Untold Legends: Dark Kingdom

Eurolla saa euron tarinan

PSP:n myötä julkaistu Untold Legends: Brotherhood of the Blade yritti seurata Baldur's Gaten ja Champions of Norrathin viitoittamia polkuja ja tuoda taistelupainotteisen rooliseikkailun käsikonsolille. Tuloksena oli kuitenkin yksitoikkoista hack'n'slashia, joka puuduttavan toiminnan lisäksi tuntui rönsyilevän turhan laajalle. Playstation 3:n uutuuspeli Dark Kingdom pyrkii korjaamaan joitain BotB:n ongelmia, mutta esittelee siinä sivussa nipun uusia.

Dark Kingdom ei ihan heti kilpaile kirjallisuuden Nobelista. Valtakunnassa temmeltää yllättäen kasa örkkejä ja peikkoja ja ties mitä muita rumia otuksia. Niistä pitää tietysti tehdä loppu ja siinä samalla selvittää yhtäkkisen siirtolaispopulaation kasvamisen perimmäinen syy. Hyvin nopeasti syypääksi paljastuu kuningas, jolla on noussut pahemmanlaatuisesti kusi kruunuun: lisää valtaa on saatava vaikka sitten valtakunnan ja kansan kustannuksella.

Suunnitelmista täytyy tehdä loppu! Pelaaja lähtee käynnistelemään maan isän viraltapanoprosessia taustajoukkojen jäädessä henkiseksi tueksi. Monarkiassa vallanvaihto sisältää usein tietyn määrän väkivaltaa, joten kirves teräväksi ja reaalipolitiikkaa harjoittamaan.

Suoraviivainen kuin viivaimella piirretty

Hahmoluokkia Dark Kingdomissa on hyvin tyypilliseen tapaan kolme: taistelija, taikuri ja jotain siltä väliltä. Kaikki kolme osaavat jyrätä pienen vihollislauman matalaksi hengästymättä, isomman ryhmän kanssa saattaa joutua vähän taktikoimaan. Kaikki luokat osaavat myös tehdä omanlaisia taikojaan, joiden tehoa voi kehittää aina kokemuksen noustessa uudelle tasolle. Kuusi numeroin ilmaistua arvoa kertovat, kuinka kova tyyppi hahmo on, ja näitä arvoja voi myös aika ajoin korottaa. Vihollisilta pudonneita tavaroita voi sovittaa päälleen, osa niistä antaa parempaa, osa vähän vähemmän hyvää bonusta taistelu- ja taikuusominaisuuksiin. Jos kuulostaa perusroolipeliltä, niin ei ihme; sitähän tämä onkin.

Pelaaminen on juoksemista taistelusta toiseen välillä tarinaa edistäviä välivideoita katsellen. Välipätkien ja seikkailun rytmitys on jotenkin todella pahasti pielessä, sillä toisinaan videot iskevät silmille juuri kun hyvä hiki on saatu päälle, joskus taas taistelu seuraa taistelua ilman minkäänlaista taukoa. Ja joskus videot vain tuntuvat kestävän ikuisuuden. Missään tapauksessa tarina ei ole riittävän mielenkiintoinen, jotta siihen jaksaisi kiinnittää kummempaa huomiota, toisaalta taistelutkin alkavat pakosti jossain vaiheessa maistua puulta.

Dark Kingdomin suuri ongelma onkin sen junnaava yksitoikkoisuus. Minkäänlaisia ratkottavia ongelmia ei kohdata juuri lainkaan, ja vaikka rasti- ja neliönappien yhdistelmillä voikin luoda erilaisia efektejä aiheuttavia komboja, saman lopputuloksen – eli ruumiskasan – saa aikaan yksinkertaisesti paukuttamalla nappeja suuremmin suunnittelematta.

Rooliseikkailuiden yhden olennaisen piirteen, tavaroiden ja rahan haalimisen, jättäminen pois on tehnyt Dark Kingdomista toisaalta suoraviivaisemman, toisaalta tylsemmän. Haarniskoita tipahtaa joskus kuolleilta vihollisilta, niiden vaikutusta vain on hankala havaita pelin tiimellyksessä. Uusia aseita ei löydy mistään, ja rahan tilalla on essence-niminen lukema. Essenceä voi tallennuspisteissä vaihtaa suoritusta parantaviin jalokiviin tai elinvoimaan. Parantavia ja taikavoimaa palauttavia juomia ei ole lainkaan.

Ruma mutta kömpelö

Dark Kingdom ei vaatteilla koreile. Visuaalisesti eroa edellisen sukupolven peleihin on tietysti resoluution verran, mutta muuten käytävät ja ulkomaisemat voisivat olla PS2-ajalta. Äänimaailmassa ei ole huomauttamista suuntaan eikä toiseen, mikä yleensä on hyvä merkki.

Pelattavuus on onnistuttu sössimään jokseenkin täydellisesti. Hahmot kyllä noudattavat ohjausta kohtuullisen hyvin, mutta maasto on täynnä erilaisia koukkuja ja lippoja, joihin voi tarttua kiinni. Vihollislaumaa paetessa huomaakin jumittuvansa yhtenään seiniä reunustaviin putkiin tai pylväisiin. Asiaa hankaloittaa entisestään se, että kamera taistelee jatkuvasti pelaajaa vastaan. Välillä se väijyy kulman takana, joskus taas heilahtaa yhdeksänkymmentä astetta, jolloin ohjauksen suunta reagoi tietysti pelaajaa nopeammin. Yksi huonoimmista kameroista ikinä.

Dark Kingdomia voi pelata myös yhteistyötilassa, mikä lisää viihdearvoa huomattavasti. Yksitoikkoinenkin toiminta maistuu paremmalta kaverin kanssa, mutta kuvakulmaongelmat kasvavat samassa suhteessa. Kahden pelaajan tilassa kamera nousee korkeuksiin, jossa perspektiiviin piirretyt seinät, puut ja kalliot estävät näkyvyyden lähes jatkuvasti. Kamera lakkaa seuraamasta liikkeen suuntaa, joten jompikumpi pelaajista joutuu kääntämään kuvakulmaa, mikä taas tekee liikkumisesta hankalampaa. Positiivinen puoli on se, että siinä missä yhden pelaajan pelissä kuolema tarkoittaa aina edellisen tallennuksen lataamista, kahdella pelaajalla toisen menehtymisen voi korjata juoksemalla lähimmälle tallennuspisteelle. Tällöin ex-vainaa tekee Jeesukset ja bonuksena saa kaikki elin- ja taikavoimapisteensä täydennettyä ilmaiseksi.

Jos pidät peukalot puuduttavasta pieksennästä, tämä on sinun pelisi!

Galleria: 

Kommentit

No aikaisempi viesti poistettiin niin laitetaanpa uusi. http://olli.joroinen.fi/ps2fin.jpg

7- pelille, jonka arvostelija haukkuu täysin lyttyyn? Arvostelussa ei pelistä löytynyt oikeastaan mitään muuta hyvää sanottavaa kuin co-op ja äänet. Tosin äänipuolestakin sanottiin, että se ei ole huonoa tai hyvää. Kaikki muu oli enemmän tai vähemmän perseestä.

Nyt on pahasti arvosteluasteikko vinossa tai sitten se konsolin uutuuden kiilto on täysin sokaissut arvostelijan. Itse veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Todellakin, tämän arvostelun perusteella jää kyllä kovin hämäräksi, mikä oikeastaan on Konsolifinin arvosteluasteikon skaala.

Arvostelun tekstiosuuden perusteella mahdollisten arvosanojen voisi luulla liikkuvan välillä 6,5 - 10.

Vaikka tämä peli onkin huonoin PS3-peli, jota olen pelannut, se ei ole läheskään huonoin peli kautta aikain. Lyhyesti voisin sanoa, että ei kannata ostaa, mutta jos joku siitä huolimatta ostaa, niin kyllä tästä pelistä voi iloakin irrota. Asteikkoon täytyy jättää kuitenkin tilaa todellisille pohjanoteerauksille.

Aivottomalle hakkaamiselle on oma aikansa, uudelle pleikkarille vain on ilmestynyt parempiakin pelejä, joten ainakin toistaiseksi jättäisin tämän odottamaan uutta tulemista alelaarissa.

jryin kommentti boardilla:
"Positiivisena puolena tuosta voisi sanoa, että levykotelo on kompaktin kokoinen. Mahtuu pienempäänkin takkaan."

7- vaikuttaa todellakin oikealta arvosanalta, vaikka _hitusen_ onkin ristiriidassa tekstin kanssa. ;)

Niinkuin aina sanon: älkää lukeko niitä arvosteluja, katsokaa vain arvosanaa.

Eikun...

Vaikkei tämä peli huonoin koskaan olisikaan niin eikö kuitenkin arvosteluasteikossa olisi vähän enemmän varaa liikkua? Sivustolla on paljon seiskan pelejä joita sanotaan hyviksi peleiksi arvosteluissa. Paskalle pelille voisi antaa vähemmän pisteitä.

Muutenkin nyt on havaittavissa että PS3n pelit on arvosteltu asteikolla 7-10 eikä suinkaan koko skaalalla.

Juu, eihän noita alle seiskan PS3-pelejä ole, jos ei niitä neljää kutosen saanutta lasketa, ja paras arvosana on tällä hetkellä täysi ysi. Kun arvosteltuja pelejä on jo kokonaista 18 kappaletta, niin skaala voisi tietysti olla laajempikin.

viimeseen kuvaan päässy lara croftiki ;)

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi