Trials Fusion

Yksi Xbox 360:n ylistetyimmistä sarjoista saapuu vihdoin koukuttamaan myös PlayStation-kansaa. Vaikka väistyvän sukupolven versio jää Sonyn alustoilla vain haaveeksi, on Trialsin levittäytyminen entistä laajemmille markkinoille ehdottoman positiivinen asia. Aiempia osia tahkonneille Trials Fusion ei tarjoa järin dramaattisia uudistuksia, mutta erinomaisesti toimivaa kaavaa tuskin kannattaa väkisin edes rikkoa.

Helppoa ja yksinkertaista(ko)

Mikäli sarjan perusteet eivät ole tuttuja, pieni kertaus lienee paikallaan. Alun perin PC:lle ilmestynyt Trials koostuu pohjimmiltaan varsin yksinkertaisista palikoista. Prätkällä ajetaan keskimäärin alle minuutin mittaisia reittejä, jotka täytetään erinäisillä esteillä ja hyppyreillä. Kontrolleista tärkeimmät käyttöön annettavat instrumentit ovat analogisesti toimivat kaasu sekä jarru. Lisäksi hahmolla voi – tai paremminkin täytyy – aktiivisesti tasapainotella pystyssä pysyäkseen. Koko rulettia pyörittävä fysiikkamoottori pitää huolen, että urakka kuulostaa helpommalta kuin mitä se todellisuudessa on.

Usein yksinkertaiselta vaikuttavat konseptit ovat niitä parhaita, ja kyseinen viisaus pätee etenkin Trialsiin. Leppoisan letkeillä ensireiteillä haaste syntyy lähinnä mahdollisimman nopean ajolinjan löytämisestä, mutta pelin edetessä sen luonne muuttuu täysin toiseen ääripäähän. Loppupuolen sadistisilla poluilla tulee ensin itku, sitten raivo ja lopulta euforinen onnistumisen tunne, kun maaliviiva viimein ylittyy kymmenien yritysten jälkeen. Yksi koukuttavimmista ominaisuuksista on uusimisen helppous vailla ylimääräistä viivettä. Kentän voi aloittaa salamannopeasti joko kokonaan alusta tai vaihtoehtoisesti edelliseltä tarkistuspisteeltä, joita ripotellaan maastoon kiitettävän tiuhaan.

Ajosuoritukset listataan paremmuusjärjestykseen ensin epäonnistuneiden yritysten lukumäärän ja vasta seuraavaksi nopeimman ajan perusteella. Pelkästään omaa tulosta on mukava parannella kirkkaampien mitalien toivossa, mutta suurin motivaatio lukemattomien pelituntien kerryttämiseen piilee kaverilistan haamuaikojen jahtaamisessa.

Varovaisella linjalla

Alkuperäisen osan ankeahkot varastonäkymät saivat väistyä monipuolisempien ulkoympäristöjen tieltä jo vuonna 2012 julkaistussa Trials Evolutionissa. Fusion jatkaa samalla linjalla, mutta tällä kertaa prätkät kuskeineen siirretään tulevaisuuden ajoreiteille. Futuristisempien taustamaisemien ohella mukaan ujutetaan ensimmäistä kertaa pienimuotoista taustatarinaa, jota kuljetetaan Portal-viboja aiheuttavan tekoälydialogin avulla. Vaikka kryptiset turinat tarjoavat lisäviihdettä päristelyyn, saa ne onneksi kytkettyä myös pois tarvittaessa. Humoristiset heitot muuttuvat ärsyttäviksi viimeistään siinä vaiheessa, kun samaa kenttää hinkkaa kymmenettä kertaa paremman tuloksen toivossa.

Taitopyöräilyn ohella prätkillä päästään suorittamaan FMX-temppuja. Trials-puristien ei tarvitse silti huolestua uudistuksesta. Venkoiluista tienattavien pisteiden keräämisen voi halutessaan jättää tarkoitukseen räätälöidyille reiteille, jotta puurot ja vellit pysyvät erillään. Vaikka päälajiin verrattavaa koukuttavuutta ei pääse syntymään, tuo pyörän päällä pelleily mukavan mausteensa menoon. Temppuilu vaatii yllättävän paljon harjoittelua lennokkaan tuntumansa vuoksi. Lisähaastetta kaipaavat voivat paneutua lisäksi reittikohtaisiin sivutavoitteisiin, jotka kerryttävät krediittikassan ohella Trophyja.

Kevyempään puuhasteluun lukeutuvat taitotehtävät tekevät paluun, tällä kertaa kiinteämpänä osana urarakennetta. Huumoripitoisissa rykäisyissä päästään kurittamaan pyörää ja ennen kaikkea kuskia mitä erikoisimmilla tavoilla, kuten leikkimällä mäkikotkaa ilman suksia tai kapuamalla rinnettä valmiiksi hajoamispisteessä olevan kulkupelin kera. Lukumääräisesti reilu 40 ympäristöä ei kuulosta valtavalta määrältä sisältöä, mutta suorituksia hioessa tekemistä riittää helposti kymmenien tuntien ajaksi. Ajettava ei takuuvarmasti pääse loppumaan jatkossakaan, sillä monipuolinen rataeditori tuo kanssapelaajien luomukset muiden testattavaksi.

Entistä pyöreämpi pyörä

Uudelle sukupolvelle siirtyminen ei aiheuta suuria mullistuksia ulkoasussa. Näyttävyyttä tärkeämmäksi kriteeriksi kokonaisuuden kannalta nousee sulava ruudunpäivitys kaikissa tilanteissa. Tehokkaamman raudan suomaa laskentatehoa ei jätetä kuitenkaan täysin hyödyntämättä. Konsolien uudet nykystandardit täyttävän 1080p-resoluution ansiosta yleisilme miellyttää silmää. Valaistusefekteillä leikitellään aiempaa innokkaammin, ja taustoista voi erottaa kosolti pieniä yksityiskohtia. Tosin maisemien tutkiskelua ehtii harrastaa lähinnä apukuskin roolissa, sillä prätkän puikoissa moiseen ei jää aikaa. Ajotuntuma hipoo lähestulkoon täydellisyyttä, ja DualShock 4 osoittautuu erinomaiseksi työvälineeksi menopelin kaitsemisessa.

Trials Fusion ei yllättäen sisällä julkaisuhetkellään verkkomoninpeliä lainkaan, vaan mittelemään pääsee ainoastaan paikallisesti. Vaikka saman ruudun motocross-väännöt kaveriporukan kesken voittavat fiiliksessä netin kautta tapahtuvat kisailut, tuntuu ratkaisu silti aavistuksen oudolta. Red Lynx on tosin luvannut tuovansa ”mullistavia” verkko-ominaisuuksia myöhemmin. Kun risuja aletaan jakaa, uudistettu valikkorakenne sietää saada moitteita: tyylitellympi ratkaisu paljastuu aiempaa sekavammaksi ja ennen kaikkea hitaammaksi esimerkiksi tulostaulujen latautumisessa. Ongelma on toki hyvin marginaalinen, mutta pienikin takapakki harmittaa. Lisäksi tunnusmusiikin vaihtuminen fiilistä nostattavasta räimeestä geneerisemmäksi pauheeksi saattaa pahoittaa herkkänahkaisemman fanin mielen.

Kuten aavistuksen väkisin väännetyistä nurinoista voi ehkä jo päätellä, tarjoaa Trials Fusion kerrassaan loistavaa viihdettä koko budjettihintansa edestä. Vaikka Ubisoft tuo pelin markkinoille myös levyllä, digiversioon tarttuminen kannattaa. Tällä tavoin prätkä murisee kiintolevyn kätköissä aina lähtövalmiina pikaista päristelyä ajatellen. Tosin samalla on syytä varautua istuntojen venymiseen, sillä koukuttavuudessaan Red Lynxin lempilapsi hakee vertaistaan: pelisession lopettaminen on usein helpommin sanottu kuin tehty. Trials Fusion ansaitsee helposti viisi tähteään jopa ilman Suomi-lisää.

Galleria: 

Kommentit

Mukana tulee vielä pätevä rataeditori. Erikoista siinä on symboli-tulkilla varustettu kevyehkö koodausjärjestelmä, eräänlainen ohjelmointikieli. Sillä rakennetaan fysiikat, tapahtumat ja paikalliset äänimaisemat. Tässä muutama yksinkertainen esimerkki allekirjoittaneelta:

Ruins: http://youtu.be/g7TOOIFmiNI

Kik-Start Fusion: http://youtu.be/3wY3InbCopw

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi