Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Rainbow Six 3: Black Arrow

Siinä missä Ghost Recon oli suunnannäyttäjä konsolien taktisille ammuskeluille, oli Rainbow Six 3
puuttuva palanen täydentämään genreä. Toisin kuin avoimessa maastossa
tapahtuviin kahakoihin keskittynyt aseveljensä, pyrki Rainbow Six 3
viemään pelaajansa suljetuissa tiloissa käytäviin
CloseQuarter-taisteluihin. Idea toimi joistakin muutoksista huolimatta
- tai ehkä juuri niiden vuoksi - konsoleilla sen verran hyvin, ettei Black Arrow -lisälevyn julkaisu yllättänyt ketään.



Kuten Ghost Recon: Island Thunder,
ei Black Arrow ole täysiverinen jatko-osa, vaan pikemminkin lisälevy.
Pelin mekaniikka ei ole muuttunut juuri lainkaan alkuperäisestä, joten
kyseisen pelin arvostelu kannattaa lukea ennen tätä. Kiteytettynä
Rainbow Six 3 kertoo Domingo ”Ding” Chavezin johtamasta
kansainvälisestä antiterroristi-iskuryhmästä. Tällä kertaa sarja
tiedemiesten kidnappauksia saa eliittitaistelijoidemme huomion.
Tyytymättömien sotilasupseereiden ja terroristien Keski-Aasiaan
sijoittuva verkosto on päättänyt saada alueen maat keskinäiseen sotaan
ja kaaokseen massatuhoaseiden avulla, jonka jälkeen heidän
suunnitelmissa on perustaa oma valtionsa raunioiden tilalle.
Sanomattakin selvää on se, että sateenkaarimiehillämme ei ole
aikomustakaan antaa suunnitelman onnistua.



Sama talo, uudet sisustukset



Pintapuolisesti pelistä ei löydä minkäänlaisia uudistuksia. Grafiikka
on juuri samaa kuin ennenkin, samoin ääniefektit. Koska Rainbow Six 3
oli yksi vuoden 2003 näyttävimmistä peleistä, on tämä todettava hyväksi
asiaksi. Sen jälkeen toki on tullut sitäkin komeampia pelejä, mutta
Black Arrow näyttää ja kuulostaa edelleen hyvältä. Ubisoft on
noudattanut viisasta nyrkkisääntöä, eli jos se ei ole rikki, ei sitä
tarvitse korjata.



Pinnan alta alkaa toki löytyä jo uuttakin tavaraa. Yksinpelikampanja
sisältää 10 uutta tehtävää, joihin pelaaja viedään hieman luontevammin
kuin alkuperäisessä RS3:ssa. Nyt taistelijan eteen laitetaan karttoja,
pohjapiirustuksia, videopätkiä ja kuvia, joista itse asiassa on jopa
hieman hyötyäkin. Muuten asia hoituu kuten ennen, eli pelaajalle ei
edelleenkään anneta valtaa puuttua muun ryhmänsä kokoonpanoon, kuten
aseistuksiin. Oman aseistuksen toki saa valita mieleisekseen ja
asevalikoima on sama kuin ennenkin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
Moninpelissä syystäkin närää aiheuttanut M82 tarkk’ampujan kivääri on
poistettu ja tilalle on laitettu paljon paremmin asiansa hoitava
Dragunov.



Tekoälyvihollisten järkevyyttä on jokseenkin kohennettu. Sen sijaan,
että he jäisivät tulitaistelun revetessä seisoskelemaan paikalleen,
osaavat vihulaiset perääntyä suojaan, kutsua apua ja jopa heittää
kyynelkaasua nurkkauksiin. Tästä huolimatta mukana ovat edelleen ne
Rainbow Six 3 vastusten tyypilliset luonteenpiirteet, kuten tapa jäädä
ilmeenkään värähtämättä seisoskelemaan vartioon, vaikka vierustoveri on
juuri niitetty ketoon korkeatehoisella rynnäkkökiväärillä. Kuten aina,
kaikkea ei voi saada.





Kampanjan lisäksi yksinpelimuodot ovat samat kuin ennenkin, mutta yksi
erittäin mielenkiintoinen lisäys on tullut mukaan. Kampanjassa avatut
kartat voi pelata uudestaan Lone Rush-pelimuodossa. Tässä kartan alusta
on päästävä loppuun erittäin tiukan aikarajan puitteissa. Yleensä aikaa
on alussa vain noin minuutti, mutta sitä saa lisää tappamalla
terroristeja, purkamalla pommeja ja pelastamalla siviilejä. Pelimuoto
osoittautui yllättävän addiktiiviseksi, sillä sen nopeatempoisuus saa
yrittämään epäonnistumisen jälkeen aina uudestaan kunnes kenttä on
läpäisty.



Moninpeliosuus on saanut osakseen suurimmat uudistukset. Ghost
Reconeista jaetun kuvaruudun moninpeliä kaipaamaan jääneet voivat nyt
iloita, sillä kyseinen pelimuoto on lisätty peliin. Luulisi, että
tällöin näinkin hyvältä näyttävä peli kärsisi ruudunpäivitysongelmista,
mutta ainakaan testattaessa sellaisia ei esiintynyt.



Join us or die



Kaikkein merkittävin uudistus löytyy Live puolelta, sillä Rainbow Six
3: Black Arrow saa kunnian olla ensimmäinen Live 3.0 ominaisuuksia
hyödyntävä peli. Käytännössä tämä näkyy yhteisöllisyyden
korostumisessa, sillä nyt pelaajat voivat luoda pelin sisällä omia
klaaneja eli squadeja. Squadilleen voi tehdä oman logon, mutta varsin
rajoittuneilla työkaluilla. Tästä huolimatta se on varsin hieno tapa
personoida omaa klaaniaan. Squadin sisällä on jäsenilla oma
arvojärjestys. Korkeampiarvoiset voivat esimerkiksi järjestää
klaanikilpailuita, joihin Black Arrow myös tarjoaa omat työkalunsa.
Näiden lisäksi jäsenet voivat lähettää viestejä toisilleen.



Myös Live-moninpeliin on tullut pari uutta pelimuotoa, nimittäin
Retrieval ja Total Conquest. Retrieval toimii kuin lipunryöstö, vaikka
lippuna tällä kertaa toimii kanisteri biohazardia myrkkyä. Total
Conquestissa taas joukkueiden tarkoituksena on valloittaa kolme
pistettä kartalla ja pitää niitä kaikkia hallussaan tietyn ajan.
Pelimuodot ovat mielenkiintoisia ja toimivia, mutta suosituin edelleen
on vanha kunnon joukkuepohjainen selviytymiskamppailu, joka mittaa sekä
tiimityöskentely- että ampujantaitoja. Mukana moninpelejä varten on
kasa uusia karttoja, sekä muutama ennestään tuttu, mutta hieman
muutettu kartta. Ladattavaksi on julkaistu tätä kirjoittaessa jo yksi
kartta ja lisää mitä todennäköisimmin on tulossa.



Muuten Live-pelaaminen toimii kuin ennenkin. Nettikoodia ei ainakaan
testauksen perusteella ole juuri optimoitu ennestään, sillä
vasteaikaongelmia esiintyi silloin tällöin varsinkin ulkomaisilla
servereillä pelatessa. Samoin kuin alunperin, 16 suomalaista voivat
edelleen huoletta olla samalla serverillä ilman mitään vaikeuksia,
lukuun ottamatta asiaan kuuluvaa tahtoa murhata vastapelurinsa mitä
moninaisimmin keinoin.



Rainbow Six 3: Black Arrow on vankka lisäosa jo ennestään toimivaan
sarjaan. Uudistukset eivät yllätä ketään negatiivisessa kuin erityisen
positiivisessa mielessä lukuun ottamatta varsin kattavia Live 3.0:n
tuomia ominaisuuksia. Varsinkin klaanityökalut ovat erittäin
käyttökelpoiset ja toivoa sopii, että näitä nähtäisiin myös muissa
Live-peleissä. Muuten peli on käytännössä sitä mitä ennenkin, paitsi
paljon halvemmalla hintalapulla varustettuna. Peliä on täten helppo
suositella ainakin kokeiltavaksi, vaikka Black Arrow tuskin tulee
vetämään monia uusia faneja ääreensä pidemmäksi aikaa.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi