Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Pystyhiiri, se on konseptina ja ajatuksen tasolla tuttu, mutta itse en ole aiemmin moista päässyt käpöstelemään. Siinä vaiheessa, kun edellisestä pelihiirestä rulla alkoi ikävästi tökkiä, päätin riemumielin loikata uusien hiirikokemusten äärelle – testissä siis tuo hurmaava hiirulainen, Razer Pro Click V2 Vertical Edition.

Pystyhiiri näyttää muotokieleltään heti kättelyssä hämmentävältä perinteisiin horisontaalilaitteisiin tottuneelle. Street Fighter -teemaisen hiirimaton päälle se asettuu mukavasti, löytääpä käsikin oman kotipesänsä ilman sen kummoisempaa pohdiskelua. Ensimmäinen ajatus on, että tämä tuntuu mukavalta, mutta jollain tapaa todella omituiselta, jopa väärältä – mutta odottakaapa vain, ei hätä ole lopulta tämän näköinen!

Toimistotyöläiselle vai?

Pro Click V2 Vertical Edition soveltuu luonnollisesti kaikkeen, mitä tietokoneella nyt keksii puuhastellakaan. Oma pelaamiseni kuitenkin kallistuu hyvin pitkälti olohuoneeseen Xboxin ja PlayStationin äärelle, joten tätä hiirtä on käytetty pääasiassa toimistohenkiseen työskentelyyn: netissä surffailuun, keskustelusovelluksissa rupatteluun, Mahjongin ja Solitairen kliksutteluun sekä peliuutisten kirjoittamiseen (uutisoijia meille, pistäkäähän hakemuksia tulemaan, toim. huom.).

Oikeakätisille suunnattu Razer Pro Click V2 ei tarjoa perinteisistä pelihiiristä tuttua kustomoitavuutta ainakaan aivan samassa mittaluokassa. Ohjelmoitavia ekstranappeja on tarjolla maltilliset kaksi kappaletta, kumpainenkin sijoiteltuna hiiren vasemmalla puolella lepäävän peukalon hollille. Etu- ja keskisormille on käytössä perusnapit ja rulla, käytännössä siis perinteinen hiiri kellautettuna oikealle kyljelleen. Käsi lepää hiiren päällä varsin luonnolliselta tuntuvassa kättelyasennossa – asennossa, joka mainospuheiden perusteella on reilusti perinteistä ergonomisempi. Allekirjoittaneelle tästä seurasi se, että hiiri asettui normaalia pöydänreunaa taaemmaksi, jotta käsivarrella on enemmän tilaa levätä. Kuukauden testijaksolla ergonomia ei ole aiheuttanut ongelmia, vaikka jonkinmoisen rannetuen hankkiminen onkin käynyt mielessä.

Hiiren vasemman reunan karhennettu nahkamainen pinnoite antaa peukalolle mukavan alustan levätä ekstranappien välimaastossa. Olen yleensä todella hidas hyödyntämään ohjelmoitavia nappeja, niiden oppiminen kun tuntuu olevan aina työläämpää, kuin niiden varsinainen hyöty loppupeleissä on. Alemmalle napille kuitenkin ohjelmoin Razerin Synapse-ohjelmiston avulla uutisten kirjoittamisessa aktiivikäytössä olevan snipping tool -pikavalinnan – normaalisti kun moinen aktivoituu hulppealla kolmen napin näppäimistökombolla. Toiselle peukalonapille puolestaan asetin myöskin uutisenkirjoittelussa paljon käytössä olevan ALT+Prnt Scrn -kombon. Niin vain kumpainenkin näistä on hiljalleen vakiintunut arkikäyttöön ja osoittautunut myös varsin toimiviksi ratkaisuiksi.

Tekoälyn turhaa tuputtamista

Pro Click V2 Vertical Editionin laella on vielä yksi nappi, jonka avulla voi skrollailla omien mieltymysten mukaan asetettujen hiiriherkkyyksien välillä. Pitkällä painalluksella käynnistyy nykytrendin mukainen tekoälyavustaja, jolta voi vaikkapa pyytää tekstirimpsuista versioita uusin sanoin, ytimekkäitä tiivistelmiä tai sähköpostiviestejä. Saapa nähdä, kauanko ihmisten oma kirjoitustaito pysyy hengissä maailmassa, jossa AI:lle on jopa pyhitetty tietokoneen ohjauslaitteessa oma nappinsa. Minun mielestä tällaiselle ei ole tarvetta alkuunkaan, mutta varmasti joku tällekin hömpötykselle jotain käyttöä löytää – ainakin koulutöitään toisiltaan kopioivat opiskelijat.

PC-pelaamisen poikkeuksetta uudelle tasolle nostavien valojen suhteen Pro Click V2 on perinteisiä ledishowta tarjoavia megahiiriä maltillisempi. Laitetta kiertää pöytätason rajassa valorinki, jonka saa myöskin Synapsella ohjelmoitua mieleisekseen. Hieman yllättäen ledejä ei ole viljelty korkean ohjausvälineen yläosiin, vaikka tilaa olisi ollut reilusti. Tämä ei toki allekirjoittanutta haittaa sen taivaallista, laite on varsin tyylikäs juuri tällaisenaan.

Se on vain tottumiskysymys

Razerin pystyhiirinäkemys on ollut aktiivikäytössä nyt kuukauden verran ja tänä aikana laite on pitänyt kytkeä USB-piuhan päähän ladattavaksi vain kertaalleen – tätäkin kirjoittaessa Windows kertoo akkukapasiteetiksi 35 prosenttia. Muutoin Pro Click on ollut yhdistettynä Bluetoothilla, minkä lisäksi laitteen pohjaan on jemmattu vielä oma USB-donglensa. Ei siis mitään erityisen uutta tällä saralla.

Razer Pro Click V2 Vertical Edition on alkuhämmennyksen ja pienen totuttelujakson jälkeen osoittautunut peruskäytössä varsin toimivaksi vempeleeksi. Koska PC:llä en pahemmin pelaa, en ole myöskään ikävöinyt sitä perinteistä hiirtä, jämäkkä mutta samalla rento kättelyasento kun on osoittautunut lopulta varsin toimivaksi ratkaisuksi.

Kirjaudu kommentoidaksesi