Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Uusimman CoDin moninpeli on toimivaa, mutta tutun turvallista.

Hämmentävästi nimetty Call of Duty: Modern Warfare II ei ole nimestään huolimatta uudelleenjulkaisu vuoden 2009 Call of Duty: Modern Warfare 2:sta. Yli 10 vuotta vanha peli muistetaan pelisarjan shokeeraavimmasta kentästä, jossa pelaaja osallistuu siviilien massateurastukseen lentokentällä. Nähtäväksi jää, millaisen yksinpelikampanjan julkaisu tarjoaa, sillä toistaiseksi pelattavana oli vain osa moninpelitiloista.

Julkaisu tapahtuu askeleittain, ja ensimmäisenä tarjolla oli avoin moninpelibeeta. Nyt tarjolla ollut maistiainen ei kuitenkaan sisältänyt vielä odotetuinta uudistusta, Call of Duty: Warzone 2.0:aa, jota saadaan odottaa marraskuuhun asti. Lokakuussa, nyt koetun beetan ja uuden Warzonen välissä, tapahtuu CoD: MWII:n varsinainen julkaisu, joka avaa käyttöön muun muassa yksinpelikampanjan.

Julkaisu ei ole kaatumassa ainakaan tekstuurien laadun puutteeseen.

Karkkigrafiikkaa makeannälkäisille

Kehittäjä Infinity Wardin oma IW-pelimoottori on saanut päivityksen versioon 9.0, mikä parantaa muun muassa veden simulointia sekä pistää äänimoottorin uuteen uskoon. Käytännössä MWII tarjoaa karkkisinta grafiikkaa mitä markkinoilta löytyy. Jos grafiikan laatu on sinulle tärkeää, ei julkaisu tuota pettymystä.

Pelatuimmat moninpelimuodot ovat perinteinen taistelu, jossa 75 tappoa saanut joukkue voittaa, sekä alueenvaltaus, jossa joukkue yrittää pitää krittisiä pisteitä hallussaan. Myös luovempia, mutta selvästi pienemmillä pelaajamäärillä pyöriviä muotoja ovat esimerkiksi ilman henkiinherätyksiä pelattava tyrmäyspeli sekä erilaiset hyökkääjältä puolustautumiseen perustuvat vanginpelastus- ja tuliasemamuodot.

Suuremmassa invaasiotilassa pelaajien määrä nostetaan neljäänkymmeneen ja mukaan sekoitetaan tekoälypelaajia tarjoamaan helpompia maalitauluja oman elämänsä Rokkaa larppaaville pelaajille.

Sooloilua ei tuettu ainakaan ensimmäisessä beetassa: kaikki pelimuodot olivat joukkuemuotoisia. Tämä on perinteisesti CoDin vahvuus ja heikkous. Meno on yhtä hauskaa kuin joukkueen heikoin lenkki. Satunnaisotteluissa tiukkaa tiimipeliä ei kannata odottaa. Onneksi muiden pelaajien mutettaminen on tehty helpoksi.

Valtauskartat ovat kompakteja.

Sota: helkkarinmoista säntäilyä

Toiminta itsessään on tutun sujuvaa räimettä. Älkää antako inttikokemuksen hämätä, sillä tässä sodassa suurin osa ajasta ei todellakaan kulu odotteluun. Hahmot kipittävät, liukuvat, kurkkivat ja kiipeävät pitkin tiiviisti rakennettuja kenttiä. Sotilaat kuolevat nopeasti, mutta henkiinherätystä ei tarvitse odottaa montaa sekuntia. Olennaisinta on, että adrenaliini virtaa ja tuliaseet laulavat. Meno on tutulla tavalla sujuvaa, eivätkä useimmat pelimuodot kannusta tarpeettomaan varovaisuuteen.

Alussa pelaajalla on käytössään vain muutama valmiiksi paketoitu varustekokonaisuus. Tasojen myötä käyttöön avautuu uusia kokonaisuuksia sekä oma kustomointitila, jossa kaikki varusteet voi valita yksi kerrallaan – kunhan varuste on avattu käyttöön. Lähtökohtaisesti valittavana ovat kaksi pääasetta ja kaksi kranaattia.

Tappoputkesta käyttöön avautuvat erilaiset bonusominaisuudet aluetta kartoittavista droneista ilmaiskuihin. Erikoisuuksilla ja lisävarusteilla puljaaminen on osaavissa käsissä tie onneen, mutta käytännössä perusrynkyllä ja käsikranaatilla on mahdollista pyörittää omaa peliään varsin pitkälle.

Jos haluat ajankohtaisinta poppariräiskintää, ei Call of Duty: Modern Warfare II petä. Radikaaleja uudistuksia ei kannata odottaa, mutta on selvää, että CoD on edelleen se modernien räiskintäpelien mittapuu, jota muut tulevat apinoimaan. En usko kenenkään odottaneen enempää, muttei myöskään vähempää. Jäämme odottamaan tulevien kuukausien seuraavia julkaisuaskeleita mielenkiinnolla!

Kirjaudu kommentoidaksesi