Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

PlayStationin vekkulit veijarit lähestyivät sähköpostilla, jossa kerrottiin PSP:n, PS3:n ja Vitan digitaalisten kauppapaikkojen sulkemisesta. Tässä sinänsä ei ole mitään vikaa, turhahan sitä on turhaa kauppaa pitää auki. Mutta mikä hiukan jurppi, oli tämä osa: "Päätimme tehdä nämä muutokset huolellisen harkinnan jälkeen keskittääksemme PlayStation Store -resurssimme PlayStation4:lle ja PlayStation5:lle. Näin voimme parantaa asiakaskokemusta entisestään."
Pystyikö joku oikeasti kirjoittamaan tämän nauramatta psykoottisesti?

Käytettävyys, käyttökokemus ja PlayStation

PS3:n legendaarisen yksinkertaista ja toimivaa XrossMediaBaria lukuunottamatta ei Sony ole ansainnut balladeja intuitiivisten käyttöliittymien luomisesta. PS4 vielä jatkoi kohtuullisen simppelillä linjalla, ja sillä pitkän PS-napin painalluksen takaa avautuva sivuvalikko tarjosi nopean pääsyn kaikkein tärkeimpiin toiminnallisuuksiin: kaverilistaan, party-chattiin ja laitteiden sammuttamiseen.

Ikävämpää tulevaisuutta ennakoi koko party-systeemin remontti, jossa aiemmin selkeästi toiminut järjestelmä muutettiin tarpeettoman monimutkaiseksi. Ilmeisesti liika helppokäyttöisyys oli ongelma, joka onnistuttiin kieltämättä nerokkaasti ratkaisemaan rikkomalla koko paska. Ennen pystyi muutamalla napinpainalluksella luomaan partyn ja kutsumaan siihen kaverin, nyt en pysty ulkomuistista selittämään, miten homma toimii.

Haluaisitko vaikka lähettää pikaviestin (mikä se sitten onkaan) ryhmään, jonka viimeisimmistä viesteistä ei ole hajuakaan? Onhan se toki hyvää keskustelukulttuuria...

Potutuksen maksimoimiseksi PS5:llä kaikesta on yritetty tehdä vielä nihkeämpää. Enää ei ole mahdollista hypätä suoraan kaverilistalta – olettaen että edes löydät koko listan – peliin kamun kanssa, ja muutenkin listan hallinta, eli lisäämiset ja poistamiset, on suunniteltu mahdollisimman kankeaksi.

Sekava, epäjohdonmukainen, rikkonainen

Web-puoli ei myöskään nostata hurraa-huutoja. Tavallaan PlayStationilla on verkkopalvelu, joka yhdistää hitauden puutteelliseen toiminnallisuuteen. Teknisesti puhutaan nivaskasta toisiinsa löyhästi liittyviä sivustoja, joiden välillä kirjautumiset saattavat siirtyä tai sitten eivät, jotka unohtavat käyttäjän joka toinen päivä ja muistavat joka toinen, ja joissa asioiden löytäminen on vaikeaa lukuunottamatta bugeja, jotka löytyvät etsimättäkin.

Tähän väliin täytyy ottaa kuva Sackboysta, että saa hiukan mieltä paremmaksi. Paitsi että Little Big Planetiahan ei voi kohta enää ostaa digikaupasta!

Varsinainen kruununjalokivi on PSN-kauppa, jonka puutteiden paikkaamiseksi on luotu sekä selainlaajennuksia että verkkopalveluita. Ilmeisesti vielä vuosi sitten joku onnistui ostamaan kaupasta jotain, joten luonnollisesti insinööriarmeija palkattiin miettimään, miten kaupankäynnistä tehtäisiin vielä vaivalloisempaa.

Onneksi olkoon, uusi PSN-kauppa, jossa pelejä ei pysty järjestämään millään inhimillisesti ymmärrettävällä perusteella, jossa hakutuloksia ei voi suodattaa ja jossa hintojen seassa vilahtelee tekstejä tyyliin "Omistettu" ja "Ei ostettavissa". Jos siis haluaisin ostaa PSN-Storen kevätalesta jotain, joutuisin metsästämään mielenkiintoisia paketteja samasta listasta, jossa on kaiken omistamani lisäksi vierekkäin One Piece: Pirate Warriors 4 ja Fortniten pastellinsävyiset shortsit. Olen luopunut toivosta löytää kyseisestä kaupasta enää mitään ostettavaa.

Mikä edes on toimivaa?

Ymmärrys käyttökokemuksen suunnittelusta on kehittynyt jonkin verran siitä, kun itse vuonna 1994 istuin Tampereen yliopiston käytettävyyslaboratoriossa tarkkailemassa koehenkilöiden silmänliikkeitä PC:n ruudulla. Perusoivallukset eivät kuitenkaan ole muuttuneet: ihminen voi hahmottaa kerralla keskimäärin viisi elementtiä (ei koskaan yli seitsemää), vastakkaisiin lopputuloksiin johtavia kontrolleja ei pidä sijoittaa vierekkäin, länsimainen ihminen näkee ensimmäiseksi ruuden vasemman ylälaidan jne. Suurimmat edistysaskeleet on otettu käyttäjälähtöisen suunnittelun saralla.

Nykyään ymmärretään, että hyvää suunnittelua on yksinkertaisuus ja käyttäjän tukeminen tavoitteiden saavuttamisessa. Mitkä ovat yleisimmät käyttötapaukset pelikonsoleiden kanssa? Todennäköisesti pelin käynnistäminen ja konsolin sammuttaminen. Näiden jälkeen seuraavat pelistä toiseen hyppääminen, kaverien kanssa pelaaminen ja tähän liittyvä ryhmien muodostaminen tai viestittely. Sony on mahdollisesti kerännyt statistiikkaa pelaajien käyttäytymisestä, tai ainakin heillä olisi ollut mahdollisuus siihen, mutta jostain syystä koko PS5:n suunnittelu haisee täydelliseltä ymmärtämättömyydeltä alkeellisimmastakaan käyttökokemussuunnittelusta.

Tämä on Switcher, jolla voi vaihtaa peliä. Se on enimmäkseen hyödytön, mutta jos pelaa useampaa kuin kolmea peliä, se on täysin turha

Kun saan ilmoituksen uudesta viestistä, jostain syystä ensimmäinen tarjottava vaihtoehto on "Pikaviestillä vastaaminen". Mitä helvettiä? Miksi haluaisin vastata pikaviestillä ennen kuin näen koko keskustelun kontekstin? Ylipäätään keskusteluihin hyppääminen on tehty tarpeettoman monimutkaiseksi.

Toinen neronleimaus on Switcher, jolla voin sulkea yhden pelin ilman turhia varmisteluja ja käynnistää toisen. Tällä näppärällä tavalla olen muun muassa onnistunut menettämään (onneksi vain) parikymmentä minuuttia etenemistä Skyrimissä, kun en tajunnut, että nyt tosiaan suljetaan käynnissä ollut peli kysymättä lainkaan että haluaisitko tässä kohtaa vaikka tallentaa tai jotain.

Siis, PlayStation: tykkään teistä. Pleikkari on suosikkikonsolini. Mutta ihan oikeasti: palkatkaa edes yksi ihminen, joka on suorittanut edes UX-suunnittelun peruskurssin. Nykyinen PlayStationin käytettävyyden kehitys on jatkuvaa luisua kohti täytenä lilluvaa vessanpönttöä. Teidän pitää pystyä parempaan.

Kommentit

Totta joka sana. Tämähän on Sonyn ominta touhua, joku hieno oma softa piti olla aikanaan että saa mp3:t siirrettyä Mp3-soittimeen ja pitää olla nytkin, nykyään jo ihan toimiva systeemi sentään. Apple tietysti oma lukunsa myös iTunesin kanssa. Drag and drop olis ollut jo keksitty. 

Mites Nintendon UI:n nopeus Wii U -aikoina? Nyt saaneet paketin kasaan jo hyvin, eli toivoa on Sonyllakin!

Kumma juttu että näin perustavaa laatua olevaa juttua ei saada kuntoon. Samaa kuraa löytyy silti paljon XBOXista ja Switchistäkin, mutta Sonyn ontuminen on tässä kohdassa ihan omaa luokkaansa. 

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi