Vaara iskee varjoista

Alkujaan ensimmäiseltä PlayStationilta lähtöisin oleva Syphon Filter -sarja on omasta vankasta kannattajakunnastaan huolimatta ollut Metal Gear Solidien ja Splinter Cellien varjossa. Viime vuoden puolella Gabe Logan kuitenkin näytti Snakelle ja Sam Fisherille, missä kaapin paikka seisoo, joskin hieman odottamattomalla rintamalla. Kotikonsoleiden sijaan varta vasten PlayStation Portablelle kehitetty Syphon Filter: Dark Mirror yllätti laadukkuudellaan lähes jokaisen, ainakin pelimedian reaktiosta päätellen. Jopa siinä määrin, että pelistä tuli vuoden ehkä kiitellyin PSP-julkaisu.

Ei tarvitse olla mikään ydinfyysikko ymmärtääkseen rahaa takovien pelikehittäjien ajatusmaailmaa. Siksi ei ole lainkaan yllättävää, että nyt, vuosi alkuperäisen Dark Mirrorin julkaisun jälkeen, markkinoille pukkaa puolivillainen PlayStation 2 -käännös sekä täysiverinen jatko-osa PSP:lle. Onneksi Syphon Filter: Logan’s Shadow tarjoilee vähintään yhtä maukkaan toimintapaketin Sonyn taskukonsolille kuin edeltäjänsäkin. Aiemmin Gaben kyydissä olleet pelaajat voivat siis huokaista helpotuksesta, Dark Mirror on saanut arvoisensa seuraajan. Uusien tulokkaidenkaan ei tarvitse olla huolissaan, mikäli aiemmat osat ovat jääneet pelaamatta. Logan’s Shadow ei vaadi tietämystä aiemmista juonikoukeroista, vaikka selkeitä viittauksia löytyykin.

Sarjakuvakäsikirjoittajana kunnostautuneen Greg Ruckan kynäilemässä tarinassa Gabe Logan taustajoukkoineen lähetetään Intian valtamerelle estämään somalimerirosvoja varastamasta Yhdysvaltain laivaston kuljetusalus U.S.S. Helensin viidennen lastiruuman vaaralliseksi luokiteltua sisältöä. Vastahakoisuudestaan huolimatta Gabe suostuu tehtävään kuultuaan, että kaappareiden johdossa on vanha vihollinen, syyrialainen Ghassan al Bitar. Luonnollisesti kaikki menee sen verran mukavasti pieleen, että koko yksikkö pistetään jäähylle ja suurennuslasin alle. Ja aivan kuin maailmanrauhaa uhkaava al Bitar joukkoineen ei aiheuttaisi tarpeeksi harmaita hiuksia sankarillemme, Loganin pitkäaikaista työparia Lian Xingiä epäillään vieraan valtiovallan kaksoisagentiksi. Ryminää ja ryskettä on siis luvassa, kun perustrilleriä astetta monivivahteisempi tapahtumaketju vie Gaben kuuteen eri maailmankolkkaan jakautuvaan terroristijahtiin. 

Maukas toimintapaketti

Siitä huolimatta, että Syphon Filter usein mainitaan samassa hengenvedossa hiiviskelypelien kanssa, Logan’s Shadow keskittyy puhtaasti toimintaan. Toki Gaben liikevalikoimassa on mainitulle genrelle ominaisia elementtejä, kuten hiipimistä ja seiniin nojautumista, mutta viholliset tuppaavat lähes aina aistimaan pelaajan läsnäolon, vaikka kuinka yrittäisi kykkiä laatikoiden takana piilossa. Useampia lähestymistapoja mahdollistavia tilanteita on kyllä jonkin verran, mutta räiskintä on huomattavasti suuremmassa roolissa. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä tulitaistelut ovat pelin parasta antia kerrassaan mainion pelimekaniikan ja hyvin sijoiteltujen kontrollien ansiosta.

Seinään, laatikkoon tai muuhun pintaan nojautuessaan Gabe voi kurkottaa tähtäämään altistamatta itseään vihollistulelle. Mies hyppää esille suojastaan vasta liipaisinsormen painuessa pohjaan. Mikäli konnajoukkio etenee pelaajaa kohti liian huolettomasti, voi suojan turvista ampua myös sokkona, mikä pakottaa vähänkään elämänhaluiset pyssynheiluttelijat takaisin omiin turvapaikkoihinsa. Vaikka seinää vasten painautuminen tapahtuu töksähtävästi pysähtymällä ensin seinän eteen ja sitten kertaalleen vielä eteenpäin liikahtamalla, loppu hoituu paremmin kuin hyvin. Liipaisin on perusasetuksilla sijoiteltu viisaasti R-näppäimelle, jolloin kuvionäppäimet jäävät vapaaksi sekä tähtäämiselle että kameran liikuttamiselle ylipäätänsäkin.

Pelatessa ei tule kertaakaan tunnetta, että sormet eivät riittäisi suorittamaan useissa vastaavissa peleissä hyvin monimutkaisia tähtäämis-, liikkumis- ja ampumisyhdistelmiä. Nappiosumia ropisee mukavasti ja homma pysyy hauskana silloin tällöin eksyksissä olevasta vihollistekoälystä huolimatta. Osassa vastaan tulleissa tapauksissa vastustajat suojautuvat varsin hyvällä menestyksellä, toisinaan älyn jättiläiset seisovat paikoillaan maalitauluina.

Useiden pistooleiden ja konekiväärien lisäksi Gaben varusteisiin lukeutuu tavanomaisia agenttivempaimia tainnuttajista yönäkö-, infrapuna- sekä lämpökiikareihin, jotka helpottavat tähtäyspuuhia tavanomaisesta poikkeavissa olosuhteissa. Silloin tällöin vastapuolen kanssa päästään lähikontaktiinkin, jolloin Gabe voi turvautua puukkoonsa tai napata ristiohjaimen ylänäppäimellä kuristusotteen ja viedä vastustajansa hengen huomaamattomasti. Tällä lähestymistavalla pelaaja ottaa jonkinmoisen riskin, sillä kuristusliikkeen päätteeksi on kyettävä painamaan pelin satunnaisesti ilmoittamaa kuvionäppäintä.

Logan’s Shadow hyödyntää satunnaisten näppäinyhdistelmien painelemista muissakin aktiviteeteissa, kuten luukkujen aukaisemisessa tai vipujen kääntelemisessä. Liiallisuuksiin ei kuitenkaan mennä ja homma pysyy koko ajan sekä vaivattomana että virkistävänä. Joissakin tapauksissa oma hengenlähtö on tosin onnistuneiden napinpainallusten varassa. Esimerkiksi vedenalaisia kahvoja sorkkiessä on syytä muistaa käydä haukkaamassa välillä happea, mikä lisää suorituspaineita sekä kutkuttavaa tunnelmaa entisestään. Itse vedessä räpiköinti luonnistuu sujuvasti, kunhan kontrolleiden kanssa pääsee sinuiksi pienen alkutotuttelun jälkeen. Hyvä niin, sillä vedenalaiset taistelut olisivat muutoin saattaneet olla erittäin turhauttavia. Gabe sentään pärjää tilanteesta kunnialla. 

Taskukonsolin parhaimmistoa

Dark Mirrorin erittäin näyttävää yleisilmettä on Logan’s Shadowissa parannettu entisestään. Graafinen anti on aiempaa selkeämpää, elävämpää ja ruudunpäivitykseltään tasaisempaa. Yksityiskohtia viljellään mukavasti pitkin kenttiä: etenkin valo- ja savuefektit ovat sangen näyttäviä. Äänipuoli on myös huolella suunniteltu. Hahmojen ääninäyttely on laadukasta ja useiden mystisten musiikkiraitojen taustalla kuullaan jonkinmoiseen maailmanmaineeseen nousseen iranilaislaulajatar Azam Alin heleää ääntä. Kuvan ja äänen yhteistyö nostattaa tunnelman korkealle ja tuo mieleen mukaansatempaavan jännityselokuvan, vaikka PSP:n kaiuttimet äänentasoa jonkin verran supistavatkin.

Toiminnantäyteisen yksinpelikampanjan ainoaksi harmilliseksi puoleksi jää kenttien putkimaisuus, mutta kun kaikki muu toimii lähes täydellisesti, ei peliä voi kuin suositella. Peli-ikää riittää, sillä hyvillä suorituksilla pelaajat voivat muun muassa laajentaa asevalikoimaansa seuraavia pelikertoja varten. Kahdeksan hengen verkkopelimuotojakin on viitisen kappaletta, joista Sabotage ja Retrieval ovat uusia. Valitettavasti arvosteluversio ei päästänyt verkon puolelle kahinoimaan, mutta jo Dark Mirrorin verkkopeli keräsi jonkinmoisia kehuja. Logan's Shadow uusine pelimuotoineen ei jenkkiversiota pelanneiden kommenteista päätellen ole mennyt yhtään huonompaan suuntaan. 

Oli miten oli, Syphon Filter: Logan’s Shadow jatkaa vahvasti sarjan PSP-taivalta. Kyseessä on ehdottomasti konsolin yksi parhaista toimintapeleistä, jota ei todellakaan kannata ohittaa.