Ridge Racer 6

Tuttua hurjastelua uudella alustalla

Ridge Racer ja PlayStation ovat kulkeneet aina käsi kädessä. Niinpä oli hieman yllättävää, että Namco päätti julkaista sarjan ensimmäisen uuden sukupolven vesan Microsoftin Xbox 360:lle. Teräväpiirto- ja verkkopeliaikaan päivitetty kuutososa lupaa totta kai Ridge Racerille ominaista vauhtia ja vallattomia sivuluisuja.

Ajokokemusta voisi kuvailla lähinnä rakettimoottorilla varustetuilla ilmatyynyaluksilla viilettämiseksi – tosin sillä erolla, että neulansilmän taittaminen 400 kilometrin tuntivauhdissa ei tuota mitään ongelmia. Autojen käyttäytyminen ei siis muistuta oikeita kulkuneuvoja millään tavalla.

Hurjastelussa on oleellista pyrkiä pitämään vauhti yllä koko kierroksen ajan. Jarrua ei useimmiten tarvita lainkaan, vaan mutkat voi ajaa kaistapäisellä nopeudella pakottamalla auto hallittuun sivuluisuun. Se tapahtuu yksinkertaisesti kääntämällä kurvin suuntaan ja vapauttamalla kaasu. Pito palautetaan painamalla kaasua ja suoristamalla auto menosuuntaan. Sivuluisuihin voi vaikuttaa ajokin tyypillä: jäykimmillä autoilla luisuttelu on väkinäistä vääntöä, kun puolestaan joustavimmat heittelehtivät puolelta toiselle vähän liiaksikin.

Driftailun ohella toinen tärkeä pelimekaaninen ominaisuus on lisävauhtia antava nitrojärjestelmä. Pelaajalla on käytössään kolme nitroa, jotka latautuvat taittamalla mutkat vauhdikkaasti kahva edellä. Taitava pelaaja voi liirailla itselleen näennäisesti rajattoman nitropankin, kun ajoitus on kohdallaan. Tällaisten yksityiskohtien ansiosta yksinkertaisessa kurvailussa on syvyyttä enemmän kuin ensisilmäyksellä vaikuttaisi.

Maailmaa tutkimassa

Ridge Racer 6:n sydän on World Xplorer -pelitila. Se on kuin suuri kisatapahtumien verkko, jossa pelaaja voi valita oman reittinsä. Sulkemalla verkon silmiä valloitetaan alueita ja ansaitaan palkintoja. Hyvästä ideasta huolimatta suuri osa pelitilaa tuntuu kaavamaiselta puurtamiselta. Vaikka tarjolla on muutamia erilaisia kisatyyppejä, vaihtelua jää kaipaamaan eivätkä palkinnot tunnu tarpeeksi kannustavilta. Monesti miettii, mitä iloa on auton uudesta versiosta, jos sillä ei ole vaikutusta suorituskykyyn. Peli on myös alkuunsa liian helppo. Vasta aivan loppumetreillä haaste herättää taistelumielen ja palkintona aukeavat uniikit erikoisajokit ovat tavoittelun arvoisia. Siihen mennessä moni on kuitenkin jo menettänyt kiinnostuksensa.

Muita pelimuotoja ovat yksittäiskisa, jaetun ruudun kaksinpeli, Live-tuloslistoin vahvistettu kelloa vastaan kilpailu ja verkkopeli. Xbox 360 -version myötä online-maailmassa debytoiva Ridge Racer osoittautuu varsin maukkaaksi kaahailuksi, kun kasvottomat tekoälykuljettajat vaihdetaan ihmispelaajiin. 14 hengen kisaillessa sijoituksista radalla riittää tapahtumia. Aina ei laitakosketuksiltakaan vältytä, mutta onneksi kolhut näkyvät vain kierrosajassa. Aloittelija voi tosin saada verkossa ikävästi selkäänsä, sillä pelin ympärille muodostunut pieni yhteisö ajaa kirjaimellisesti aasialaisella hardcore-mentaliteetilla.

Väritöntä hiekkaa silmässä

Jos on järjetön vauhti eräs Ridge Racerin tunnusmerkeistä, yhtä merkittävässä osassa sarjassa ovat postikorttimaiset rataympäristöt. Kuutososassa onkin bongattavissa tuttuja piirteitä kuten radan yli lentäviä lentokoneita, eksoottisia rantakaupunkeja ja jylhiä vuoristoja. Parhaimmillaan radat ovat haastavia ja hauskoja yhdistelmiä erilaisia mutkia, kumpuja ja hyppyjä, mutta täytteenä on liikaa tunnelmaa latistavia tunneliratoja.

Namco olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota ratojen valaisuun ja taustojen piirtoon, sillä yleisilmeeltään ne ovat hieman viimeistelemättömän ja värittömän näköisiä. Tunnelit olisivat vaatineet runsaasti lisätyötä välttääkseen niistä huokuvan tylsyyden, mutta harmaus uhkaa viedä parhaan terän ulkoilmamaisemistakin. Joskus radan pelastaa vain siihen liitetty mieleenpainuva taustamusiikki, mutta yhtä mukaansatempaavia kappaleita teknopainotteisella ääniraidalla ei joka lähtöön ole.

Ridge Racer 6 on periaatteessa toimiva paketti, mutta ei siihen missään vaiheessa toden teolla ihastu. Huippukaluston huumaavasta vauhdista ja verkkopelin iloista huolimatta kokemus on pohjimmiltaan ontto ja hengetön. Pelistä jää ikävä sivumaku PR-mielessä tuotetusta sivuprojektista – aivan kuin pääresurssit olisi alusta asti suunnattu PlayStation 3:n Ridge Racer 7:ään.

Galleria: 

Kommentit

Eipäs kauaa pysyny Ps3 ;)

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi