dr kawashima’s brain training for nintendo switch

Aivot hiestä märkänä

Vuonna 2019 treenattiin kroppaa suorastaan upean Ring Fit Adventuren avulla. Mutta nyt, vuonna 2020, siirrytään jumppaamaan aivoja.

Treenaaminen sujuu Dr Kawashima’s Brain Training for Nintendo Switch -nimikkeen avulla. Tuotos tarjoaa useampia tapoja aktivoida päänuppia erilaisilla logiikkaa, lähimuistia ja päättelykykyä kaipaavilla haasteilla. Kyseessä on yhtä pienoista poikkeusta lukuun ottamatta ensimmäinen kerta, kun pelisarja nähdään televisioruudulla, sillä aiemmat osaset ovat kaikki olleet Nintendon käsikonsolien yksinoikeuksia.

Tohtori Kawashiman tähdittämä uutukainen on toimiva kokonaisuus, jota on kuitenkin hitusen vaikea arvioida – ja etenkin antaa tähtiä arvosanaksi.

Aivot hiestä märkänä

Kun nimikkeen avaa ja syöttää oman ikänsä sekä nimensä, päästään käsiksi itse asiaan. Aivan ensimmäisenä mitataan pelaajan aivojen ikä kolmen eri testin avulla. Vaikka tulokset olisivat huolestuttavia, niin ei huolta: tästä se treeni vasta alkaa.

Eikä sillä, pelaajan aivojen ikä testataan uudelleen säännöllisin väliajoin, joten samoihin tuloksiin ei pitäisi jämähtää.


Jahas, tästä ei ole muuta suuntaa kuin ylöspäin

Koko hoitoa isännöi itse tohtori Kawashiman puhuva pää, joka tervehtii pelin käynnistyksessä sekä auttaa joka mahdollisessa välissä. Nuppi kertoilee myös hyödyllisiä faktoja aivoista sekä itse nimikkeestä treenien päätteeksi.

Ulkoasultaan tuotos on hitusen askeettinen ja simppeli. Suurta silmäkarkkia ei ole tarjolla, mikä lienee tarkoituskin. Aivojahan tässä jumpataan, joten keskitytään siihen. Suurinta graafista ilottelua ovat tohtorin ilmeet joko erityisen huonojen tahi hyvien suoritusten päätteeksi. Mutta silti, jos edes vähän väriä johonkin kohdin olisi voitu pistää?

Paljon natustettavaa, kuten alta voi lukea

Mutta entäs se pääasia, mitä harjoituksia on tarjolla? Useampia erilaisia itse asiassa. Apuna niiden suorittamisessa käytetään konsolin kosketusnäyttöä, nimikkeen mukana tulevaa stylus-kynää sekä toisen ohjaimen IR-kameraa.

Yksinkertaisin harjoitus koko hoidosta lienee Calculations, jossa homman nimenä on yksinkertaisesti suorittaa vino pino yhteenlaskuja – mahdollisimman nopeasti toki. Toinen perinteinen, mutta sitäkin koukuttavampi lisä on sudoku. Tarjolla on aimo määrä kolmen vaikeustason aivopähkinöitä sekä mukavasti tutoriaaleja, mikäli tämä viihteenmuoto ei ole entuudestaan tuttu.

Dual task pistää keskittymään kahteen eri asiaan yhtä aikaa, kun taas Word Scramble pyörittelee näytölle kirjaimia, joista pitäisi muodostaa sana. Jälkimmäisen huvin haasteena voi olla useammalle englanninkieli, sillä kotimaista puheenpartta ei ole tarjolla. Itsellä suoritus karahti usein kiville, kun kirjaimista olisi pitänyt koota sana, jota ei käyttäisi normaalisti edes suomeksi. Vaikkapa munch-sana (suomeksi Google Translatorin mukaan natustaa) ei nyt vaan tullut millään mieleen. Kumpikin näistä harjoitteista on kuitenkin yllättävän miellyttävää tekemistä.


Kolme eri minipeliä/treeniä kuvassa

Photographic memory pistää pelaajansa valokuvamuistin koville esittämällä kuvia, jotka pitäisi muistaa vielä parin sekunnin päästä. Kuulostaa helpolta, mutta on yllättävän haastavaa ensialkuun. Masterpiece Recitalin merkeissä puolestaan painellaan näytöllä olevia pianon koskettimia enemmän tai vähemmän tunnettujen sävelmien tahdissa. Haastavaa tämäkin, etenkin jos nuotit eivät ole tuttua huttua.

Kaksi harjoitusta, Finger calculations sekä Rock, Paper, Scissors Test, käyttävät apunaan oikeanpuoleisen Joy-con-ohjaimen IR-kameraa tunnistaakseen pelaajan käden. Finger calculations katsoo montako sormea pelaajalla on pystyssä, kun jälkimmäinen tunnistaa perinteiset kädellä tehdyt kivi-sakset-paperi-eleet. Kaksikko on hauska lisä, joskin kamera ei aina heti tunnista kameran edessä olevan tassun asentoa.

Eikä tässä vielä kaikki. Sooloharjoitteita on yhteensä 13 kappaletta. Osa niistä napostelee vähemmän (ääneen lukeminen esimerkkinä) ja osa jopa koukuttaa (vaikkapa se aiemmin mainittu Sudoku, johon Switchin kosketusnäyttö nyt vain toimii mainiosti).

Onpa mukaan ahdettu myös Dr. Mario -klooni, joka ei ole varsinainen harjoitus, mutta passelia väliviihdettä. Kyseisessä hupailussa tiputellaan pillereitä virusten päälle, yrittäen kasata tarpeeksi samaa väriä päällekkäin ilkimysten tuhoamiseksi.

Yksi asia ottaa päähän

Pientä kritiikkiä pitää antaa tavalle, jolla treenaamisen eri pelimoodit aukeavat. Kaikki aivojumpat eivät nimittäin ole tarjolla heti alussa, vaan osaset aukeavat tarjolle pikkuhiljaa. Jopa liiankin hitaasti. Kaikkien treenimoodien avaamiseen kului yli kaksi viikkoa, mikä tuntuu todella pitkältä ajalta.

Toisaalta aivojen treenaaminen ei ole, kulunutta sanontaa mukaillen, mikään pikajuoksu, vaan enemmänkin maraton. Nimikettä ei ole tarkoituskaan pelata montaa tuntia päivässä, sillä aina yhtä avulias tohtori Kawashima kehottaakin lopettamaan session neljän harjoituksen jälkeen. Päivittäiset lyhykäiset sessiot ovat homman nimi.


Tätä peliähän pelataan sitten Switch pystysuunnassa

Edellä mainittujen treenien lisäksi päävalikosta löytyy Quick Play -kategoria, jonka huomattavinta sisältöä ovat kaksinpelattavat minipelit. Niissä joko lasketaan kilpaa lintuja, liikutetaan ohjainta eri suuntiin näytöllä näkyvien ohjeiden mukaisesti tahi koetetaan pikalaskea ruudulla vilahtavia laatikoita. Etenkin lintujen ja laatikoiden kyllästämät harjoitukset ovat hauskoja pieniä välipaloja, joihin kuluttaa muutamat hetket silloin tällöin. Ja vaikkapa päättää kumpi tiskaa tänään?

Kirjainten ja numeroiden kirjoittaminen näytölle ei aina onnistu halutulla tavalla. Ei ole kerta, eikä kaksi, eikä kymmenen, kun peli on tulkinnut stylus-kynän raapustukset väärin. Tämä harmittaa huomattavasti, etenkin kun kyseessä on niin sanotusti kerrasta poikki menevä rypistys, jossa vastausta ei voi vaihtaa. Tunnistus on parantunut aiemmista osasista, mutta virheitä tapahtuu silti.

En liten problem

Mutta miten teos soveltuu Switch Lite -konsoleille, joissa ei ole erillisiä irrotettavia ohjaimia? Antaa Petri Leskisen kertoa:

Vaikka Nintendo Switch Lite istuu muuten mukavasti kämmeniin, se ei ole kummoinen viisasten kivi. Suurin osa Tohtori Kawashiman pulmista vaatii erilliset Joy-con-ohjaimet, joita Lite-versiossa ei ole. Tästä syystä miltei puolet aivoharjoituksista jää kokematta, ellei pöytälaatikon uumenissa ole kapuloita. Ongelmaa lisää tekeleen hidas tapa avata uusia pelimuotoja, sillä ensimmäisen pelipäivän saldoksi jää pari hassua kokeilua.


Tätä et tee Litellä

Lisäksi Liten ruutu on asteen verran pienempi kuin perusmallin, jolloin tehtäviä piirtäessä oma käsi peittää ikävästi näkymää hidastaen vastausnopeutta. Kaiken kaikkiaan Dr Kawashima’s Brain Training kannattaakin kokea Switchin perusmallilla, jollei halua uhrata aivokapasiteettiaan turhautumiselle.

Tohtorin vastaanotolla päivästä toiseen

Lite-ropleemia lukuun ottamatta lukuun ottamatta Dr Kawashima’s Brain Training for Nintendo Switch on toimiva kokonaisuus. Parantaako treenaaminen aivojen toimintaa vai tuleeko pelaaja vain paremmaksi näissä tietyissä aktiviteeteissa? Tiedä häntä, tästä on väitteitä suuntaan ja toiseen, mutta kyllä pelin parissa silti kohtuullisen mielellään käyttää aikaa.

Tämänlaiselle nimikkeelle on vaikea antaa tähtimuotoista arvosanaa. Moni asia on pelissä – jos tätä edes suoranaisesti sellaiseksi voi kutsua – hyvällä tolalla. Toisaalta enemmänkin sisältöä voisi aina olla, nimike tulkitsee raapustukset toisinaan väärin, eikä ulkoasu jätä mitään kerrottavaa jälkipolville, mutta muuten kyseessä on varsin jeppuli kokonaisuus.

Jos sitä jotenkin koko tekstin summaisi: Ihan mieluusti tätä natustaa.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi