Top Spin

Vuosi 2000 oli tennispelille merkittävä profiilinnousu Segan oman kolikkopelikäännöksen, Virtua Tenniksen ansiosta. Virtua Tennis nostikin genren riman todella korkealle helposti omaksuttavien kontrollien, näyttävän grafiikan ja kuin betonimuuriin valetun pelattavuutensa ansiosta. Nämä loppuun asti hiotut osa-alueet nostivat Virtua Tenniksen helposti tennispelien ykköseksi ilman minkäänlaista kilpailua.

Segalta myöhemmin ilmestynyt jatko-osa Virtua Tennis 2 ei tuonut merkittävästi uudistuksia edeltäjäänsä nähden, mutta valtikka edelleen pysyi ylivoimaisesti Segalla. Dreamcastille pelisarja oli yksi tärkeimmistä virstanpylväistä konsolikisassa, joskaan konsolin lopullista kohtaloa määriteltäessä ei tästäkään ollut apua ja tätä suree edelleen lukuisat peliharrastajat.

Nyt on vuosi 2003 reippaasti jälkimmäisellä puoliskollaan ja uusien konsolien vetämänä se on tuonut useita eri genren uraa-uurtavia pelinimikkeitä, mutta Virtua Tennis-pelisarja on edelleen säilyttänyt paikkansa omassa kastissaan. Microsoft on yhdessä ranskalaisen Pam Development-pelitalon kanssa kehitellyt maltilla Xboxille uutta Liveä tukevaa tennispeliä, josta ei ennakkoon suurta meteliä pidetty ennen kuin ensimmäiset ennakkoarviot pelistä tulivat huippuarvosanoin julkisuuteen. Microsoftin Top Spin laittaakin kunnolla kampoihin Segan tennikselle ja yllättää monet skeptiset mailamestarit pirteällä pelattavuudellaan, vaikkakin parantamisen varaa myös jää muutamille osa-alueille.

Luomisen vapaus

Top Spin kattaa urheilupeleille jo vakioksi muodostuneet yhden ottelun matsit, kustomoidun turnausmoodin, mutta myös kaksin-, nelin-, System Link-, ja Xbox Live-moninpelimuodot. Top Spinin päärunkona kuitenkin toimii sen massiivinen uramoodi, joka aloitetaan tennistulokkaana tähdäten lopuksi maailmantilaston ykkössijalle. Urakka aloitetaan tekemällä itselle mies- tai naispelaaja kattavan pelaajaeditorin avulla.

Lukuisista eri kasvovaihtoehdoista sekä ruumiinrakenteista saa paljon variaatioita aikaiseksi, jopa niinkin pieniä kasvon osia kuin nenän muotoa, pituutta sekä leveyttä voi portaattomasti muokata ja näin tehdä taatusti omannäköisensä pallotaiturin. Kun tyylikkään tai vähemmän tyylikkään näköinen tennisihme on pelaajageneraattorin takamuksesta pullautettu, on aika miettiä minkätyyppiset tennistaidot sopivat pelaajan omalle pelityylille parhaiten.

Muutamasta valmiista pelityylistä raamitetaan pelaajalle kenttäpelin vahvuudet ja heikkoudet. Esim. valitsemalla vahvuustekijäkseen "Voiman", saa peruslyönteihin yksinkertaisesti lisää voimaa. Vastaavasti valitsemalla vaikkapa "Tekniikka"-atribuutin, saa lyönteihin lisää tarkkuutta ja lyöntikulmaa. Tätä erikoisvahvuutta tasapainotetaan heikentämällä osaa muista vahvuusalueista ja näin saadaan sopiva kontrasti omalle spesiaalitaidolle. Kun pelaaja on valmista kauraa tennisuralleen, valitaan kolmiulotteiselta pelikartalta ensimmäinen vapaa turnauspaikka ja lähdetään palloilemaan.

Jokainen maakartta toimii loogisesti omana mantereenaan lentokenttineen, turnauspaikkoineen ja harjoitusalueineen. Mm. Euroopan, Afrikan, Aasian ja Amerikan mantereiden välinen liikkuminen hoidetaan lentokentän kautta ja eri turnauspaikat avautuvat sitä mukaa, kun menestystä alemmista turnauksista kertyy. Jahka näistä saatuja turnausvoittorahoja on jonkin verran alla, pelaaja voi käydä erityisillä harjoituskentillä kehittämässä pelaajan taitoja maksua vastaan. Syöttöä, kämmenlyöntiä, rystylyöntiä, sekä lentolyöntiä voi parantaa ja testin läpäisy antaa yhden tähden tason nousun tämän taidon kohdalla. Maksimitaso on viisi tähteä per taito ja pelaajalla on 14 tähden verran pelaajansa kehitysvaraa. Kaikkia neljää tasoa ei siis saa maksimitasoilleen ja tämä on hyvä, sillä se tuo oman taktisen lisän pelaajan uniikkiin kehitykseen.

Rahalla on myös sanansa pelissä, sillä harjoitus-testit maksavat tähtitason mukaan. Yhden tähden taito voi kustantaa 1000 dollaria, viiden tähden jopa 50 000 dollaria. Jos yhdestä turnauksesta saa voittorahoja 25 000 dollarista ylöspäin, voi varautua tahkoamaan turnauksia urakalla. Epäonnistunut testisessio köyhdyttää kukkaroa sekin, joten skarppina saa testeissä olla. Tähtien lisäksi löytyy sivutaitoja, joita voi parantaa testien läpäisyn lomassa. Mm. syöttötarkkuutta, laajempaa lyöntikulmaa, parempaa palautusta vastustajan ykkössyötöstä sekä monia muita osa-alueita voi entrata ja tämä tuo ehdottomasti syvyyttä koko kehitysmekanismiin. Rahan voimaa voi kuluttaa myös urheilu-releisiin paikalliseen sporttiliikkeeseen ja kuontaloakin voi fiksailla uuteen uskoon kauneussalongissa. Urheilusponsori on sekin mahdollista hankkia, jos esim. Adidaksen urheiluasut kiinnostaa. Kun kaikki säätäminen on tehty, on aika katsoa miten tenniksenpeluu käytännössä toimii huippuunsa viritetyllä pelaajalla ja mitä tekoälyllä on sanomista peleissä. .

Riskirajoilla

Heti alkuun pitää todeta, että Top Spinissä on erinomaisesti toteutettu kokonaispelattavuus sekä ihailtavan tasapainoinen tekoäly. Ensi hetkistä lähtien pelin kontrollit sulautuvat hyvin keltanokkapelaajankin käsittelyssä ja vähitellen liikkuminen sekä mailakäsittely on luonnollinen ohjaimen jatke peliruudun ja pelaajan välillä. Tekoäly antaa hyvää sparrausvastusta aloittelijalle ja vastaavasti kokeneempikin konkari joutuu puremaan hammasta yhteen kovissa peleissä. Tasapainoinen ja haastava tekoäly antaa yksinpelaajalle juuri sopivasti virikettä ja ottelut voivatkin kestää parhaimmillaan lähes tunnin mittaisiksi maratooniotteluiksi. Itse kontrollipuoli on rakenteeltaan hyvin simppeli: A-namiska eli peruslyönti lähettää pallon suorana vastustajan kenttäpäätyyn. B- ja X-napit laittavat palloon ylä- tai alakierrettä, joilloin vastustajan pelitempoa ja rytmiä voi sekoittaa. Y-näppäin taasen hillitsee innokasta verkolle tulijaa näppärällä koholyönnillä.

Peruskontrolleilla pääsee jo hyvin pitkälle, mutta kahdella erityisellä "riskilyönnillä" voi horjuttaa vastustajaa vielä enemmän. Oikea liipasin tykittää palloa maksiminopeudella, kun taas vasen liipaisin suorittaa väkevän stopparilyonnin. Onnistuminen ei ole helppoa, sillä liipaisimen painallus tuo esiin heilurimittarin, jonka nopeasti liikkuva indikaattori pitää saada mahdollisimman keskelle, jotta riskilyönnistä tulisi onnistunut. Pieneksi avuksi riskilyöntien onnistumiselle löytyy ylälaidassa "aktiivipalkki", joka täyttyy pelaamalla aktiivista ja hyökkäävää tennistä. Mitä täydempi palkki on, sen suurempi mahdollisuus riskilyönnin on onnistua. Kokonaisuutena riskilyönti-järjestelmä on kaksipiippuisesti toteutettu. Se ei ole suorassa suhteessa pelin muun helposti omaksuttavan pelimekaniikan kanssa ja tämä tuottaa varmasti ongelmia monelle pelaajalle. Toisaalta, kyseessä on nimenomaan riski pelaajalle ja sen käyttäminen ei ole elinehto peleissä menestymiselle.

Pelaamisen hekumaa

Entä pelattavuus, onko Virtua Tenniksen veroinen? Kyllä on.
Pelissä on samankaltainen pelituntuma ja vaikkei se olekaan aivan yhtä arcedehenkisen "kiinteä" kuin Segan installaatio, useat liikeanimaatiot ovat viimeistellympiä, niitä on enemmän ja niihin on tuotu huimasti liikeulottuvuutta mukaan. Pelaajat pystyvät mm. kurottautumaan vaikeisiinkin palloihin uskottavasti sekä lyömään palloa sykähdyttävällä antaumuksella. Skeptisenä epäilin hitaampien ylä- ja alakierteisten lyöntien tehoa pelissä, turhaan. Kierteiset pallot toimivat oikein pelirytmin sekoittajana tuoden ulottuvuutta, lyöntivariaatioita sekä tiukoissa palloralleissa aikaa omaan pelaamiseen. Itse pelifysiikkaan on myös kiinnitetty huomiota ja tämä tulee parhaiten esille hiekka-alustaisilla kentillä, joissa pelaaja tulee juosten nopeisiin sivupalloihin tyylikkäässä sivuluisussa hiekka pölisten jättäen vielä urankin merkiksi tiukasta tilanteesta. Pelifysiikasta kertoo osaltaan myös pienemmät detaljit, kuten lyönnin jälkeinen "liike"-viive eli samalla millisekunnilla ei hökelletäkään flipperin lailla jo toista palloa odottamaan, vaan jokaisella liikemuutoksella on veronsa, kuten oikeassakin tenniksessä. Kokonaisuudessaan niin pelibalanssi kuin liikeanimaatiotkin ovat liki täydellisesti viimeistellyt.

Tunnetuista tennispelaajista on saatu osa mukaan Top Spiniin. Esimerkiksi miesten puolelta Pete Sampras, Lleyton Hewitt, Sébastien Grosjean ja Gustavo Kuerten sekä naisten puolelta mm. Martina Hingis, Anna Kournikova, Barbara Schett ja Amanda Coetzer löytyvät pelirekisteristä. Yhteensä 32 valmiiksi tehtyä pelaajaa, joista 16 jakautuu tasaisesti puoliksi tunnettujen tennispelaajien kesken. Määrä on vaativammalle tennisfanille pettymys, sillä esim. miesten puolelta puuttuu kokonaan mm. Agassi, Federer, Coria, Moya, Kafelnikov, Philippoussis ja naisten puolelta mm. Williamsin siskokset, Capriati, Seles, Clisters ym. Statistiikat ja ulkonäkö on saatu suht onnistuneesti mallinnettua, joskaan näiden henkilökohtaisia pelimaneereja ei pelikentällä nähdä. Tämä olisi jo nykytekniikalla kyllä mahdollista.

Teknisen toteutuksen kaksihaaraisuus

Top Spinin ulkoasua voisi kuvailla tyylikkään siistiksi ja puhtaaksi. Tekstuurit ovat kokonaisuudessaan hyvää tasoa, joskin yleisö on kuin pelkistetyn näköinen "pahvikulissi" ajaen vain rimaa hipoen asiansa. Itse pelikenttien ulkonäkö vaihtelee ruohokentistä massalle ja sisähalleista isoihin stadiontyyppisiin avoimiin pelialueisiin ja toteutus on kautta linjan hyvää tasoa. Pelaajat on mallinnettu asianmukaisesti ja polygoneja on riittävä määrä realistisen tennis-simulaation aikaansaamiseksi, niin lähi-otoksissa kuin kuin itse pelissäkin. Ulkopuolinen sivustakatsoja saattaisi hyvinkin pitää peliä näytteenä oikeasta tennispelistä ja tämä kiteyttänee Top Spinin ulkoasua sekä animaatiopuolta parhaiten.

Audiopuoli on toteutettu jopa erittäin autenttisesti. Johtuen musiikin puuttumisesta itse pelissä, huomio kiinnittyy täysin äänimaailmaan. Dolby Digital 5.1 on avara tavoittaen vaivatta aidon tennispelin fiiliksen. Yleisö reagoi vahvasti pitkien pallorallien päätteeksi tai huippupelastukseen rajusti viheltämällä ja raikuvilla taputuksilla. Kuuluttaja toimittaa virallisesti pistetilanteen joka pallon jälkeen, sivurajavalvojat taasen puskevat yliammutun "OUT!"-huudon ilmoille saaden sohvaperunankin suun hymyyn. Itse pallo kuulostaa juuri oikealle kaikuen eri tavoin eri kentillä sekä eri nopeuksilla lyötynä ja pelaajien oma ähellys antaa omaa lisäfiilistä pelitunnelmaan. Erinomainen äänipuolen hanskaus.

Top Spin ei ole kuitenkaan virheetön peli.
Huomio kiinnittyy yllättävän pitkiin latausaikoihin, joita tapahtuu kenttien sekä monien optio-valikoiden välillä. Microsoft on omassa pelissään jättänyt oman konsolinsa kovalevyn hyödyntämisen väliin ja tämä on lähes naurettava moka. Varsinkin kun tähän yhdistetään vielä muutamien valikkoanimaatioiden, uusintojen sekä välianimaatioiden ajoittainen runsas nykiminen. Itse kenttäpelissäkin jokaisen pelatun pallon jälkeen kuva jähmettyy tovin päästä latausta varten. Tämä antaa viimeistelystä heikon kuvan, sillä animaatioita olisi hyvin voitu jatkaa niin pitkälle, kunnes pelaaja on valmis seuraavaan syöttövuoroon. Tämän lisäksi ottelunjälkeinen mahdollinen voittoanimointi on noin viiden sekunnin pituinen pysähtyen asentoonsa odottamaan pelaajan jatkotoimia. Kovasti on ollut Pam Developmentilla kiire tällä saralla. Pienempiä mokia edustavat esimerkiksi pallopojat, jotka eivät liiku kertaakaan hakemaan palloa verkosta tai kentältä, vaikka kyllä seuraavat tiukasti katseellaan peliä. Ruudun yläosassa Virtua Tenniksessä pelaamiseen kyllästyneet joutuvat tottumaan siihen myös Top Spinissä. Lisäksi musiikkiin tottuneet pelaajat saavat kuunnella pelkkiä tehosteääniä kenttäpelin aikana, sillä fjongaa ei saa taustalle.

Top Spinin Live-tuki on ok-tasoa. Erilaisten yksittäisten matsien tekeminen on mahdollista toista Live-pelaajaa vastaan pelattavien harjoitus- ja virallisten ottelujen ohella. Virallisissa peleissä ottelun statistiikat kirjautuvat ylös ja niin voitto kuin häviökin merkitään pöytäkirjaan muuttuneen Ranking-sijoituksen kanssa. Jostain syystä Live-peleihin pääsy oli yllättävän ison työn takana tämän arvostelun aikana. Vain yksittäisiä matseja näkyi kerrallaan, eikä kavereita voi kutsua laisinkaan omaan peliin mukaan. Kokonaisuudessaan Top Spinin Live-tuki ei ole täysin loppuun asti ajateltu konsepti Live-pelaajien helppona ja yhteisenä kohtauspaikkana, vaikka yksittäiset pelit toki onnistuvatkin. Microsoftin XSN turnaus- ja tilastointijärjestelmä internetin kautta tuo lisäsyvyyttä moninpelaamiseen, joskaan tämä ominaisuus ei ollut arvosteluhetkellä vielä toiminnassa.

Tennispelin uusi tuleminen

Top Spin on peliksi pieni ihme. Kukaan ei suuremmin mainostanut, hypettänyt tai odottanut Microsoftin tennikseltä suuria. Ensimmäisten arvioiden tullessa alkoi kuitenkin viidakkorummut ja suurkaupunkien äänitorvet soida. Eikä metakka syntynyt tyhjän päälle, Top Spin on erinomainen tennispeli.
Se yhdistää pelattavuuden, haastavuuden, viihdyttävyyden sekä audiovisuaalisen toteutuksen tyylillä, johon on vaikea olla tykästymättä. Pelaajaeditori sekä erittäin monipuolinen uramoodi pitävät yksinpelaajan pitkään kiinnostuneena ja skabat jatkuvat moninpelinä joko kaksin- ja nelinpelinä samalla koneella, System Linkillä kahdeksan pelaajan voimin tai Liven puolella. Top Spinin tekninen viimeistemättömyys sekä Live-tuen keskinkertainen loppuunvienti pudottaa pelin aivan huipulta, mutta nämä aspektit eivät upota peliä ja sen addiktiivista pelattavuutta. Top Spin on uusi tennispelien kuningas ja Microsoftille urheilupeliensä merkkipaalu.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi