Vaikka paikoin kehnosti uudistetun Final Fantasy -sarjan suosio hiipuu tasaisesti, Square Enix ei suostu heittämään pyyhettä kehään. Muutoksia ei toki pidä väheksyä, mutta aina ne eivät osu maaliin, edes liian tiukasti luodussa putkessa. Tällä kertaa japanilainen pelijätti luottaa Silicon Studiosiin, joka on suunnannut panoksensa Nintendon käsikonsolille ja julkaissut useiden arvostelijoiden suitsuttaman roolipelin. Kyseessä on Bravely Default – teos, joka suorastaan hurmaa vanhanaikaisuudellaan ja huokuu viimeisten fantasioiden kadotettua henkeä.

Rohkeasti vanhahtava

Mitäpä olisi japanilainen roolipeli ilman kliseistä tarinaa? Varmaan jotakin täysin uudenlaista. Onneksi Bravely Defaultin juoni pysyy kasassa, vaikka se kierrättää lajityypin tuttuja tuulia runsaalla kädellä. Neito on jälleen pulassa, sankarin kotikaupunki kokee tuhon ja sitä rataa – yllätyksiä ei pahemmin koeta. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä tapahtumat esitetään sopivan kiinnostavasti. Sävy on pääasiassa suhteellisen vakava, mutta huumoria revitään henkilökemialla ja satunnaisilla kerronnallisilla oivalluksilla. Jo alkumetreillä koetaan nokkelaa immersion luontia, kun apua pyytävä neitokainen sujahtaa ympäröivään huoneeseen 3DS:n ominaisuuksia hyödyntäen.

Taistelusysteemi on vanhan kansan malliin vuoropohjainen ja viholliskohtaamiset satunnaisia. Kamppailua sävyttää uusi järjestelmä, jossa pelaaja käyttää rohkeuspisteitä suorittaakseen parhaimmillaan jopa neljä toimintoa vuoron aikana. Homman juju piilee siinä, että mikäli pisteet menevät miinukselle, kyseinen hahmo on toimettomana kunnes saldo on karttunut tarpeeksi. Tämä tuo kahakkaan omaa taktisuutta, mikä piristää hirviöiden lahtaamista kummasti. Ominaisuutta ei ole pakko käyttää, mutta paikoin se on hyvin suotavaa. Jos vaikeustaso tuntuu liian haastavalta, sitä voi vaihtaa vapaasti kesken pelin.

Perinteisiä hahmoluokkia ei ole, vaan jokaiselle seikkailijalle saa valita haluamansa ammatin, joita karttuu etenemisen myötä. Jokaista toiminimikettä täytyy kehittää erikseen, eli kokemuksen keräämiseltä ei voi välttyä. Peli kannustaa kokeilemaan eri vaihtoehtoja jo pelkästään pomotaisteluiden avulla. Mikäli vastassa oleva vihulainen ei kaadu millään, vika on todennäköisesti sankarien valituissa ominaisuuksissa. Varusteilla sekä taioilla on tietenkin oma tärkeä roolinsa, ja molempia voi ostaa matkan varrelle osuvista kaupungeista.

Hahmojen sekä vastustajien suunnittelussa on edetty melko konservatiivisella linjalla. Suhteellisen harva rivivihollinen poikkeaa ratkaisevasti lajityypin muiden edustajien vihulaisista. Hirviöihin pätee myös tutut elementaalisäännöt: toimivin hyökkäystaika on valittava kohteen ominaisuuksien mukaan. Osa sankareista olisi puolestaan kaivannut ripauksen karismaa erottuakseen paremmin kilpailevista tekeleistä. Ryhmän jäsenet ovat pääasiassa sympaattisia tapauksia, ja harmaampia persoonallisuuksia on toki tullut vastaan useissa muissa peleissä.

Näyttäviä maisemia ja mikromaksuja

Kehittäjä Silicon Studio on ilmeisesti perehtynyt kunnolla 3DS:n rautaan, sillä laite puskee ruudulle sen verran komeita näkymiä. Maailmankartta nyt ei ihmeitä tarjoile, mutta kaupungit ja muut vierailtavat kohteet loistavat upeudellaan. Asutuskeskusten käsinpiirretty taustagrafiikka tuo maisemiin satumaista hohtoa. Ulkoasu muistuttaa siitä, miksi esimerkiksi ensimmäisen Playstationin Final Fantasyt herättivät intoa tutkia kaupunkien joka sopukan. Kolmiulotteisuuskin toimii hyvin, kunhan sitä ei säädä aivan täysille.

Audiopuoli ei valitettavasti yllä aivan visuaalisen näyttävyyden tasolle. Sinänsä äänissä ei ole mitään vikaa, mutta sävellykset eivät todellakaan ole klassikkokamaa. Suurimman osan lurituksista unohtaa helposti, mikä on toki parempi kuin se, että ne olisivat ärsyttäviä. Näytelty dialogi toimii hyvin, sillä roolisuoritukset on hoidettu ammattimaisesti. Asiansa osaavat näyttelijät puhaltavat hahmoihin eloa ja tekevät heistä omanlaisiaan persoonallisuuksia.

Harmittavasti Bravely Default ei ole säästynyt nykytrendin mukaisilta mikromaksuilta. Oikealla valuutalla on mahdollista helpottaa taisteluita, mutta onneksi eurojen sijoittaminen ei ole pakollista. Pienellä grindauksella kukkaron nyörejä ei ole tarvetta löysyttää, joten lievä ahkeruus auttaa eteenpäin. Myös sivutehtävistä ansaitsee kaikenlaista hyödykettä uusista ammateista lähtien, eli niitäkin kannattaa suorittaa aina kun mahdollista.

Uusi Fantasia

Bravely Default on taskukokoon puristettu eeppinen kokemus, joka kumartaa japanilaisten roolipelien kulta-aikojen suuntaan. Kokonaisuus on sen verran hiottu, ettei valituksen aiheita juuri ole. Seikkailu ei ole aivan niin pitkä kuin lajityypin suurimmissa nimikkeissä, mutta silti siihen uppoaa helposti kymmeniksi tunneiksi. Mukana on myös paikallinen moninpeli, jota en valitettavasti päässyt kokemaan käytännössä peliseuran puutteen vuoksi. Mikäli kaipaa vanhempien Final Fantasyjen henkeä, voi lakata etsimästä ja mennä ostamaan Bravely Default. Se ei tuota pettymystä.