ESPN Winter X-Games Snowboarding

Konamin
ESPN Winter X-Games Snowboarding (lyhennettynä Winter X-Games) lähestyy
lumilautailua varsin eri kannalta kuin hittipeli SSX. SSX:n räikeät
tulevaisuusradat on unohdettu ja tilalle on tuotu aito lisenssi laskijoineen
ja varusteineen. Valitettavasti jotain on unohtunut matkalta.

Kuten nimestä voi päätellä Winter X-Games perustuu
saman nimiseen jokavuotiseen lumilautailukisaan, jossa Suomalaisetkin ovat
menestyneet näinä vuosina. Kuten oikeastikin, pelin X-Games moodissa
on neljä lajia. Viiden henkilön Snowboarder-X:ssa kilpaillaan
siitä kuka on ensimmäisenä alhaalla tempuista välittämättä.
Superpipe on TV:stäkin tuttu "lumikouru", jossa yritetään
tehdä mahdollisimman ilmavia ja teknisiä temppuja. Big Airissa
hypätään yhdestä hyppyristä ja alhaalla olevasta
quarter pipestä (puolikas half pipe). Slope Stylessä lasketaan
hyppyreitä, pipejä ja reilejä sisältävä rinne
ja yritetään saada mahdollisimman paljon pisteitä. Ajalla
ei ole kolmessa viimeisessä väliä kunhan suoritus tapahtuu
tietyn rajan sisässä. Jokaisessa on kolme yritystä ja paras
lasketaan.

Kun jokaisesta kilpailusta on saavuttanut kultamitalin aukeaa vielä
kaksi bonusrataa. Kisat tuntuvat aluksi todella vaikeilta kun pelin uusiin
kuvioihin ei ole tottunut. Tämä tarjoaakin mukavaa haastetta.
Pisteiden lasku tuntuu välillä vähän omituiselta, sillä
esimerkiksi pelkästä gräbistä (otteesta laudasta) voi
saada enemmän kuin jostain huimasta volttivirityksestä.

Session mode on yksi lasku jossain moodissa. Session moden ehdoton suola
on sen moninpeli. Snowboarder-X:ä lukuun ottamatta sessionissa voi
vuorotellen pelata kahdesta viiteen pelaajaa. Crossiakin voi jaetulla ruudulla
pelata kaksi pelaajaa. Varsinkin X-Gamesia ei jaksa kisojen voittamisen
jälkeen enää pelata, eikä sessioniakaan ilman kavereita.

Paljon edellä mainittuja mielenkiintoisempi on Snowboarder mode.
Aluksi valitaan pituus, paino ja muut ulkonäköön vaikuttavat
asiat ja sitten itse laskemiseen, eli siteiden kulmat ja laskusuunta. Tarkoitus
on aloittaa pohjalta kustantaen itse omat varusteet ja edetä huipulle
huippu sponsorein. Kuvailemalla elokuvia saa vain rahaa, mutta täältä
sponsorit eivät löydä sinua. Kuvaus paikkoja on neljä
ja hyvistä tempuista saa rahaa, kaatumisista menettää. Rahoilla
voi sitten ostaa tavaroita laseista lautoihin ja vaatteista hissi- ja helikopterilippuihin.

Kilpailut ovat toteutettu vähän huonosti. Vaikka pelissä
on pyritty realismiin kisat ovat kuin SSX:stä. Paljon räikeitä
värejä ja pohjattomia kuiluja. SSX:ssä tämä ei
haitannut, mutta X-Gamesissa haittaa, koska toteutuksessa on pyritty selvästi
aitouteen. Kisoja on yhteensä 8: 2 C-luokan, 3 B- ja A-luokan. Kisoja
jaksaa kuitenkin tahkota muutaman mukavan radan sekä niistä saatavien
sponsorien takia.

Snowboarder moden hissilipuilla pääsee laskemaan 5*5 mailia
isolle virtuaali-vuorelle. Vuorelta löytyy hissejä, hyppyreitä,
pipejä, pudotuksia ja kaikkea muuta. Mitään sen kummempaa
ideaa tässä laskemisessa ei ole, kunhan vaan ajankulua. Helikopterilla
pääsee niille vuoren alueille jonne hissillä ei pääse.
Hauskana piirteenä Snowboarder modessa pyörii kokoajan aika,
jolloin kisoissa, filmauksissa ja vuorella säät ja valoisuus
vaihtelee. 

Jos SSX:ä on pelannut paljon, on pelattavuuteen vaikea tottua.
Toisin kuin siinä, pelissä ei ladata ponnistusvoimaa, vaan jos
painat vasemmalle laskija kääntyy vasemmalle vaikka ponnistus
nappi (X) olisi pohjassa. Gräbejäkään ei oteta takanapeista,
vaan ne on sijoiteltu ympäri ohjainta ja aluksi niitä on suht
vaikea löytää. Kaikenlaisia volttihärveleitä on
pelissä kiitettävä määrä (ainakin 7), mutta
kiitos kamalan ohjevihon ne pitää itse löytää.
Erilaiset reilaukset tulevat kolmiosta. Aluksi peli tuntuu uusien kontrollien
takia armottoman realistiselta, mutta kun kontrollit vihdoin oppii huomaa
pelin todellisen luonteen. Vaikka laudat ja muut hepeneet ovat aitoja,
itse laskeminen on tuskastuttavan epäaitoa. Itse asiassa pelissä
saa tehtyä jopa melkein epäaidompia temppuja kuin SSX:ssä.
Tämä pistää harmittamaan sillä FS 2160 Japan Air
ei kuulu lumilautailu simulaatioon.

Audiovisuaalisesti peli on harmaata keskitasoa. Pelin soundtrackin jotkut
biisit ovat varsin meneviä, jotkut taas ällö-poika-bändi-kehno-punkkia.
Vaikka kappaleita on suhteellisen paljon, jostain syystä kone arpoo
koko ajan melkeinpä samoja biisejä. Ääniefektit ovat
hyviä, eikä mitään ärsyttäviä huutoja
löydy.

Grafiikka pelissä on sitä "ihan kivaa, muttei säväytä".
Laskijat kyllä tunnistaa esikuvikseen, mutta grafiikka on oudon vaisua.
Sahalaitoja on, ja peli välkkyy, mutta ei niin pahasti kun jotkut
muut. Taustat ovat näppärästi yhteydessä maastoon,
joka piirretään kauas horisonttiin. Hieman piirtoetäisyys
ongelmia on kuitenkin huomattavissa vapaalasku moodissa. Framerate onneksi
pysyy tasaisen sulavana, eikä pelissä ilmennyt missään
vaiheessa nykimistä. Valo efektit (esim. lamput yöllä) näyttävät
litteiltä spriteiltä, mutta lens flare efekti on ihan kiva. Uusinnat
ovat mukavaa katsottavaa, ja kisoissa voi pistää myös koneen
laskut nähtäväksi.

Pelin valikot ansaitsevat tunnustuksen erittäin hienosta, mutta
myös valitettavan hitaasta toteutuksesta. Latausajat peliin puolestaan
ovat vain muutamia sekunteja. Jokaiselle lumilautailijalle (jolle peli
selvästikin on suunnattu) tai lumilautailusta kiinnostuneelle löytyy
vielä Movie mode jossa pääsee ihastelemaan monien minuuttien
edestä eri firmojen mainoksia tai lumilautailuelokuvien teasereita.

ESPN Winter X-Games on varsin mukava lumilautailu peli, kunhan sitä
jaksaa vähän enemmän tahkota. Valitettavasti peli tulee
jäämään SSX:n varjoon, mutta ainakin jokaiselle lumilautailijalle
siitä löytyy hupia moneksi illaksi. Pelille on muuten tulossa
jatkoa, mutta valitettavasti ainakin tällä hetkellä konsoli
on väärä.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi