Myöntäkää pois, Harry Potterin muuntuminen LEGO-muotoon ei tullut kenellekään yllätyksenä. Laaja hahmokaarti, vahva lähdemateriaali ja elokuvien myötä mieleen painuneet maisemat sekä melodiat ovat mitä parhain lähtökohta koko perheen toimintaseikkailulle. Lisäksi Star Warsin, Indiana Jonesin ja Batmanin jälkeen Harry Potterin maailma on riittävän erilainen, mutta silti totutun turvallinen vaihtoehto LEGO-pelien ystäville uudeksi temmellyskentäksi.

Taikuutta vai silmänkääntötemppuja

Nimensä mukaisesti LEGO Harry Potter, Years 1-4 keskittyy juniorivelhojen ensimmäisiin neljään oppivuoteen. Pääosin tapahtumat sijoittuvat velhokoulu Tylypahkaan, jonka maisemissa vietetään valtaosa peliajasta. Vaikka muitakin keskeisiä paikkoja on mukana, ei edestakaisin juoksemisen tunnetta pysty välttämään. Tarinaa seurataan LEGO-peleille tyypilliseen tapaan mykkänä näytelmänä ja huumori naurattaa, etenkin lähdemateriaalin entuudestaan tuntevia.

Tarina on jaettu oppivuosiin, joissa vuorotellaan toiminnallisten tehtävien ja oppituntien välillä. Pelin keskuksena toimiva Viistokuja sisältää pelin kaupat, joista hankitaan uusia hahmoja, taikoja sekä muita lisäapuja. Velhopankissa puolestaan ovat peliin kuulumattomat lisäkentät sekä tasoeditori. Editori on toteutukseltaan kelvollinen, mutta sen käytölle on vaikeaa keksiä hyviä perusteluita.

Luonnollisesti taikominen on suuressa roolissa, ja se on sovitettu pelimekaniikkaan toimivalla, mutta erittäin perinteisellä tavalla. Taiat toimivat aivan kuten LEGO Star Warsin jedivoimat. Loitsut on jaettu kahdeksaan eri luokkaan, mutta useimmiten tilanteisiin sovelletaan automaattisesti oikeaa vaihtoehtoa. Toimintapuoli on muuttunut valtaosin ammuskeluksi, taikasauvojen muistuttaessa lähinnä pistooleja. Automaattinen kohteiden valinta ei aina toimi parhaalla mahdollisella tavalla, joten on järkevää opetella hyödyntämään manuaalitähtäystä. Tämä mahdollistaa myös loitsujen ketjuttamisen useiden kohteiden välillä.

Hahmokaartissa eroa luovat vaihtelevat taikomistaidot, mutta myös muilta osin vaihtelua esiintyy. Animaagit osaavat muuttaa itsensä eläimiksi ja pääsevät näin paikkoihin joihin ihmishahmot eivät mahdu. Hermionen kirjaviisautta tarvitaan yksinkertaisten muistitehtävien ratkaisemiseen. Hagrid tuo tarvittavaa voimaa, ja muut saavat muskeleita monijuomaliemen kautta. Liemien valmistaminen on turhankin pelkistettyä ja niihin tarvittavat raaka-aineet löytyvät aina lähistöltä. Luudilla voi lentää, mutta vain rajatuilla alueilla. Myös huispaus on jätetty taka-alalle. Otteluilla on tarinassa paikkansa, mutta pelaaja ei niihin kuitenkaan osallistu. Tekemistä sekä kerättävää riittää pariksi kymmeneksi tunniksi, joskin pelkän tarinan läpäisee huomattavasti nopeammin.

Kova pala purtavaksi

Visuaaliselta puolelta peli on hyvin toteutettu ja hahmojen persoonallisuudet pääsevät välipätkissä hyvin esille. Sekä ääni- että kuvasuunnittelu on napattu melko suoraan elokuvista, joten näiltä osin maailma näyttää ja kuulostaa siltä miltä sen olettaakin. Sen sijaan Tylypahkan taianomaisuutta peli ei täysin tavoita, vaan koulu jää varsin pintapuoleiseksi kulissiksi.

LEGO Harry Potter on hankala tapaus arvioitavaksi. Käsissä on paitsi paras Harry Potter -peli, mutta myös paras LEGO-julkaisu tähän saakka. Silti vuosien julkaisutahdin jälkeen lajityypistä alkaa hohto himmetä. Peli ei tuo kunnolla uutta ollakseen omaperäinen, vaikka maisemanvaihdos tekee luonnollisesti hyvää. Ehkä LEGO-peleiltä ei enää tässä vaiheessa kuulukaan odottaa ihmeitä. Sarjaan on julkaistu viimeisten viiden vuoden aikana niin monta osaa, että kulumista ei voi välttää. Jatko-osilta on silti lupa vaatia aina enemmän ja tässä muodossa LEGO Harry Potter Years 1-4 vajoaa väkisin keskinkertaisuuksien loputtomaan suohon.

Harry Potterin LEGO-seikkailut viihdyttävät kuitenkin oman aikansa. Hiottu toteutus ja loistava lähdemateriaali takaavat sen, että myös viimeiset kolme kirjaa käsittävä peli päätyy odotuslistalle. Olisiko sen jälkeen aika ottaa pidempiä kehitysaskelia?