Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Uuden sukupolven konsolien siirryttyä mekaanisista kiintolevyistä moninkertaisesti nopeampaan SSD:hen, edessä oli tuttu pulma: konsolin oma tallennustila loppuu paljon pelaavalta ennen pitkää kesken. Siinä missä Microsoft lyöttäytyi kimppaan Seagaten kanssa ja toi konsolin kanssa samaan aikaan markkinoille teratavun lisälaajennuskortin, on PlayStation 5:n omistajien täytynyt tulla toimeen vain noin 667 gigatavulla. Sony nimittäin laittoi PS5:een niin vauhdikasta Flash-muistia, ettei sen kumppaniksi kelpaa ihan mikä tahansa M.2-liitintä käyttävä tallennusvekotin. Yhteensopivuuden varmistamiseksi japanilaisvalmistaja testasi kolmansien osapuolien SSD-tarjontaa kuukausikaupalla, ja suljetun beetavaiheen jälkeen syyskuussa 2021 julkaistiin virallisesti käyttöjärjestelmäpäivitys, joka mahdollisti lisä-SSD:n käytön kaikille.

”Milli vinossa niin se on silmässä…”

Vaikka yleisten standardien käyttö avaa enemmän mahdollisuuksia, on vitos-Pleikalle sopivan M.2 SSD:n löytäminen tarkkaa puuhaa. Useimmat M.2-kiintolevyt myydään sellaisenaan ilman minkäänlaista jäähdytyselementtiä (eli niin kutsuttua heatsinkiä), joten käyttäjän vastuulle jää lämmönhaihdutusmekanismin asentaminen – tai sen käyttämättä jättäminen. Sonyn julkaisemissa ohjeistuksissa viilennysrakenteen yksityiskohdat on kerrottu jopa millin kymmenyksien tarkkuudella. Tarkat mitat johtuvat siitä, että konsolin sisuksista löytyvä lisätallennustilakolo on melkoisen ahdas, ja sitä peittävä kansikin olisi syytä saada laitettua kiinni. Tätä perustellaan nk. negatiivisella paineella, jonka tarkoitus on imeä SSD:stä hehkuva lämpö pois Pleikkarin omalla tuulettimella.

KonsoliFIN sai testiin ADATA:n pelibrändin, XPG:n, Gammix-sarjan S70-mallimerkinnällä kulkevan M.2-patukan. Se on noin 180 euron hinnallaan yksi tämän hetken halvimmista teratavun kapasiteetilla olevista neljännen sukupolven NVMe M.2 -kiintolevyistä, joissa on heatsink vakiona. Tiedossa oli, että tehdasasennettu jäähdytysrimasto on hieman harmittavasti kaksi millimetriä Sonyn speksejä korkeampi. Tämän vuoksi M.2-luukun kantta ei ollut mahdollista laittaa takaisin paikalleen. Sen ei annettu häiritä, vaan luotettiin siihen, että tallennustila pysyy pelkän heatsinkin voimin riittävän viileänä kovassakin rasituksessa.

Gammix S70 Blade, se sirompi sisar.

XPG:ltä on tullut myös Blade-lisänimellä kulkeva uudempi sisarmalli, jolla on matalampi – ja sellaisenaan PS5:een sopiva – jäähdytyslevy. Valitettavasti Blade-mallia ei ainakaan tässä vaiheessa näytä Suomesta saavan, eikä ohjevähittäishintakaan ole tiedossa. Muilta osin S70 ja S70 Blade ovat teknisesti identtiset. Yhden teran version lisäksi kumpaakin on tarjolla kahden teratavun tallennustilalla, jonka teoreettinen maksimilukunopeus on hieman suurempi. Samalla hintakin melkein kaksinkertaistuu, joten halpaa lystiä pariteraisen hankinta ei ole.

Kansi irti, luukku auki

Lisätilan asennus itsessään ei ole mikään vaativa operaatio. Oleellisinta on, että käytetään NVMe PCIe 4.0 -standardin M.2-kiintolevyä, jonka kapasiteetti on vähintään 256 gigatavua ja korkeintaan 4 teratavua. Ja luonnollisestikin konsoli täytyy ensin päivittää tuoreimpaan käyttöjärjestelmäversioon, tai muuten edessä on vain koruton virheilmoitus, josta ei pääse eroon kuin laitteen sammuttamalla.

PlayStation 5 Digital Edition avattuna ja lisä-SSD asennettuna.

Kun perusedellytykset on täytetty, hoituu asennus muutamassa minuutissa riippuen pitkälti siitä, kuinka helposti konsolin johtoja pääsee irrottamaan, ja saako PS5:n valkoisen kuorilevyn vaivatta irti. Jos konsoliaan on ihan ensimmäistä kertaa korkkaamassa, saattaa kuoren irrotus vaatia vähän enemmän voimaa.

Ensimmäisellä käynnistyksellä M.2-levy alustetaan ja sen lukunopeus mitataan. Gammix S70 ylitti Sonyn suositteleman 5 500 Mt/s -nopeuden selvästi, ja mittaustulokseksi tuli 6 260,5 megatavua sekunnissa. Tämä jää silti valmistajan ilmoittamasta 7 200 megatavun sekuntinopeudesta. Pleikka ei sano kirjoitusvauhdista mitään, mutta XPG:n tuotetiedoissa lukemaksi on kerrottu 6 800 Mt/s:ssa. Pitää kuitenkin muistaa, että SSD-levyillä data ei kulje aina tasaista vauhtia, vaan nopeus riippuu muun muassa tiedoston koosta ja jopa kiintolevyn muistipiirien lämpötilasta. Tämä käy selväksi varsinkin siinä vaiheessa, kun pelejä siirretään asemalta toiselle. PS5:ltä lisä-SSD:lle data viuhui keskimäärin 1,125 gigatavua sekunnissa. Se on varsin reipasta kyytiä, mutta kaukana teoreettisesta maksimista. Takaisin konsolille siirrettäessä tahti hidastui noin 225 megatavuun sekunnissa, mikä kielii siitä, että Sony rajoittaa PS5:n oman SSD:n kirjoitusnopeuksia ohjelmallisesti. Kaikista hitainta oli kuskata PS5-pelinimikkeitä USB-tallennustilaan "kylmäsäilöön" ja sieltä takaisin pelikäyttöön M.2-levylle.

PS5-pelien tiedonsiirtonopeudet eri tallennustilasta toiseen siirrettäessä.

Oleellisin kysymys lienee kuitenkin, että eroaako M.2 SSD:n käyttö mitenkään konsolin sisäisestä? Käytännössä ei. Olipa sitten kyse pelien asentamisesta, päivittämisestä, käynnistämisestä tai tallennuksien lataamisesta, kaikki sujui PS5-pelien osalta yhtä nopeasti ja ongelmitta. PS4-pelit jätettiin testien ulkopuolelle, koska ne on taloudellisempaa asentaa USB-kiintolevylle. Varsinaisten mittaustulosten erotkin olivat sekunnin kymmenyksiä, joka menee jo melkeinpä satunnaisvaihtelun ja mittaustarkkuuden piikkiin. Suurin ero PS5:n hyväksi oli 0,4 sekuntia Ratchet & Clank: Rift Apartin käynnistyksessä, ja isoin voittomarginaali S70:lle tuli Wreckfestissä 0,5 sekunnilla.

PS5-pelien lataus- ja käynnistysajat – nopein merkitty vihreällä.

Joskus se vaan voi olla liian iso

Vajaan kahden viikon testijakson perusteella näyttää erittäin vahvasti siltä, ettei M.2-paikan kannen puutteella ole ainakaan tämän kepukan kanssa mitään vaikutusta suuntaan taikka toiseen. Varsinaisia lämpötilamittauksia ei tehty, mutta useamman tunnin pelisessioissakaan ei ilmennyt mitään tavallisuudesta poikkeavaa, eikä PS5:n tuuletin joutunut nostamaan kierroksiaan. Ja koska S70:llä on peräti viiden vuoden takuu, ei pitkän aikavälinkään mahdollisia ongelmia ole syytä pelätä. Kannattaa silti muistaa edes pari kertaa vuodessa imuroida Pleikkarin sisälmykset, jotta jälkikäteen lisätyn SSD:n viilennys ei kärsi kertyneestä pölystä.

Pieni mutta silti liian iso.

Vaikka XPG Gammix S70 soveltuukin PS5-käyttöön, ylikorkean jäähdytyselementtinsä takia sitä ei voi varauksetta suositella. Tietysti jos on oikein rohkea, voi heatsinkin ruuvata irti ja korvata jollain matalammalla. Tuollainen väkertely kuitenkin tuo lisäkustannuksia ja mahdollisesti myös mitätöi takuun. Varman päälle pelaavan kannattanee suoraan satsata Blade-malliin tai katsella muiden valmistajien tarjontaa.

Kirjaudu kommentoidaksesi