Crash Bandicoot: Mind over Mutant

Pleikkarilta multiplattariksi

PlayStationilla ensimmäiset seikkailunsa pomppinut pussimäyrä Crash Bandicoot sai alkunsa Naughty Dog -pelistudion hyppysissä. Tällä kertaa kehityksestä vastaa kanadalainen Radical Entertainment, joka on ahkeroinut sarjan edellisen osan (Crash of the Titans) lisäksi esimerkiksi Scarface: The World is Yoursin ja The Simpsons: Hit & Runin. Kehittäjien lisäksi myös julkaisija on vaihtunut Sonysta Activision/Vivendiin.

Taustavaikuttajat ovat siis vaihtuneet, mutta Crash kulkee edelleen ennaltamäärättyjä polkuja pitkin vaihtelevasta kuvakulmasta.

Mutantit ovat nättiä katseltavaa

Pelin toisarvoiseksi jäävässä tarinassa tohtori Neo Cortex on muuttanut uusimmalla keksinnöllään Crashin asuinympäristön otukset raivoaviksi ja tuhoaviksi mutanteiksi, joten Crashin täytyy sännätä apuun. Pahiksia peittoamalla niistä vapautuu mojoa, joka on käytännössä hassusti nimettyä voimaa.

Crash Bandicoot: Mind over Mutant jatkaa sarjan pirteän värikästä graafista linjaa, eikä tälläkään kertaa tuoteta pettymystä. Taustat ja hahmot ovat perusvahvaa laatua, joka sopii muuhun yleisilmeeseen kuin lenkkarit ikivihreälle videopelin eläinhahmolle. Animaatio on pääosin sulavaa ja se sisältää hauskoja sekä hykerryttäviä yksityiskohtia. Erityisesti välivideoiden komiikka ja tyylittely ilahduttaa. Super Mario Galaxy on antanut yllättäen vaikutteita Crash Bandicootin nykyiseen maailmaan, niin tasosuunnittelun kuin ohjaustapojen saralla (esimerkiksi niin sanotun co-op -yksinpelin idea on napattu Super Mario Galaxyn vastaavasta, mutta se toimii onneksi vain lisänä normaalin kaksinpelin ohella). Taustamusiikki on tarttuvaa sorttia, joskin kappaleiden runsas toisto aiheuttaa tylsistymistä. Pelaajan iästä riippuen suomenkielinen ääninäyttely saattaa olla joko hauskaa tai ärsyttävää kuunneltavaa.

Pelin kamera on suurin valittamisen aihe. Kamera seuraa Crashia pelaajan hallinnan ulottumattomissa. Eteenpäin mennessä tämä ei ole ongelma, mutta pelin vapaan maailman takia on tarpeen kääntyä välillä takaisin, jolloin kamera ei vaihdukaan selän taakse vaan pysyy paikallaan. 

Kontrollit skulaavat

Crash of the Titans on allekirjoittaneelta jäänyt väliin, mutta kaikesta päätellen Mind over Mutant ei ole lähtenyt muuttamaan hyväksi havaittua linjaa. Tälläkin kertaa Crash voi omien homppupomppimisten lisäksi valjastaa Neo Cortexin jälkeensä jättämiä mutantteja omiksi sotaratsuikseen. Crash pääsee mutantit päihittämällä kirjaimellisesti niskan päälle ja saa näin käyttöönsä otusten väkevämmät voimat, mutta myös kankeammat liikkeet.

Ohjauksessa ei ole moittimista. Crashia ja mutantteja ohjataan Nunchukilla ja Wiimotella suoritetaan esimerkiksi pyörähdykset hiukan Super Mario Galaxyn tapaan (Marion seikkailuista muistuttaa myös mojon keräily: Wiimotea ruutuun osoittamalla voi napsia talteen Crashin jälkeensä jättäneet mojopallukat). Wiimoten A-nappia painamalla Crash hyppää, B-napilla ja Z-napilla mäyrä hyökkää ja Wiimoten vatkaamiselle on jätetty kieppumishyökkäys. Kontrollien toiminnot eivät tähän lopu, sillä ahkeralle Crash-fanille on luvassa monta monituista oppituntia. Toiminnot ovat kuitenkin helppoja, eikä liikkeentunnistuksen osin mielikuvitukseton käyttö harmita muuten toimivassa kokonaisuudessa.

Kohderyhmä kiittää ja kumartaa

Crash Bandicoot: Mind over Mutantia ei muutamassa tunnissa helposti läpäistä. Lisäksi kaikkien sivutehtävien suorittamiseen saa kulumaan aikaa vieläkin enemmän, sillä läpäisyprosentti ei hevillä nouse. Runsas tallennuspisteiden määrä kannustaa jatkamaan kuitenkin eteenpäin.

Pelin tarina ja hahmot eivät valitettavasti jaksa kannatella mielenkiintoa, jos genre on kovinkaan tuttua kauraa. Super Mario Galaxy asetti riman niin korkealle, että uusimman Crash Bandicootin valtiksi jää lähinnä nuorempien pelaajien ihastus vinhan näköiseen pussimäyrään.

Crash Bandicoot: Mind over Mutant on keskinkertaisesta sivumaustaan huolimatta ripaus laadukasta tasohyppelyä, joka näyttää varsin kelvolta ja sen kontrollit toimivat tyylikkäästi. Alle 10-vuotiaat pelaajat voivat helposti lisätä arvosanaan yksi tai kaksi tähteä.

Galleria: 

Kommentit

Crash pelien raiskausta nämä uudet crässit ovat :s

crash ei ole enää entisensä :(

Kansikuva on pelottava. Ei tuo ole Crashia nähnytkään. :O

Tätä "raiskaamista" voisi verrata Sonic-tapakseen, eli alkup. pelit olivat järjestään huimasti parempia kuin nämä uusviritykset.

Oletteko pelanneet näitä uusia Crasheja? Hauskojahan ne ensimmäiset olivat, mutta ei tässä käytännössä tasoloikkana juurikaan vikaa ole, vanhemmalle pelaajalle vain vaikuttavat vähän keskinkertaiselta. Toiston makua myös havaittavissa.

Ja lukekaa se viimeinen lause..

Kalpea varjo ensimmäisistä osista, saman "raiskauksen" (ehkä hieman liian voimakas sana) ovat kokeneet tosiaan myös Sonic ja Spyro. Odotan kuin kuuta nousevaa sitä päivää, kun uusi Crash Bandicoot on samaa luokkaa kuin ensimmäiset kolme osaa.

Voi kyllä tosiaan olla, että pienet lapset jotka eivät ensimmäisiä osia ole pelanneet voivat jopa nauttiakin tästä pelistä.

appelssiini: todistettavasti lapset, jotka ovat pelanneet ensimmäisiä osia, nauttivat tästä pelistä niitäkin enemmän.

Spyron kohdalla täysin samaa mieltä, tosin se kolmannen Spyron jälkeinen tapaus oli vielä huonompi kuin Eternal Night.

Spyrothan ovat muuttuneet aivan järkyttävän huonoksi beat 'em upiksi (pääpaino nykyään enemmän taistelemisella kuin tasoloikinnalla ja kevyillä puzzleilla). Nämä uusimmat Crashit taitavat kuitenkin olla ihan OK kamaa, vaikkeivat kenttäsuunnittelultaan yms. ylläkään alkuperäisten tasolle.

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi