Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Hirviöiden lahtausta ja naisten naurattamista

Indiekehittäjien lempilapsi, Nintendo Switch sai jälleen uuden sulan hattuunsa, kun The Witcher 3: Wild Hunt - Complete Edition julkaistiin konsolille. Mahdottomaksi luultu käännös saapui laitteelle neljä vuotta muita versioita myöhemmin, mutta sai silti osakseen suurta huomiota. Vetääkö molemmat lisäosat sisältävä paketti vertoja muiden alustojen luomuksille vai jäävätkö Geraltin seikkailut kesken alkuinnostuksen laannuttua?

Rakastettu klassikko

Ilmestyessään PC:lle, PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle vuonna 2015 The Witcher 3 keräsi kehuja sekä kriitikoilta että pelaajilta ympäri maailman. Myös KonsoliFINin arviossa luomus sai osakseen kauniin ylistäviä sanoja ja se ansaitsikin täydet viisi tähteä. Teoksen parhaimmiksi puoliksi nimettiin muun muassa sen uskottava maailma, loistava dialogi sekä mielenkiintoiset henkilöhahmot. Kaikki nämä osa-alueet ovat Switch-versiossakin toteutettu täyden kympin arvoisesti, ja negatiivista palautetta saa ainoastaan tekninen toteutus.

Kuten arvata saattaa, kärsii käännös jonkinmoisista suorituskykyongelmista. Vaativimmissa taistelukohtauksissa sekä suurten ihmismassojen keskellä ruudunpäivitys laskee alhaiseksi ja pientä tökkimistä esiintyy. Vähäistä napinaa aiheuttaa myös oudon sumuinen grafiikka, joka saa varsinkin hieman kauempana siintävät kohteet näyttämään melkoisen epätarkoilta.

Maassa, vedessä tai ilmassa

Yhdessä asiassa käännöksen tehneet Saber Interactive ja CD Projekt Red ovat onnistuneet paremmin kuin erinomaisesti. Suurten, avointen maailmojen pelit kärsivät Switchillä usein hervottoman pitkistä latausajoista, mutta tällä kertaa odotusaika ei veny sen pidemmäksi kuin esimerkiksi PC:llä pelatessa. Tästä testistä Valkoinen susi selviää siis puhtain paperein.

Parhaimman Noituri-kokemuksen saa pelaamalla luomusta käsikonsolimuodossa. Tällöin suurin osa TV-ruudulla ilmenevistä virheistä katoaa kuin tuhka tuuleen, ja noituroiminen sujuu ilman sen kummempia ongelmia. Lisäksi kannettavuus tuo aivan uusia ulottuvuuksia pelaamiseen: kukapa ei haluaisi kulkea Switcherin jalanjäljissä maassa, ilmassa tai vaikkapa Ruotsin risteilyllä.

Noiturin lumoa on vaikea vastustaa

Suorituskykyongelmat varjostavat The Witcherin matkaa Switchillä tehden siitä muita versioita heikomman esityksen. Teknistä toteutusta lukuun ottamatta kyseessä on kuitenkin aivan yhtä loistava peli kuin muillakin alustoilla. Geralt Rivialainen ei siis ole menettänyt hyytävän koukuttavaa otettaan. Nintendon hybridikonsolille suunniteltuun teokseen kannattaakin sijoittaa rahansa varsinkin silloin, jos tahtoo kokea Blavikenin teurastajan seikkailut ihan missä vaan – ajasta tai paikasta riippumatta.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi