Contra: Shattered Soldier

Vanhan koulukunnan vastaisku

Arcade- ja NES-tuotoksena ystäviä kerännyt Contra-sarja on jäänyt vähälle huomiolle viime vuosina, vaikka aina jotain uutta nimen tiimoilta on kehitelty. Epäonnistuneiden PlayStation-kokeilujen jälkeen Konami on palannut osaamalleen linjalle. Shattered Soldier on lajiltaan mitä perinteisin 2D-räiskintä. Tasohyppelystä ei voi puhua, sillä taisteluareenat ovat yksinkertaisia suunnistettavia. Välillä huristellaan moottoripyörällä ja tarttuupa jalkojen alle lumilautakin. Vauhtia hillitsee vihollistulva, ja tärkein ohjeistus on ampua ennen kuin roisto ehtii painaa liipaisinta.

Vanhahtava pelisuunnittelu on naamioitu moderniksi PS2-julkaisuksi onnistuneesti. Polygonigrafiikka on terävää ja tuo suoraviivaiseen melskeeseen syvyyttä. Sivuttain skrollaava toiminta saa uutta pontta kolmannesta ulottuvuudesta. Pintakiillotuksesta huolimatta Contra on uudistunut varovaisesti ja vanhakantaisuus näyttää puoliaan. Meininki ei varmasti uppoa kaikkiin. Musiikki on taattua hevikitarointia ja ääninäyttely loistaa poissaolollaan. Ilman näyttelijöiden työpanosta välivideot on helppo ohittaa niistä sen kummemmin välittämättä.

Tarinan osalta Shattered Soldier pysyy uskollisena sarjan jatkumolle. Muukalaiset pitävät maapalloa yhä tiukemmin hallussaan. NES-version sankariduo on jakautunut eri leireihin. Pelaajan on tunnollisen Billin hahmossa estettävä kaidalta polulta poikenneen Lancen katalat suunnitelmat. Lance on lyönyt hynttyyt yhteen maapallon herruutta havittelevien avaruusolentojen kanssa, joten kysyntää ihmiskunnan pelastajalle on kerrakseen. Jotta kaksinpeli onnistuisi saa Bill rinnalleen kyborgipimu Lucian. Contra kuuluu peleihin, joiden juoni on selvitettävä etukäteen, jos haluaa saada siitä selvän, mutta pärjää sitä toki ilman syvempää paneutumista aiheeseen.

Sääliä ei tunneta

Nykypelejä syytetään vaikeustasoltaan heppoisiksi, kun vielä kivikaudella sai tahkoa ykkösleveliä viikkokausia pääsemättä sen pidemmälle. Täytyy kuitenkin muistaa, että siinä missä vanhat klassikot olivat juonensa puolesta harvoin yli tunnin parin puristuksia, vaaditaan tänä päivänä sisältöä koko hinnan edestä. Pelialan taistellessa tasapäisesti muiden viihdemuotojen kanssa nautinto ei saa myöskään olla työn ja tuskan takana, vaan kömpelömmälläkin pelaajalla on lupa odottaa vastinetta sijoitukselleen. Istutaanhan elokuvateatterissakin lopputeksteihin saakka. Aina tällainen armollinen lähestymistapa ei kuitenkaan toimi. Konkareiden muistoissa elävä Contra menettäisi tyystin viehätysvoimansa vesitettynä versiona.

Sarjan faneja Konamin tinkimättömyyden luulisi miellyttävän. Virheetön suoritus edellyttää kiperien paikkojen opettelemista ulkoa. Osumista kaatuu ja vikaliikkeistä rangaistaan, mutta peli jatkuu samoilta sijoilta kunnes elämät valuvat nolliin. Mikäli krediittejä on säästynyt, voi tehtävän ottaa uusiksi alusta tai puolivälistä. Säätämällä vaikeustason Easylle löytyy Continueita plakkarista maksimimäärä ja elämiäkin kiitettävästi, mikä antaa anteeksi epäonnistumiset. Itsemurhakandidaateille tarkoitetussa normaalitilassa Game Over pläjähtää ruutuun jo parin yrityksen jälkeen.

Löysät pois

Pelin mittaa ei ole turhaan venytetty. Se onkin tarkoitus pelata läpi yhdellä istumalla, tallennusmahdollisuutta kun ei ole. Vain tilastot ja aukaisemansa videopätkät voi pistää muistiin. Ensialkuun on valittavana neljä vapaassa järjestyksessä käytävää kenttää. Helpoimmalla vaikeustasolla koitosten läpäisy palkitaan bonusbaanalla ja Normal-moodissa kenttiä on vielä pari lisää. Lyhyestä kestosta huolimatta peliin mahtuu monenmoista haastetta. Se on sopivan tiivis paketti räjähtävää actionia eikä useampi läpipeluukerta ole mahdoton ajatus. Menestystä voi kerätä pelin läpäistyäänkin pisteiden ja arvosanojen muodossa. Arvosana nousee sitä myötä kuin vihulaiset tippuvat.

Radoissa on silmiin pistävää välipomojen määrä. Näitä tapaa olla eri muotoineen useampi per kenttä. Rynnistä ja tuhoa -meininki tyssää isompiin kohtaamisiin. Vastustajat ovat kuitenkin varsin vaikuttavia. Paria tavanomaisempaa poikkeusta lukuun ottamatta Konamin taideosastolla on luotu hätkähdyttäviä hirviöitä ja tappokoneita. Monsterit suoltavat sankarin niskaan niin biojätettä kuin pommejakin. Pirulaiset vieläpä peittävät suurimman osan maisemasta, joten suojaa saa etsiä nurkista. Pomojen hyökkäykset noudattavat toistuvaa kaavaa, joten taistot käydään paitsi refleksien myös muistin varassa. Voittamattomalta vaikuttavan vastuksen heikko kohta löytyy kyllä, mutta pinnassa on oltava venymisen varaa.

Riippuvuutta pienissä annoksissa

Uusittu asesysteemi pohjautuu power-up-pakettien sijaan kolmeen pyssyyn. Yksi sylkee ammuksia, toinen tulta ja kolmas pommeja. Jokaisella välineellä on vielä ylimääräinen toiminto. Esimerkiksi hakeutuvat ohjukset tuottavat kiitettävästi tuhoa. Liekinheitin on näyttävä vehje tulisuihkun kohdatessa pahiksen, mutta perustykillä pärjää melko pitkälle. Lyijyn sylkeminen on nautinnollista puuhaa, kiitos tarkkojen kontrollien. Kahdeksaan suuntaan kääntyvän piipun saa lukittua olkanäppäimellä haluamaansa suuntaan hahmon itsensä pinkaistessa toisaalle. Toisella napilla kommando jähmettyy paikalleen ja sihtaaminen hoidetaan vasemmalla tatilla tai ristiohjaimella. Oikeanpuoliseen analogitikkuun ei tarvitse turvautua.

Shattered Soldier on raikas tuulahdus menneisyydestä. Pelisysteemi on simppeli, mutta seikkailu sitäkin kiperämpi. Vaikeustaso kysyy taitoa, muttei osoittaudu ylitsepääsemättömäksi esteeksi. Kontrolleista voi sanoa samaa, sillä sormensa saa helposti solmuun. Yhtään helpompana peliä moittisi lyhyeksi, mutta Contraa hakkaa mielellään pätkissä. Loppupomon riepoteltavaksi ehtii yhden session aikana parhaimmillaan parikin kertaa, mutta siinä määrin addiktiivinen peli on kyseessä, että sormet syyhyävät paikkaamaan tappiota pikimmiten. Shattered Soldier on kunnioitettava veto Konamilta, mutta sekin pelko on, että silkkihansikkain kohdeltu yleisö pelästyy säälimätöntä kohtelua. Jos pelistä ei ole myyntijyräksi, voi syytä etsiä yhtä hyvin tekijöistä kuin kuluttajista.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi

Pelin tiedot

Arvosteltu versio: 

Arvostelukappale oli lehdistöversio. Kiitokset arvostelukappaleesta Toptronics Oy:lle.