Kauan sitten, kaukaisessa galaksissa….
Tuosta
tulikin mieleeni 80-luvun alku, jolloin Jedin paluu saapui
tänne kylmään Pohjolaan. Star Warsin edelliset
osat menivät itseltäni ohi koska ikä ei oikein
riittänyt, mutta Jedin paluun tultua lähiteatteriin
päätin mennä sen katsomaan. Ketään
kaverini ei ollut tästä saagasta kiinnostunut,
joten sain mennä sitten yksin. Bussikyydin jälkeen
seisoin elokuvateatterin edessä, marssin sisään
ja ostin elokuvalipun. Katselin ylpeänä ympärilleni
jahuomasin seinällä olevat mainoskuvat elokuvasta.
Aikani katseltuani kuvia, varsinkin iljettävää
ruskeaa möykkyä, pikkupoikaan iskikin pupu pöksyyn.
Tämän seurauksena marssin takaisin lippuluukulle,
ilmoitin kirkkain silmin että olen alaikäinen
ja pyysin rahoja takaisin. Lipun myyjälle olisi kyllä
saanut huomattaa kielenkäytöstä lapsien läsnäollessa,
mutta rahat tulivat takaisin loppujen lopuksi. Marssin ulos,
ostin karkkia viereisestä kioskista ja lähdin
karkkipussin kanssa kävelemään tyytyväisenä
kotiin, samalla säästäen bussirahat parempaan
käyttöön. Niin että mitenkö tämä
kuuluu tähän arvosteluun ja peliin? Niin sitä
vaan että olen ollut Star Wars fani "melkein"
pienestä asti. Tosin Star Wars elokuvat katsoin siis
ensimmäisen kerran videolta, ja vasta niiden uudestaan
tullessa elokuviin pääsin nauttimaan niistä
suurella valkokankaalla.
14 tehtävää täynnä
toimintaa...
Sitten
itse peliin. Star Wars: Starfighter on ensimmäinen
Star Wars -aiheinen peli PS2:lle. Ja heti on sanottava että
pitkästä aikaa jokin peli ansaitsee Star Wars
nimen. LucasArts on psx:lle viime vuosina julkaissut sellaisia
pelejä, jotka ovat tuntuneet vain rahastuksen makuisilta
Star Wars nimikkeiltä. Starfighter perustuu ajallisesti
Episode I: The Phantom Menacen tarinan tunnelmaan, kuitenkin
Starfighterin tarina kulkee erillään itse elokuvan
tarinasta.
Pelissä
pääsee ohjaamaan kolmea eri hahmoa, joilla jokaisella
on erilainen alus. Rhys Dallows on rämäpäinen
rookie joka lentää N-1 Starfighterilla Naboon
kuninkaallisessa lennostossa. N-1 on varustettu lasereilla
ja photontorpedoilla. Toinen hahmo Vana Sage on vakoilija-seikkailija,
joka tekee töitä eniten maksavalle. Aluksena hänellä
on Guardian Mantis varustettuna nano-ohjuksilla ja sensor
tageilla, jotka imevät kohteen suojat ja ohjaavat nano-ohjukset
perille. Pelin kolmas hahmo on Nym. Nym on piraattiryhmän
kapteeni. Aluksena hänellä on Havoc, aseistuksena
laserkanuunat ja energiapommit. Näitä kolmea hahmoa
kierrätetään tehtävissä tasapuolisesti.
Erilaisia
juonellisia tehtäviä pelistä löytyy
14 kappaletta, on harjoittelua ja erilaisia saattotehtäviä.
Jokainen tehtävä pitää sisällään
erilaisia päätehtäviä, jotka pitää
saada suoritettua että koko tehtävän pääsee
läpi. Päätehtäviä tulee myös
lisää tehtävien aikana. Lisäksi jokaisessa
tehtävässä on suoritettavana kolme bonus
tehtävää (Bonus Goals), joista saa suoritetun
määrän mukaan 1-3 mitalia, eli kultaa, hopeaa
ja pronssia. Bonustehtäviä suorittamalla aukeaa
bonustehtävävalikkoon erilaisia lisätehtäviä
näiden 14 tehtävän lisäksi. Vaikka bonustehtäviä
ei suoritakaan pelin 14 juonellisessa tehtävässä,
pääsee tehtävät läpi kunhan päätehtävät
suorittaa. Bonustehtävävalikkoon aukeaa ajan kanssa
myös kaksinpelimahdollisuus. Vahinko, ettei vieläkään
tehdä kunnon kaksinpeliä, jossa voisi kaverin
kanssa pelata tehtäviä läpi, vaan valittavissa
on vain lipunryöstöä sekä kilpa-ajoa
kanjonissa. Bonustehtävissä pääsee myös
muutaman muun aluksen ohjaimiin. Vaikeustasoja löytyy
perinteiset easy, normal ja hard. Itselleni jo pelkkä
helpoin taso tuotti välillä tuskaa, hardissa taas
joutuu heti alussa lasereiden ristitulitukseen ja sitä
kautta näkee oman aluksensa räjähtävä
kappaleiksi.
Ohjautuu kuin unelma...
Kontrollit
tekevät pelistä nautittavan, kaikki tarpeellinen
löytyy ohjaimesta oikeista paikoista. Yksinkertaista,
ei liian vaikeaa. Alussa kylläkin pelaaja tulee poukkoilemaan
sinne tänne ennen kuin kontrollin oppii. Tarvittaessa
voi analogisten tikkujen herkkyyttä säätää
ja etsiä näin itselleen sopivat asetukset. Vasemmasta
tikusta aluksia ohjataan sivuille, ylös ja alas. Oikealla
tikulla aluksia saa pyöritettyä. X- ja L1-napista
ammutaan, O-napista laukaistaan ohjukset ja muut aseet.
Neliöstä vaihdetaan näkyvissä olevaan
kohteeseen tarkennus ja kolmionapista tarkennetaan lähimpään
viholliseen. L2-napista löytyy jarru ja vastavuoroisesti
R2-napista Boost.
Yleensä tälläisissä lento-räiskintäpeleissä
kauempana oleviin vihollisiin on vaikea osua. Tässä
pelissä uutena asiana törmäsin R1-nappiin
laitettuun zoom-toimintoon. Tällä sai kauempana
olevia vihollisia zoomattua lähemmäksi. Ensi alkuun
tämä tuntui oudolta, mutta pidemmän päälle
zoomia tottui käyttämään rutiininomaisesti.
Ristiohjainta
käytetään osassa tehtäviä ainoastaan
siipimiesten käskyttämiseen. Hyökkää
kohteeseeni, suojele kohdettani, raportoi ja unohda käsky
sekä suojele minua ovat valittavissa olevat käskyt.
Kaiken lisäksi käskyttämisestä on hyötyä:
siipimiehesi yrittävät kaikkensa käskyjesi
mukaan ja saavat jopa tuhottua vihollisia.
Peli sopii näköjään myös kauniimman
sukupuolen edustajille, tosin ohjeita ei passaa hirveästi
antaa. Itse kävin kielloista huolimatta avuliaana neuvomassa
jopa telkan ruutua naputtelemalla. Silloin tulin kävelleeksi
liian läheltä PS2:sta ja jalalla tuli repäistyä
ohjaimen johtoa, jonka seurauksena ohjain irtosi koneesta.
Tulihan testattua: tuloksena kone pysyi pöydällä
mutta ohjain irtosi. Samaten huomasin että peli meni
pause-tilaan ohjaimen irtoamisesta. Sinänsä hyvä
toiminto, näin itsekin vältyin "enemmältä"
huudolta.
Alussa peli antaa valita kumpaan muistikorttiin peli tallennetaan,
jos koneessa on useampi kortti. Yhteen korttiin mahtuu 1-10
tallennusta. Sinänsä hassua että noin monta
paikkaa on varattu, sillä itse pelissä kun tallentaa
paikkaa ei pysty muuttamaan ja tallennuskin tapahtuu yleensä
automaattisesti. Kuitenkin jos haluaa ladata tallennuksen
joka sattuu olemaan toisella muistikortilla kuin mihin menossa
oleva peli on tallennettu, tämäpä ei onnistukaan,
vaan resetointi on edessä.
Niin kaunista...
Voisin
melkein väittää että peli on grafiikoiltaan
yksi parhaimmista markkinoilla olevista konsolipeleistä
tällä hetkellä. Visuaalisuus on todella häikäisevää,
kaikki avaruusalukset, kanjonien seinät, räjähdykset
ja vesistöt on tehty todella näyttäviksi
ja niitä on ilo katsella. Kaiken kukkuraksi ruudulla
on parhaimmillaan sellainen sekamelska ja toiminta menossa
ettei kaikkea kerkeä katsomaankaan. Ruudulla on yhtä
aikaa suuri määrä aluksia ja muuta roinaa,
eikä hidastumisesta ole jälkeäkään.
Tuntuu aivan mahtavalta, kun pääsee ampumaan Kauppaliiton
aluksia yksi toisensa jälkeen muodostelmasta tulimereksi.
Avaruudessa tapahtuvissa tehtävissä ei tietenkään
mustan avaruuden takia ole paljoakaan ihailtavaa verrattuna
planeetoilla tapahtuviin tehtäviin. Esimerkiksi Lok
Planeetalla tapahtuvassa tehtävässä lähdetään
liikenteeseen hangaarista. Ulos päästyä eteen
avautuu näkymä tukikohdasta. Aluksia lentelee
ympäriinsä. Kaiken kukkuraksi massiiviset kauppaliiton
kuljetusalukset laskeutuvat edessäsi. Tämän
näyn nähdessä väkisinkin tulee kylmät
väreet iholle, hengen haukkomisesta puhumattakaan.
Star Wars -teema puree edelleen...
Star
Wars pelit ovat sisältäneet aina sekä tunnelmallista
musiikkia kuin myös ääniefektejä. Kuten
saattaa olettaa, ei tämäkään peli tee
poikkeusta. Ja kuten saattaa arvata, peli sisältää
John Williamsin musiikkia elokuvasta Episode I: The Phantom
Menace suoraan lainattuna tai vähän muutettuna.
En sano, että musiikki olisi loistavaa, mutta se on
erittäin loistavaa luomaan tunnelmaa. Ääniefektit
ovat sitä tunnelmallista peruskamaa, jota on esiintynyt
elokuvissa, kuin myösmuissa Star Wars peleissä.
Tähtäimen lukituksen ääni kuitenkin
kuului yllättävän paljon ylitse muiden äänien.
Muuten musiikki ja ääniefektit ovat klassista
Star Wars äänimailmaa, joka saa toisinaan kylmät
väreet kulkemaan. Pelin hahmoilla on tunnelmaan sopivat
ääninäyttelijät. Kaikki keskustelut
niin välivideoissa kuin itse tehtävissä tulevat
puheena. Keskustelut sopivat hyvin tunnelmaan ja näyttelijät
suoriutuvat hyvin työstään.
Mitä, etkö tätä peliä vielä
omista...
Kokonaisuudessaa
Star Wars: Starfighter on todella hyvä räiskintä-lento-toimintapeliyhdistelmä.
Peli sopii ehdottomasti niin Star Wars faneille kuin myös
avaruus- ja lentoräiskinnän ystäville. Muillekin
peli on varmasti kokemisen arvoinen. Loistava ohjattavuus,
14 toiminnantäytteistä tehtävää,
bonustehtäviä, upea grafiikka ja ennen kaikkea
mahtava tunnelma. Mitä muuta peliltä voisi vaatia?
Tosin rehellisesti sanottuna voisi vaatia enemmän juonellista
kestoa, enemmän tehtäviä, kunnon kaksinpeliä.
Silti peli kestää useamman läpipeluun ja
iskee tälläiseen Star Wars faniin kuin miljoona
volttia...mutta virtakin loppuu aikanaan.
Pelin
innoittamana Star Wars elokuvatkin tulee kaivettua hyllystä
jälleen kerran katsottavaksi. May the Force be with
you….
