Rebel Cops nostokuva

Alta tutkan lentänyt helmi, viimein arvosteltavana

Syksyllä 2019 julkaistiin Weappy Studion kehittelemä Rebel Cops. Julkaisu meni tuolloin sivustoltamme täysin ohi, mutta nyt lienee aika korjata tämä virhe.

Rebel Cops nimittäin yllätti. Vieläpä isosti! Nimike ansaitsee lisää huomiota, joten annetaan sille sellaista.

Nämä ovat kytät

Aivan ensimmäisenä pitää mainita, että Rebel Cops on This is the Police -pelien spin-off, joten nimikkeen hentoisesta juonesta saanee paljon enemmän irti, mikäli emopelit ovat tuttuja. Se ei kuitenkaan ole millään tapaa pakollista tahi tarpeellistakaan, sillä ainoastaan (lattea) loppu tuntuu tätä vaativan. Siitä huolimatta tuotosta pelaa mieluusti: Jopa niin paljon, että se suoranaisesti koukuttaa.

Toiminnaltaan kapinallispoliisien tähdittämä tekele on kuin yhdistelmä Jagged Alliancea sekä X-Comia. Pelaaja liikuttaa omalla vuorollaan hahmojaan, mitä seuraavat vastapuolen peliliikkeet. Voittaminen vaatii taktiikkaa sekä hyvää suunnittelua. Pääosassa nimikkeessä nähdään kasa poliiseja, jotka pyrkivät vapauttamaan lähitienoot ilkeän Viktor Zuev -pahiksen ikeestä.


Tutoriaalissa opitaan miten liikutaan

Zuevin ote alueesta on niin tiukka, että edes paikalliset poliisit saa asialle tehtyä mitään. Siis ne, jotka eivät ole lahjottuja tahi mullan alla. Näin ollen pelin pääosassa heiluvien hahmojen pitää ottaa ohjat omiin käsiinsä. Näissä merkeissä Zuevin korstoja päästään joko pidättämään taikka rei'ittämään yhteensä päälle kymmenessä tehtävässä.

Pelaajan ohjattavaksi annetaan joukko poliiseja, joista voi valita maksimissaan kuusi kappaletta mukaan tehtävään. Ennen matkaan lähtemistä päästään varustamaan koko joukkio pyssyillä, pampuilla, ensiapulaukuilla ja kaikenlaisella muullta tarvikkeella, mitä avulias kauppiasmies tarjoaa. Maksua vastaan toki.

Itse tehtävien merkeissä joka jeparilla on vuoron aikana kaksi toimintapistettä käytettävänä. Niiden avulla voi tehdä, vähemmän yllättäen, kaksi eri toimintoa. Voi esimerkiksi edetä suojan taakse ja ampua sieltä pahista revolverilla. Toisaalta sitä voisi vaikkapa hiippailla vihulaisen iholle ja lyödä tätä pampulla päänuppiin. Etenkin jälkimmäinen taktiikka on perin toimiva, sillä pamputettu ilkimys on toimintakyvytön vielä seuraavankin vuoron ajan. Näin ollen epäillyltä voi iskeä tajun kankaalle ja pidättää hänet seuraavan vuoron aikana.


Välillä taistellaan synkässä ja myrskyisessä yössä

Pidättäminen on muutenkin varsin toimiva vaihtoehto, sillä käsiraudoitetut viholliset häviävät kartalta. Sen sijaan ammutut hahmot jäävät kitumaan muutamiksi vuoroiksi, minkä jälkeen ruumis jää kanveesiin muiden pahisten nähtäville. Hiljainen toiminta on joka tapauksessa varsin oiva ratkaisu, sillä hälytykset tarkoittavat usein apujoukkojen saapumista sekä tietenkin tulitaistelua. Osassa tehtäviä ammuskelu on käytännössä pakollista, mutta useimmiten hiiviskely on mahdollista ja paras vaihtoehto.

Rahaa, pätäkkää, valuuttaa

Sankarikytät keräävät lähes kaikenlaisesta toiminnasta kokemuspisteitä, jotka puolestaan kasvattavat kokemustasoja. Jokaisen uuden tason myötä koppalakkimme oppivat uusia kykyjä. Ensin yksi piste isketään joko voimaan, ampumiseen tahi nopeuteen, minkä lisäksi tarjolla on aina jonkin sortin erikoiskyky. Näitä ominaisuuksia ovat vaikkapa mahdollisuus pidättää pahiksia pidemmän matkan päästä, väistellä luoteja aiempaa tehokkaammin tai – parhaana kaikista – kolmas toimintapiste käytettäväksi.

Kentät ovat vihulaisten – tai siis epäiltyjen, kuten peli hahmoja kutsuu – lisäksi täynnä kaikenlaista kerättävää. Arvotavaraa on ripoteltu sinne ja tänne, osa koodillisten ovien takana, osa lojumassa vartioimatta. Mitä enemmän kerää, sitä enemmän pätäkkää on käytettäväksi kaupassa. Kenttien välillä tarjolla oleva kauppias ei tarjoa kovin suurta valikoimaa, mutta hyödyllistä rompetta kyllä löytyy luotiliiveistä tainnutuskranaatteihin.


Kumpi kyky opitaan?

Valuutalla on ostosten lisäksi toinenkin käyttökohde. Sitä lahjoitetaan myös alistetun alueen asukkaille, jotka ovat tukeneet kapinalliskyttiä matkan alussa. Osa saaliin arvosta lahjoitetaan joka tapauksessa pois, mutta sitä voi myös antaa enemmän kaupunkilaisten hyväksynnän ostamiseksi. Käytössä on nimittäin mielenkiintoinen pelimekaniikka, joka mittaa kapinalliskyttien arvostusta muiden silmissä erillisellä mittarilla.

Mikäli vihulaisia ei pidätä, vaan ampuu heidät kaikki reikäjuustoksi, ottaa tämä mittari osumaa. Positiivista liikehdintää saa puolestaan aikaan aiemmin mainitulla rahan lahjoittamisella sekä erilaisilla sivutavoitteilla, joita voi halutessaan ottaa hoitaakseen. Sivutoimiin kuuluvat vaikkapa tiettyjen esineiden etsimistä tahi erinäisten sivullisten pelastamista. Parhaimmillaan nämä puuhat vaativat huomattavan paljon koluamista ja tekemistä, mutta koska peli on mainiota viihdettä, ei sitä koe raskaaksi.

Suurta stressiä "katu-uskottavuusmittarista" ei tarvitse ottaa, sillä se täyttyy suhteellisen helposti, mikäli vain tekee sivutoimia. Niissä epäonnistuminen tosin laskee sen tasoa jopa huomattavan paljon.

Upeaa musiikkia ja jonkin verran naputettavaa

Yksi perin onnistunut osa peliä on sen soundtrack. Nimikkeessä kuultavat musiikit ovat parhaimmillaan upeita, välillä tunnelmallisia ja huonoimmillaankin tilanteeseen sopivia. Turkasen montaa kappaletta ei kuitenkaan ole kuunneltavissa, mutta ne päälle kymmenisen kipaletta ovat vallan mainioita.

Rebel Cops on, kuten parisen kertaa mainittua, perin koukuttava nimike. Taktinen toiminta ja kentistä kerättävät roinat sekä edellä mainittu musiikki tekivät kokonaisuudesta niin miellyttävän, että sen loppuminen periaatteessa harmitti, vaikka loppu tulikin juuri oikealla hetkellä. Aikaa tuotokseen kulunee normipelaajalta arviolta yli 15 tuntia, joskin joka kentän joka ainoan kolkan koluamalla tunteja saa kulumaan lisääkin.


Tässä kentässä ruudunpäivitys otti hieman osumaa

Reipasta kritiikkiä pitää kuitenkin antaa parista asiasta. Niistä huomattavin on tiettyjen karttojen koko. Jo toinen varsinainen tehtävä sijoittuu niin isolle maapläntille, että se saa rapsuttelemaan päätä hämmentyneenä. Ylä- sekä alapäätä, sillä mikäli koko alueen haluaa tutkia, suorittaa kaikki ylimääräiset tehtävät ja vieläpä ilman tulitaistelua, voi siihen käyttää lähemmäs 200 vuoroa. Ja se on paljon, sekä vuorojen määrässä että ajassa. Oman suoritukseni peli kertoi vieneen hitusen päälle neljä tuntia, mutta tähän päälle kun lasketaan epäonnistuneet yritykset sekä aiempien tallennusten lataamiset, niin aikamäärää saa kasvattaa huolella.

Tallennuksista puhe kun on, niin voisi mainita niistä muutamat sanat. Oletuksena tuotoksessa on päällä asetus, joka rajoittaa tallennuskertojen määrän vaikkapa viiteen per tehtävä. Isommissa koitoksissa määrä on onneksi kosolti suurempi, mutta raja on silti olemassa. Tämän ominaisuuden saa kuitenkin pois päältä milloin vain, mikäli haluaa tallentaa vaikka joka hetki.

Samojen tilanteiden pelaaminen läpi uudestaan ja uudestaan yritys ja erehdys -menetelmällä rajattujen tallennuskertojen merkeissä on tylsää, mutta toisaalta tilanteen tallettaminen joka hetki tekee koitoksesta liiankin helpon. On pelaajasta itsestään kiinni, kumpi on parempi vaihtoehto.


Annetaanko kuinka paljon rahaa pois?

Kuten todettua, suuria juonikuvioita ei nimikkeellä ole tarjota. Jos This is the Police -sarja on tuttu, voivat muutamat mainitut nimet olla tuttuja, mutta paljon kummempaa suurta juonikuviota ei ole tarjolla.

Teknisesti Rebel Cops ei ole hassumpi. Ainoastaan yksi kenttä aiheutti ongelmia ruudunpäivityksen kanssa lumisateineen kaikkineen. Kontrollit ovat selkeät, joskin muutamat kerrat onnistuin tekemään "harhaklikkauksia", joiden takia vahingossa pistin sankar'poliisin kävelemään pahiksen viereen tämän tainnuttamisen sijasta. Oma moka kyseessä, luultavasti. Toisinaan toimintaa haluaisi zoomata lähemmäs, mutta tämä ei valitettavasti ole mahdollista. Oletusnäkymään on tyytyminen.


Rebel Yell -moodiin voi upottaa tunteja

Itse juonimoodin lisäksi päävalikosta saa avattua erillisen Rebel Yell -pelimoodin. Se antaa pelaajalle muutamat poliisihahmot, joita pitäisi kaitsea selviämään loputtomista vihollisaalloista niin pitkään kuin suinkin mahdollista. Hahmojen kuolema on vääjäämätön, mutta ajatuksena on pitkittää lähtöä mahdollisimman pitkään. Taisteluareenat ovat täynnä kerättäviä esineitä, joiden turvin selviytymisen pitäisi onnistua. Tähän moodiin voi halutessaan upottaa tunteja ja tunteja, joskin itselleni se jäi pääpelin jälkeen vain hienoiseksi kuriositeetiksi.

Peukkua pystyyn

Rebel Cops on vallan mainio peli. Hyvin toteutettu taktinen toiminta on aina hyvää viihdettä, ja tässä tapauksessa kokonaisuus toimii. Jonkin verran naputettavaa toki on, mutta kokonaisuus jää reilusti positiivisen puolelle.

Niinpä näinpä, helmi peli, hyvä että tuli viimein arvosteltua.

Kirjaudu kommentoidaksesi