohjaamalle vastapuolelle ei vihelletä lähimainkaan yhtä paljon kaksiminuuttisia kuin pelaajan joukkueelle, vaikka maalin edustalla vedettäisiin kuinka jalat alta. Vihellysherkkyyttä saa eri rikkeiden kohdalla säädettyä, mutta tällöin yhä pelaajan joukkue kuluttaa jäähyaition penkkiä eniten. Onpa tullut pelattua otteluita, joissa tietokonetta ei passitettu koppiin kertaakaan. Tuomarilinja ei muutenkaan oikein vakuuta, kun ulosajoa ei tahdo saada mistään sikailusta ja ainoat rangaistukset ovat kaksiminuuttinen sekä vitonen tappelemisesta.

Sopivien asetusten löytämisen jälkeen lätkäfanin voi olla vaikea saada NHL 2k6:n pelaamisesta tarpeekseen. Kynnys kauden tai franchise-moodin aloittamiseen ei olekaan enää yhtä korkealla, sillä 2k5:sta vaivanneet järkyttävät jäätymiset loistavat poissaolollaan. Vastoinkäymisiä ei pitäisi tulla, kunhan muistikortilta löytyy nelisen megaa vapaata tilaa eikä moodia aloita Buffalo Sabres -seuralla, jonka kummittelevista bugeista on raportoitu ympäri nettiä julkaisusta lähtien. Tallennusikkunakaatuilujen aiheuttamat pienet hermoromahdukset vain vahvistavat säännön.

Liikkeessä peli näyttää edelleen lätkältä, hyvältä sellaiselta. Taklaukset menevät maukkaasti perille ja luisteluun sekä laukauksiin on saatu kikkailun otetta. Puolustuspeli on parhaimmillaan erittäin hektistä, kun jokaisen laukauksen eteen pitäisi ehtiä ja saada mylläys rauhoitettua. Samoin hyökkäyspäässä on nyt oikeasti vapaampaa liikkua, joten paikkoja saa rakennettua, kunhan kärsivällisyyttä riittää. Maalin edessä ei yksilösuorituksilla hirveän helposti maalata, sillä tietokonepakit pistävät aika armottomasti komposiittia naamaan. Niin uudentyylisessä NHL-jääkiekossa kuin 2k6:ssa nähdään aiempaa runsaammin maaleja, koska molareihin kohdistuu enemmän paineita suuremman hyökkäysalueen vuoksi ja jäähyjä vihelletään kosolti, mikä johtaa erikoistilannepelaamiseen. Eivät nollapelit silti mitään harvinaisuuksia ole, sillä myös maalivahtien torjumista on kohennettu, ja liigan huiput Kiprusoff, Vokoun ja Brodeur pistävät välillä aikamoisen näyttävää paraati-show’ta. Verkonsuojelijoiden patjoihin hyppääminenkin käy helposti ilman valikkoseikkailua - usein vieläpä vahingossa, koska valinnan näppäinyhdistelmään lukeutuu puolustuksessa tarvittavia komentoja. Omiin syntyy käsittämättömän helppoja maaleja ennen kuin tätä oppii varomaan.


Uusia vanhanaikaisia

Edellisosa toi peliin puolustusluistelun, jossa pystyi liikkumaan takaperin ja lakaisemaan mailalla edustaansa. Sama toimii yhä tehokkaasti, mutta nyt luistelutyyliä voi vaihtaa hyökkäyspäässäkin lennosta vain napin pohjaan painamalla. Samaisesta näppäimestä saa myös kytkettyä eritoten rangaistuslaukauksissa kätevät maalivahtiharhautukset: oikeanpuoleista analogitattia veivatessa kiekollinen pelaaja kikkailee ja lopuksi pistää tulisen rannevedon. Vanhanaikaisiakin on helpotettu, kun maalin takaa kiekkoa saa yritettyä sysätä sisään yksinomaan neliötä painamalla.

Varsinaista uutta pelattavuuteen tuovat tiimikavereiden ohjeistuskäskyt lennosta ja eräänlainen pyöritystila, joka puree varsinkin ylivoimalla. Viimeksi mainitun voi kytkeä päälle heti kiekon saadessaan, ja tällöin joukkueen pelaajien päälle ilmestyvät näppäinikonit, joita painamalla saa syöteltyä ja näin rakennettua hyökkäystilannetta. Tähän lisättynä jäällä annettavat ohjeet, niin johan alkaa peli kulkea: kiekkoilijansa saa käskettyä esimerkiksi tekemään maskia maalivahdin eteen. Ristiohjaimella annettavia käskyjä on neljä sekä hyökkäys- että puolustuspäähän, jossa saa rakennettua jopa läpiajotilanteita komentamalla yhden pelaajistaan tilaisuuttaan odottamaan.
 
Uutta on myös eräänlainen ”poliisi-ärsyke” -asettelu, jossa enforcereiksi merkatut kovaotteisemmat pelaajat voivat ärsyttää vastapuolen kevyempiä kavereita tekemään virheitä jäällä. Tuomarit yleensä sallivat näille ”jääpoliiseille” vapaammat kädet sikailuun, mutta eri puolien tappelupukareiden ärsyttäessä toisiaan nyrkkimittely on yleensä väistämätön.

Otteluista on luonnollisesti hieman kaikonnut lähetysmäinen meininki, vaikka ESPN-lisenssiä yritetään korvata tekijöiden omalla 2k Sports -kanavatoteutuksella, joka tuntuu harmaudessaan melko ponnettomalta. Samoin virtuaalilätkämatseihin on sisällytetty käsittämättömiä katkoja, kun välillä pakotetaan katsomaan, kuinka pelaajat tulevat vaihtoaitiosta uuteen aloitukseen. Näitä välipätkiä ei aina voi ohittaa, mikä tuntuu käsittämättömältä pitkittämiseltä 2k5:n jälkeen. Uusintanäytöksetkin ovat kokeneet kolauksen, kun peli ei tallenna kuin muutaman sekunnin toimintaa muistiin.


Stanley Cuppia ei tullut, mutta play-offeihin päästiin

Eurooppalaiset 2k-fanit voivat tosiaan olla kiitollisia, että nettipeli kerrankin sisällytettiin PAL-versioon. NHL 06:n vastaavan verrattuna 2k6:n verkkopalvelu on selkeämpi tarjoten silti pitkälti samat ominaisuudet, kuten liigat, listasijoitukset, lataukset ja mikrofonituen. Nettiotteluihin mahtuu kerrallaan kuusi pelaajaa, ja samalta konsolilta pääsee useampi kaveri mittelemään. Arvostelua kirjoittaessa linjoja tosin vaivasi päivisin krooninen tyhjyys, mutta listoista päätellen suomalaisia verkkokiekkoilijoita löytyy mukavasti ja olipa siellä oma suomiliigakin pystyssä.

NHL 2k6 ampuu kylmästi alas toiveet siitä, että vielä nykyisellä pleikkarilla nähtäisiin täydellistä lätkää. Ensi-innostuksen ja tietyillä alueilla -pettymysten jälkeen se ei pääse lähellekään eikä edes hirveästi viime versiosta edelle. Pelille haluaisi tosin antaa kiitettävän arvosanan jo toimivasta franchise-moodista, mutta heikentynyt tekninen toteutus painaa vaakakupissa liikaa. Suoraan halpiksena julkaistu NHL 2k6 on kuitenkin täysin hintansa väärti, minkä pitäisi riittää lätkäfanin ostopäätökseen. Kyllähän tätä seuraavaan osaan asti pelaa oikein mielellään, kun viime vuosikin meni jopa ilman koko franchisea!

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi

Pelin tiedot

Arvostelussa: 
Arvosteltu versio: 

Arvostelukappaleet olivat lehdistöversiota. Kiitokset näistä Pelaajalehti.comille ja PAN Visionille.