Laatua arvostaville pelaajille on nyt tarjolla herkkua, enkä nyt tarkoita epäilyttävän edullisen pikavipin ottamista OLED-telkkaria varten.

Hmm.... ei se kapitalisti osaa näköjään puhua muusta kuin ja rahasta.

(Jos joku keksii miten LCD-ruutua saa kuvattua siten, että laatu on hyvää niin saa vinkata! Ei. En osta kuvakaapparia piuhan ja telkun väliin pelkästään tämän vuoksi.)

Minä sinulle maagisen piuhani näytän

Marseille Inc. -nimisen puljun valmistama mCable Gaming Edition -johto on HDMI-piuha, jossa on grafiikkaa parantava piiri. Tarkemmin ja täsmällisemmin: graafisten ruudulla näkyvien asioiden reunoja pehmentävä piiri. On tärkeä ymmärtää heti alkuunsa, että ei, se ei tee kaikesta hienompaa, vaan se pyrkii tasoittelemaan ruudulla vilistäviä sahalaitoja. Siis niitä epätasaisia artikkelipartikkelipikselijäämiä, jotka näkyvät hahmojen, asioiden ja esineiden reunoissa, koska pelissä X ja Y on huonosti toteutettu reunanpehmennys tai/ja konsolissa ei riitä tehot.

Piuha isketään pelilaitteen ja telkkarin välille, eikä se tarvitse minkäänlaista asentamista. Kuitenkin normaalista HDMI-johdosta poiketen piuhaan integroitu kuvanparannuspiiri tarvitsee virtaa toimiakseen. Tämä on ratkaistu lisäämällä piuhaan USB-pohjainen virtajohto. Näyttölaitteesta tai sen välittömästä läheisyydestä on näin ollen löydyttävä USB-portti, jotta tämä piuha voi tehdä taikojaan.

Jos kaikki TV:n USB-portit ovat varattuja, eikä pelilaitteestakaan ylimääräistä löydy, on piuhan USB-virtajohto onneksi melko pitkä. Jos TV:n takana on seinäpistoke, voi piuhan yhdistää vaikka moderniin kännykkälaturiin ja hyödyntää seinäpistokkeita.

Maagisen piuhan suurin tukema resoluutio on täyden teräväpiirron 1080p-standardi. Pullisteleva myyntipuhe lupaa tuotteen venyvän jopa 120 freimin ruudunpäivitysnopeudelle. Konsolipeasanteille tuo jälkimmäinen tiedonmuru on kuitenkin täyttä hepreaa. He kun jatkavat yhä haaveilua 60 framen ruudunpäivityksestä, jota on lupailtu jo parin viimeisen konsolilaitesukupolven ajan.

Antaa kaikkien unelmien elää, vaikka kuinka hymyilyttäisikin.

Se mikä konsolikansaa kuitenkin varmasti kiinnostaa on, että ratkaisu lupaa toimia alle 1 millisekunnin latenssilla. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjaimella tehtävien ohjaustoimenpiteiden ja ruudun tapahtumien välille ei tule käytännössä viivettä lisää lainkaan näyttölaitteen ilmoitetun oman latenssin lisäksi. Kuvanprosessointityöstään huolimati piuha ei siis tuo touhuun mitään viivettä. Muy bien.

No, toimiiko se?

Hitto vie: kyllä. Piuha todellakin pyrkii ruoskimaan kaikki ruudun sahalaidat ruotuun. Niin hämmentävää kuin tuo onkin. Tällaista ratkaisua on odotellut (toivonut) sieltä ensimmäisestä pleikkarista lähtien.

Pahimmille ja suurimmille sahalaidoille piuha ei kuitenkaan voi mitään, sillä se ei pysty tietenkään vaikuttamaan pelin koodiin. Kaunistuspiiri pelkästään silottelee sitä, mitä pelit ruudulle suoltavat. Räikeimmistä sahalaitainstansseista kyllä häviää terävin reuna. Ne eivät enää näytä niin selkeästi riviltä teräviä neliöitä, vaan niiden kulmat ovat pehmennetty. Aluksi tämä saattaa pistää hieman hassusti silmään.

Piuhan vaikutus ei ole niin ilmeistä peleissä, joissa on laadukkaat tekstuurit ja monimutkaisia hahmo- tai esinemalleja. Pelit kuten PlayStation 4:n The Order of 1886 ei tule juurikaan kiiltävämmäksi. Ready at Dawn teki jo lähtökohtaisesti niin hyvää jälkeä, että lopputulos sai PC-pelaajien suunnalta kateellisia katseita.

Piuhalle voi todellakin antaa viiskauttaviis kuvan kokonaisvaltaisesta rauhoittamisesta. Se tulee parhaiten esille siellä, missä sitä rauhallisuutta yleisesti mielletään olevan, esimerkiksi metsämiljöissä. Enää ei lehmustojen miljardit sahalaidat (eli lehtien reunat) viiltele niin ilkeästi, vaan heijaavat pehmeämmin tuulten niitä tökkiessä.

Aitoihin ihmetekoihin piuha ei pysty, mutta tällaisissa tilanteissa muutosta ei voi olla huomaamatta. Kun pieniä muutoksia on paljon, on kokonaisvaikutus suuri.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä huonompi (ja/tai yksinkertaisempi) kuva (tolkun rajoissa), sitä enemmän piuhasta on hyötyä. Nintendo Wii, Sony PlayStation 3 ja muut aikansa velikullat hyötyvät piuhasta varmasti eniten.

Modernimpien konsolien tilanne on hieman monimutkaisempi. Esimerkiksi PlayStation 4:n kanssa ei piuha tuonut niin selkeitä dramaattisia muutoksia kuin Nintendo Switchilla – toki tämäkin on aina, aina pelikohtaista. Jotkut pelit soveltuvat visuaalisen tyylinsä vuoksi paremmin piuhan potilaaksi.

Yllä oleva kuva räppästy iPhone 7 Plussalla PlayStation 4:n Infamous First Lightista. Huono kuva, jotta tuota efektiä voisi vertailla järkevästi. Ottakaa tämä nykäsmäisen fiftisikstisti: jotain ns. sinneppäin. Jos olisi ehta ruutukaappari, johon kuvan saisi ajettua ennen televisiota, niin tilanne olisi ihan toinen.

Horizon Zero Dawn, Uncharted 4 ja Battlefield 1 eivät hyödy piuhasta niin paljoa kuin esimerkiksi Persona 5, Overwatch ja Street Fighter V.

Miksi?

Mainituilla peleillä on selkeästi erilaiset visuaaliset tyylit. Horizonin miljardit heinänkorret ovat hieman erimoisia prosessoitavia piuhalle kuin esimerkiksi The Legend of Zelda: A Breath of the Wildin piirrosmaisemmat villiheinät. Ei etteikö piuha osaisi tarttua Horizonin ruokoihin – lopputulokset ovat eri peleissä selkeämpiä kuin toisessa.

Tehoboxin kanssa piuhaa tuskin kannattaa ihmeemmin mietiskellä, kuten ei vähänkään modernin tietokoneen yhteyteen.

Ei hyvää ilman jotain pahaa

Aivan täysin estoitta mCablea ei voi kehua. Piuha sörkkii kuvan kontrastia ja on vaarallisen lähellä nykytelevisioihin upotettuja "kuvanparannusteknologioita", jotka tekevät suurimmaksi osaksi kuvalle hallaa. Tätä ominaisuutta piuhassa markkinoidaan yksityiskohtien paremmalla esittämisellä.

Käytännössä sillä tarkoitetaan väri- ja sävyarvojen ajamista kohti ääripäitään: Asiat näkyvät korostetusti ja himmeämmät alueet kuvassa verhoutuvat pimeään nopeammin. Kaikki dynaamisuuden nimissä!

Mielestäni tämä on lähtökohtaisesti hemmetin typerää. Kyllä, mualima on täynnä muuttujia, jotka voivat vaikuttaa katsojan kokemukseen: Kuvatun futismatsin olosuhteet ovat harmaan sateiset, kuvaajien kamerat ovat huonot, katsojan televisio on halpa rohjo jne. Joten onhan se tavallaan hyvä, että loppukäyttäjällä on edes jonkinlaisia apuvälineitä kuvan parantamiseksi. Telkuissaan. Eikö?

GTFO ja kameramiehille: Git gud. No, ehkä ohjelmien tuottajille myös: ostakaa parempaa optiikkaa kameramiespoloisille.

Kaupan hyllyillä televisioiden laadusta on oikeasti pirun vaikea saada kunnon käsitystä, sillä niissä on kaikki "kuvanparannussäädöt" päällä, koska sitä seksivau-efektiä haetaan aina. Jos joku televisio kiinnostaa, niin ensitöikseni (ja myyjien iloksi) poistan kaikki efektihässäkät, sillä haluan nähdä mihin laitteen kuvapaneeli oikeasti pystyy. Saatan olla ehkä jonninasteinen puristi, mutta tällaiset ekstraefektit usein peittelevät vain ongelmia. Kun paneeli on luokaton, ohjataan kuluttajien huomio toisaalle ns. välkkyvaloin.

Enivei. Taikapiuhan kontrastikikkailun kanssa pystyy elämään, sillä kompromissi ei ole niin dramaattinen. Piuhan kontrastihäröily ei ole lähelläkään niin karua meininkiä kuin mitä joidenkin televisioiden dynaamiset väritilat voivat olla.

Toinen negatiivio ilmenee peleissä, jotka ovat "tehty liian hyvin". Hieman typerä tapa sanoa näin, mutta poskettoman hyvät tekstuurit saattavat kärsiä piuhan prosessoinnista. Tekstuureista tulee inan epätarkempia ja pintakuviointi saattaa muuttua myös sen inan verran öljyvärimaalauksen suuntaan.

Täysin pilalle ei mikään mene ja ongelmakin on tosiaan pelikohtaista. Esimerkiksi tulevan The Last of Us 2:n kanssa en tätä piuhaa käyttäisi, sillä luotto kehittäjä Naughty Dogin laatuun on sen verran kova. Entäs Insomniac Gamesin tuleva Spider-Man? Käyttäisin. Erityyppinen, simppelimpi visuaalinen tyyli.

Epäpyhän kolminaisuuden viimeinen kohta liittyy pikselimäisiin ulkoasuihin. On ehkä turha mainita, että niiden kanssa kuvanparannuspiuhaa ei kannata käyttää. Tosin, eihän kukaan järjissään oleva pikseligrafiikan ystävä unelmoi mistään kuvanparannuksista. Pikselit ovat parasta juuri sellaisenaan nautittuna. Tällaisten pelien kanssa piuha pistää kuvaa sutummaksi yrittäessään pyöristellä kaikkia löytämiään kulmia ja neliöitä. Ei näytä kivalta.

Onhan Broforce edelleen hauska, mutta Chrono Triggerin pelaaminen piuhan kautta osoittaa jo jonkinasteista sydämettömyyttä.

Kenelle piuha on tehty?

160 plusmiinus euroa toimituksineen maailmalta tilattuna. Summa on käytännössä melkein puolet itse konsolin hinnasta. Intternetseissä on tasaisin aikavälein artikkeleitä, joissa ihmetellään hifistien satojen ja jopa tuhansien eurojen audiopiuhojen päälle. Siis johtoja. Näiden naureskeluiden vanavedessä ei tällaisen ihmepiuhan tilaaminen välttämättä tunnu kovin varteenotettavalta hankinnalta – varsinkaan kun tästä ei toitoteta niin isosti kuin syytä olisi.

Asiaa kannattaa ehkä mietiskellä myös siinä valossa, että tuollainen euromäärä ei ole juuri mitään, jos on päättänyt lähteä esimerkiksi juuri sitä OLED-polkua kulkemaan. Tuostahan kaikki kuitenkin haaveilevat. On pöljää olla ottamatta tällaista piuhaa, jos kuitenkin aikoo sijoittaa televisioon kolmatta tonnia.

Entäpä me tavalliset kuolevaiset, joilla on tavalliset ikiaikaiset LCD-televisiot ja joiden Matlock-jumalanpalveluksia eivät paljoa OLED-tekniikan mustaakin mustemmat mustat paljoa kostuta? Huonossakin televisiossa piuhan taika puree. Sahalaidat siliäntyvät ja kuva rauhoittuu kokonaisuudessaan. Peli ei tästä paremmaksi muutu, mutta kokemus on miellyttävämpi.

Piuha on taloudessani ollut sitä eniten tarvitsevan konsolin perässä: Nintendo Switchin. Tulokset ovat olleet kauttaaltaan loistavia. Esimerkiksi Mario Kart 8:n rujot sahalaidat saadaan tällä kuriin kauniilla tavalla. Mario Odysseyssä vaikutukset ovat hieman maltillisempia, koska koko graafinen ilme on lähtökohtaisesti paremmin tehty. Sitten on Zelda, joka hyötyy visuaalisen tyylinsä vuoksi piuhasta aivan poskettoman paljon.

Omaan miinaan

Mitä sitten tapahtuu, jos taikapiuhan ottaa pois?

Vielä en ole kauniimman osapuolen mariointeja lähtenyt koestamaan siten, että vaihdan taikapiuhan tilalle laitteen oman HDMIn. Kyllähän tätä täytyy kuitenkin kokeilla, sillä vaikka johdon vaihtamisen saattaisikin huomata, niin on ihan mielenkiintoista katsoa häiritseekö asia sen vertaa, että tästä on ihan mainittava ääneen.

Tässähän olisi koruttomin tarpeellisuustesti tällaiselle piuhalle: kun sen makuun on päässyt, niin jääkö sitä kaipaamaan niin paljon, että puute haittaa jo itse pelaamista?

Itsehän en koske enää Switchiin ilman tällaista piuhaa. Pleikkarin osalta tilanne on hieman kimurantimpi, mutta osaan jo luvata nyt, että esimerkiksi tuleva Ni no Kuni II: Revenant Kingdom hyötyy piuhasta valtavasti visuaalisen tyylinsä vuoksi.

Simppelit muodot kuten cell-shading -tyyppiset graafiset toteutukset saadaan piuhalla lähestulkoon sahalaidattomaksi. Ihan kuin piirretyiksi siis. Tämä olisi ollut kuin nyrkki silmään taannoisten Naruto-pelien kanssa.

Tekniikkaa rajojen takaa

Piuhan tarjoamaa efektiä on tavattu erinäisillä PC-puolen visuaalisilla injektoreilla, eli kolmannen osapuolen virityksillä. Näiden funktio on tuoda modernia kuvanparannustekniikkaa vanhoihin peleihin – tai peleihin, joissa reunanpehmennys on toteutettu tolkuttoman surkealla tavalla. Piuhan efektin tunnistaa, jos on näiden PC-puolen viritysten kanssa ns. "harrastanut". Joku teknisempi osaa varmasti nimetäkin teknologian, mutta omakohtaisesti tunnistan vain kuinka se käsittelee grafiikkaa. Erona on, että PC-puolella näin hienovaraiseen prosessiin en ole törmännyt.

Tässä korostuu piuhan myyntipuheen kohta "contextual", joka kääntyy siten, että grafiikkapiiri ymmärtää paremmin mitä on tekemässä. Aivan kaikkea ei tarvitse yrittää pyöristää ja pehmentää – kuten esimerkiksi tekstejä. PC-sektorilla näiden injektoreiden kanssa touhutessa saattaa saada monet vanhemmat julkaisut näyttämään nykystandardeilla siedettäviltä, mutta tekstit tulevat siinä samalla niin pehmeiksi, ettei niistä saa enää selvää. Tai vaan korpesi katsella sellaista löyhää syheröä. Piuha kyllä pyöristää tekstien fontteja, mutta muunnos pysyy maltillisella tasolla. Tekstistä saa täysin ongelmitta selvää.

Piuhahan toimii myös PC-käytössä. Jos on esimerkiksi vanhahko tietokone, niin tärkeitä tehoresursseja ruudunpäivitykseen saadaan vapautettua poistamalla kaikki reunanpehmennyksen valinnat itse pelistä. Annetaan nämä tehtävät piuhalle.

Onkin mielenkiintoista seurata, että mikä pelilaitevalmistaja ostaa tämän piuhan tehneen yrityksen ja patentoi tekniikan itselleen. Tämä tulee tapahtumaan aivan varmasti, sillä ratkaisu on niin käsittämättömän simppeli ja elegantti ongelmista suurimpaan: tehojen puutteeseen.

On jo nähty mihin "tehokonsolit" pystyvät. Brute Force -ratkaisut eivät ole koskaan toimineet oikeassa maailmassa – neljän pilkku seitsemän polygonin tekniikkademoja ja 10 vuotta optimoituja pelejä ei lasketa. Valtaosa kehittäjistä joutuu mutiloimaan omat lapsokaisensa 30 framen ruudunpäivitysnopeuteen vielä nykyäänkin. Eikä tuohonkaan aina päästä ilman lisämyönnytyksiä.

Olisiko aika siis pimpata se seuraava konsoli noin varpaankynnen kokoisella piirillä, jonka ainut tehtävä on prosessoida kuvaa postina?

NiinPÄ.

Kuinka hyödyllinen tämä oikeasti on?

Yllä olevasta veistelystä huolimatta täytyy sanoa, että tuon 160 euromargaa saa kyllä laitettua tärkeämpäänkin. Kuten esimerkiksi kunnollisiin talvikenkiin.

Mutta.

Tätä voi ajatella helposti näinkin päin: hyviä kenkiä ei saa halvalla. Eikä myöskään hyvää piuhaa. Jos on todellinen peliharrastaja, joka sijoittaa paljon sitä resursseista arvokkainta (eli aikaa) pelaamiseen, on taikapiuhaa helppo ja jossain määrin myös ilo suositella.

"Ernomane tuate", sanokaa mu sanonee.

HINTA / LAATU / HYÖTY -SPEKTRILLÄ:

Nintendo Switchin kaveriksi: 4/5

Pleikkarijonneille/Boksitrolleille: 3/5

PC-genitaaleille: 1/5

PS. Leffa- ja sarjakäytössä en tätä piuhaa ole testannut. Vielä. Ehkä sitten joskus vertailumielessä, jos hankin leffafriikeille suunnatun taikapiuhan Cinema-mallin. Tällä haavaa katson vielä Matlockini ns. raakana.

PPS. Galleriassa valmistajan sivuilta poimittua materiaalia.

PPPS. En ole vielä päässyt testaamaan tätä edellisen konsolisukupolven värkkien kanssa. Itse asiassa se voisikin olla sitten jatkolöpinän paikka, kun saa tätä testata PlayStation 2:n ja Wiin kanssa. Ja, jos keksii miten saa hyvää kuvaa telkun ruudulta otettua.