Star Wars: Starfighter

 Kauan sitten, kaukaisessa galaksissa….

Tuosta

tulikin mieleeni 80-luvun alku, jolloin Jedin paluu saapui

tänne kylmään Pohjolaan. Star Warsin edelliset

osat menivät itseltäni ohi koska ikä ei oikein

riittänyt, mutta Jedin paluun tultua lähiteatteriin

päätin mennä sen katsomaan. Ketään

kaverini ei ollut tästä saagasta kiinnostunut,

joten sain mennä sitten yksin. Bussikyydin jälkeen

seisoin elokuvateatterin edessä, marssin sisään

ja ostin elokuvalipun. Katselin ylpeänä ympärilleni

jahuomasin seinällä olevat mainoskuvat elokuvasta.

Aikani katseltuani kuvia, varsinkin iljettävää

ruskeaa möykkyä, pikkupoikaan iskikin pupu pöksyyn.

Tämän seurauksena marssin takaisin lippuluukulle,

ilmoitin kirkkain silmin että olen alaikäinen

ja pyysin rahoja takaisin. Lipun myyjälle olisi kyllä

saanut huomattaa kielenkäytöstä lapsien läsnäollessa,

mutta rahat tulivat takaisin loppujen lopuksi. Marssin ulos,

ostin karkkia viereisestä kioskista ja lähdin

karkkipussin kanssa kävelemään tyytyväisenä

kotiin, samalla säästäen bussirahat parempaan

käyttöön. Niin että mitenkö tämä

kuuluu tähän arvosteluun ja peliin? Niin sitä

vaan että olen ollut Star Wars fani "melkein"

pienestä asti. Tosin Star Wars elokuvat katsoin siis

ensimmäisen kerran videolta, ja vasta niiden uudestaan

tullessa elokuviin pääsin nauttimaan niistä

suurella valkokankaalla.

 

14 tehtävää täynnä

toimintaa...

Sitten

itse peliin. Star Wars: Starfighter on ensimmäinen

Star Wars -aiheinen peli PS2:lle. Ja heti on sanottava että

pitkästä aikaa jokin peli ansaitsee Star Wars

nimen. LucasArts on psx:lle viime vuosina julkaissut sellaisia

pelejä, jotka ovat tuntuneet vain rahastuksen makuisilta

Star Wars nimikkeiltä. Starfighter perustuu ajallisesti

Episode I: The Phantom Menacen tarinan tunnelmaan, kuitenkin

Starfighterin tarina kulkee erillään itse elokuvan

tarinasta.

Pelissä

pääsee ohjaamaan kolmea eri hahmoa, joilla jokaisella

on erilainen alus. Rhys Dallows on rämäpäinen

rookie joka lentää N-1 Starfighterilla Naboon

kuninkaallisessa lennostossa. N-1 on varustettu lasereilla

ja photontorpedoilla. Toinen hahmo Vana Sage on vakoilija-seikkailija,

joka tekee töitä eniten maksavalle. Aluksena hänellä

on Guardian Mantis varustettuna nano-ohjuksilla ja sensor

tageilla, jotka imevät kohteen suojat ja ohjaavat nano-ohjukset

perille. Pelin kolmas hahmo on Nym. Nym on piraattiryhmän

kapteeni. Aluksena hänellä on Havoc, aseistuksena

laserkanuunat ja energiapommit. Näitä kolmea hahmoa

kierrätetään tehtävissä tasapuolisesti.

Erilaisia

juonellisia tehtäviä pelistä löytyy

14 kappaletta, on harjoittelua ja erilaisia saattotehtäviä.

Jokainen tehtävä pitää sisällään

erilaisia päätehtäviä, jotka pitää

saada suoritettua että koko tehtävän pääsee

läpi. Päätehtäviä tulee myös

lisää tehtävien aikana. Lisäksi jokaisessa

tehtävässä on suoritettavana kolme bonus

tehtävää (Bonus Goals), joista saa suoritetun

määrän mukaan 1-3 mitalia, eli kultaa, hopeaa

ja pronssia. Bonustehtäviä suorittamalla aukeaa

bonustehtävävalikkoon erilaisia lisätehtäviä

näiden 14 tehtävän lisäksi. Vaikka bonustehtäviä

ei suoritakaan pelin 14 juonellisessa tehtävässä,

pääsee tehtävät läpi kunhan päätehtävät

suorittaa. Bonustehtävävalikkoon aukeaa ajan kanssa

myös kaksinpelimahdollisuus. Vahinko, ettei vieläkään

tehdä kunnon kaksinpeliä, jossa voisi kaverin

kanssa pelata tehtäviä läpi, vaan valittavissa

on vain lipunryöstöä sekä kilpa-ajoa

kanjonissa. Bonustehtävissä pääsee myös

muutaman muun aluksen ohjaimiin. Vaikeustasoja löytyy

perinteiset easy, normal ja hard. Itselleni jo pelkkä

helpoin taso tuotti välillä tuskaa, hardissa taas

joutuu heti alussa lasereiden ristitulitukseen ja sitä

kautta näkee oman aluksensa räjähtävä

kappaleiksi.

 

Ohjautuu kuin unelma...

Kontrollit

tekevät pelistä nautittavan, kaikki tarpeellinen

löytyy ohjaimesta oikeista paikoista. Yksinkertaista,

ei liian vaikeaa. Alussa kylläkin pelaaja tulee poukkoilemaan

sinne tänne ennen kuin kontrollin oppii. Tarvittaessa

voi analogisten tikkujen herkkyyttä säätää

ja etsiä näin itselleen sopivat asetukset. Vasemmasta

tikusta aluksia ohjataan sivuille, ylös ja alas. Oikealla

tikulla aluksia saa pyöritettyä. X- ja L1-napista

ammutaan, O-napista laukaistaan ohjukset ja muut aseet.

Neliöstä vaihdetaan näkyvissä olevaan

kohteeseen tarkennus ja kolmionapista tarkennetaan lähimpään

viholliseen. L2-napista löytyy jarru ja vastavuoroisesti

R2-napista Boost.

Yleensä tälläisissä lento-räiskintäpeleissä

kauempana oleviin vihollisiin on vaikea osua. Tässä

pelissä uutena asiana törmäsin R1-nappiin

laitettuun zoom-toimintoon. Tällä sai kauempana

olevia vihollisia zoomattua lähemmäksi. Ensi alkuun

tämä tuntui oudolta, mutta pidemmän päälle

zoomia tottui käyttämään rutiininomaisesti.

Ristiohjainta

käytetään osassa tehtäviä ainoastaan

siipimiesten käskyttämiseen. Hyökkää

kohteeseeni, suojele kohdettani, raportoi ja unohda käsky

sekä suojele minua ovat valittavissa olevat käskyt.

Kaiken lisäksi käskyttämisestä on hyötyä:

siipimiehesi yrittävät kaikkensa käskyjesi

mukaan ja saavat jopa tuhottua vihollisia.

Peli sopii näköjään myös kauniimman

sukupuolen edustajille, tosin ohjeita ei passaa hirveästi

antaa. Itse kävin kielloista huolimatta avuliaana neuvomassa

jopa telkan ruutua naputtelemalla. Silloin tulin kävelleeksi

liian läheltä PS2:sta ja jalalla tuli repäistyä

ohjaimen johtoa, jonka seurauksena ohjain irtosi koneesta.

Tulihan testattua: tuloksena kone pysyi pöydällä

mutta ohjain irtosi. Samaten huomasin että peli meni

pause-tilaan ohjaimen irtoamisesta. Sinänsä hyvä

toiminto, näin itsekin vältyin "enemmältä"

huudolta.

Alussa peli antaa valita kumpaan muistikorttiin peli tallennetaan,

jos koneessa on useampi kortti. Yhteen korttiin mahtuu 1-10

tallennusta. Sinänsä hassua että noin monta

paikkaa on varattu, sillä itse pelissä kun tallentaa

paikkaa ei pysty muuttamaan ja tallennuskin tapahtuu yleensä

automaattisesti. Kuitenkin jos haluaa ladata tallennuksen

joka sattuu olemaan toisella muistikortilla kuin mihin menossa

oleva peli on tallennettu, tämäpä ei onnistukaan,

vaan resetointi on edessä.

 

Niin kaunista...

Voisin

melkein väittää että peli on grafiikoiltaan

yksi parhaimmista markkinoilla olevista konsolipeleistä

tällä hetkellä. Visuaalisuus on todella häikäisevää,

kaikki avaruusalukset, kanjonien seinät, räjähdykset

ja vesistöt on tehty todella näyttäviksi

ja niitä on ilo katsella. Kaiken kukkuraksi ruudulla

on parhaimmillaan sellainen sekamelska ja toiminta menossa

ettei kaikkea kerkeä katsomaankaan. Ruudulla on yhtä

aikaa suuri määrä aluksia ja muuta roinaa,

eikä hidastumisesta ole jälkeäkään.

Tuntuu aivan mahtavalta, kun pääsee ampumaan Kauppaliiton

aluksia yksi toisensa jälkeen muodostelmasta tulimereksi.

Avaruudessa tapahtuvissa tehtävissä ei tietenkään

mustan avaruuden takia ole paljoakaan ihailtavaa verrattuna

planeetoilla tapahtuviin tehtäviin. Esimerkiksi Lok

Planeetalla tapahtuvassa tehtävässä lähdetään

liikenteeseen hangaarista. Ulos päästyä eteen

avautuu näkymä tukikohdasta. Aluksia lentelee

ympäriinsä. Kaiken kukkuraksi massiiviset kauppaliiton

kuljetusalukset laskeutuvat edessäsi. Tämän

näyn nähdessä väkisinkin tulee kylmät

väreet iholle, hengen haukkomisesta puhumattakaan.

 

Star Wars -teema puree edelleen...

Star

Wars pelit ovat sisältäneet aina sekä tunnelmallista

musiikkia kuin myös ääniefektejä. Kuten

saattaa olettaa, ei tämäkään peli tee

poikkeusta. Ja kuten saattaa arvata, peli sisältää

John Williamsin musiikkia elokuvasta Episode I: The Phantom

Menace suoraan lainattuna tai vähän muutettuna.

En sano, että musiikki olisi loistavaa, mutta se on

erittäin loistavaa luomaan tunnelmaa. Ääniefektit

ovat sitä tunnelmallista peruskamaa, jota on esiintynyt

elokuvissa, kuin myösmuissa Star Wars peleissä.

Tähtäimen lukituksen ääni kuitenkin

kuului yllättävän paljon ylitse muiden äänien.

Muuten musiikki ja ääniefektit ovat klassista

Star Wars äänimailmaa, joka saa toisinaan kylmät

väreet kulkemaan. Pelin hahmoilla on tunnelmaan sopivat

ääninäyttelijät. Kaikki keskustelut

niin välivideoissa kuin itse tehtävissä tulevat

puheena. Keskustelut sopivat hyvin tunnelmaan ja näyttelijät

suoriutuvat hyvin työstään.

 

Mitä, etkö tätä peliä vielä

omista...

Kokonaisuudessaa

Star Wars: Starfighter on todella hyvä räiskintä-lento-toimintapeliyhdistelmä.

Peli sopii ehdottomasti niin Star Wars faneille kuin myös

avaruus- ja lentoräiskinnän ystäville. Muillekin

peli on varmasti kokemisen arvoinen. Loistava ohjattavuus,

14 toiminnantäytteistä tehtävää,

bonustehtäviä, upea grafiikka ja ennen kaikkea

mahtava tunnelma. Mitä muuta peliltä voisi vaatia?

Tosin rehellisesti sanottuna voisi vaatia enemmän juonellista

kestoa, enemmän tehtäviä, kunnon kaksinpeliä.

Silti peli kestää useamman läpipeluun ja

iskee tälläiseen Star Wars faniin kuin miljoona

volttia...mutta virtakin loppuu aikanaan.

Pelin

innoittamana Star Wars elokuvatkin tulee kaivettua hyllystä

jälleen kerran katsottavaksi. May the Force be with

you….

 

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi