Dragon Quest I
Dragon Quest on sarjan vanhin ja selkeästi vanhentunein laitos, jossa Square Enixin remasteroinnin jäljet voi nähdä selvimmin. Grafiikat ovat laitettu likipitäen täysin uuteen uskoon, uudet välianimaatiot auttavat tarinankerronnassa ja yleisesti pelattavuutta on tuotu lähemmäs nykypäivän vaatimuksia. Alkuperäinen Dragon Quest täyttää ensi vuonna 40 vuotta ja se tuntuu hellyttävällä tavalla aikansa tuotteelta.
Suurimmat linjat on pidetty aisoissa. Dragon Quest on yhä yhden valitun sankarin matka, jonka aikana taistellaan hirviöitä vastaan, ostetaan taikajuomia kylistä ja seurataan lineaarista juonta kukistaa hirvittävä pahuus, joka uhkaa koko maailmaa. Ennen Lohikäärme-lordin (eli Dragonlordin) kohtaamista sankarimme kuitenkin ratkoo niin pieniä kuin suuria pulmia ympäri valtakuntaa. Tekemistä siis riittää noin parinkymmenen tunnin verran, joskin valtaosa siitä menee tälle lajityypille tutussa grindauksessa, eli tasopisteiden kerryttämisessä.
Dragon Quest ei nimittäin ole helppo peli vieläkään, vaikka lukuisat helpotukset toki ovat tervetulleita. Pelin voi tallentaa nyt missä ja milloin tahansa. Vaikeustasoa voi laskea normaalista hitusen helpommaksi, ja peli tarjoaa ehdotuksia taistelun keskellä seuraavista liikkeistä. Tästä huolimatta iso osa pelin viehätyksestä ja pelimekaniikoista pyörii jatkuvan kasvun ympärillä. Loppupuoliskon pomot ovat niin vaikeita, ettei niitä yksinkertaisesti kannata edes yrittää ilman tarpeeksi korkeita pisteitä. Onneksi pelin nopeutta voi säätää vapaasti, mikä tekee tästäkin merkittävästi siedettävämpää.
Alkuperäinen Dragon Quest kärsi myös teknisistä rajoituksista, kuten siitä, miten monta vihollista pystyi olla ruudulla kerrallaan. Taistelut käytiin aina yhden vastustajan kanssa, jonka kuollessa huomio kiinnittyi seuraavaan. Nyt viholliset ilmestyvät tuttuun tapaan samaan aikaan kentälle, mikä auttaa taktikoinnissa ja nopeuttaa kokemusta huomattavasti. Samalla pelaajalle tarjotaan uusia loitsuja ja hyökkäkysiä, jotka voivat pistää monta hirviötä pataan kerralla.
Suurin päivitys on kuitenkin täysin uusi ääninäyttely ja siistitty käsikirjoitus, joiden tärkeyttä on vaikea olla korostamatta liikaa. Ne tuovat ihan uutta puhtia vanhaan tarinaan, vaikkakin muka-Shakespearemainen teksti on räikeästi ylikirjoitettua sepitettä valtaosan ajasta.
Dragon Quest on rakkaudella paranneltu päivitys, joka antaa viimein mahdollisuuden kokea tämäkin klassikko sen parhaimmassa mahdollisessa muodossa. Aika on nakertanut tiettyjä osapuolia väistämättä, eikä tätä voisi esimerkiksi suositella kenenkään ensimmäiseksi roolipeliksi. Lukemattomat seuraajat ovat parantaneet menoa, kuten asiaan kuuluu.
Tästä huolimatta jokaisen tulisi kokeilla Dragon Questia edes kerran. Se on viehättävä ja uraauurtava seikkailu, josta voi löytää jokaisen rakastamasi pelin ensimmäiset merkit.
Dragon Quest II
Dragon Quest II julkaistiin vain vuosi ensimmäisen pelin jälkeen ja se oli jo silloin merkittävä harppaus eteenpäin. Näin myös uusioversio on huomattavasti kehittyneempi ja pelattavampi kokonaisuus, jonka kanssa on selvästi helpompi viihtyä nykypäivänkin standardeilla.
Jos ensimmäinen Dragon Quest on kuin Advanced Dungeons and Dragons mekaniikoiltaan, eli monimutkainen ja vaikea, mutta palkitseva niille, jotka jaksavat vääntää sen parissa, niin jatko-osa on lähempänä samaisen teoksen Third Edition -päivitystä, jonka suoraviivaistetut säännöt painottavat suuria tunteita pilkunnysväämisen sijaan. Tästä huolimatta Dragon Quest II on yhä yksi sarjan vaikeimpia pelejä, vaikka uusin päivitys helpottaa menoa entisestään.
Molemmilla on paikkansa ja kummassakin on viehätyksensä. Mutta ei ole yllätys, että Dragon Quest II oli se peli, joka sai Enix-yhtiön järjettömään nousuun jopa Final Fantasyn varjon alla.
Tarina sijoittuu sata vuotta ensimmäisen seikkailun jälkeen. Ykkösosan sankarin jälkeläinen, nuori prinssi, lähtee matkalle pelastamaan Midenhallin valtakuntaansa, ennen kuin velho Hargonin joukot manaavat esiin pirullisen demoni Malrothin, joka uhkaa tuhota koko maailman. Matkalla prinssi värvää mukaansa toisten valtakuntien kuninkaallisia, joilla on omat syynsä taistella Hargonia vastaan.
Dragon Quest II on kaikin tavoin edeltäjäänsä suurempi ja monipuolisempi kokonaisuus. Se on Dragon Quest -sarjasta ensimmäinen, jossa maailmaa voi tutkia laivan avulla ja joka esitteli pelaajille niinkin railakkaan innovaation kuin eri kokoiset avaimet, jotka avaavat vain tiettyjä ovia.
Nykyään nämä ovat arkipäivää, mutta Dragon Questin jatko-osaa täytyy katsoa ensiosan tavoin historiallisin silmin. Melkein puoli vuosisataa sitten näinkin pienet asiat olivat valtaisa loikka eteenpäin videopelien aapisessa, jota kirjoitetaan vieläkin.
Dragon Quest II on myös huomattavasti paremmin kirjoitettu seikkailu, kiitos Yuji Horiin kehittyneiden taitojen. Se toki lainaa yhä railakkaasti niin Tolkienilta kuin muistakin länsimaisista satukirjoista, mutta siitä on turha nurista, kun kokonaisuus toimii hienosti. Uusittu käännös on yhä hitusen takkuilevaa luettavaa, sillä sekin noudattaa ensimmäisen osan orjallista keinotekoista keskiajan murretta. Kaikkeen tottuu, mutta ei sitä aina pitäisi.
Edeltäjänsä tavoin myös Dragon Quest II nauttii upeista päivityksistä. Ääninäyttely on kauttaltaan kelpoa, uusittu soundtrack saa kylmät väreet vetämään rallia selkäpiissä ja jälleen kerran vaikeustasoa helpottavat muuttujat ovat taivaanlahja. Visuaalinen ilme on yhtä kaunis kuin muissakin 2D-HD Remake -julkaisuissa. Tämä on täydellinen välimaasto täysin uudistetun ja klassisen rosoisuuden keskellä. Jos mahdollista, olisi mahtavaa nähdä kaikki Square Enixin klassikot toteutettuna tässä formaatissa, varsinkin jos ne saisi Switchille fyysisinä kappaleina talteen.
Historian vaalimista melkein oikein
Niille, jotka haluavat oikeasti omistaa pelinsä on helpoin suositella joko PlayStation 5 tai Nintendo Switch 1 -versiota Dragon Questin uusimmasta päivityksestä. Molemmat sisältävät pelin kokonaisuudessaan ilman turhia latauksia. Harmillisesti Nintendo Switch 2 -versio, joka testattiin digitaalisena versiona, ei sisällä itse peliä. Ainoastaan lataukseen oikeuttavan pelikortin.
Ratkaisu on osa Nintendon asettamia rajoitteita, jotka koskevat pelikorttien kokoa. Tällä hetkellä niitä valmistetaan Switch 2 -konsolille vain joko suurena 64 gigatavun tai minimaalisen 4 gigatavun versioina. Isompi on luonnollisesti kalliimpi tehdä, eikä monelle julkaisijalle ole järkeä maksaa ylimääräistä, kun peli itsessään vie vain puolet tuosta koosta. Dragon Questin tapauksessa tilaa menee vain vajaat 20 gigatavua. Alkuperäisellä Switchillä ei ole tätä ongelmaa, sille pelikortteja valmistetaan laajalla skaalalla.
Meno kuitenkin muuttuu typeräksi Square Enixin lukitessa Switch 1- ja 2 -julkaisut kummallekin konsolille. Jos pelin ostaa Switchille, sen tallennukset eivät toimi Switch 2:lla, eivätkä uuden raudan päivitykset myöskään toimi. Square Enix on aiemmin tarjonnut päivityspolun vanhoille julkaisuille tällä tavalla. Nyt se on jätetty täysin unholaan. Mikäli Dragon Questin teknisistä päivityksistä haluaa nauttia täysin siemauksin, pelaajan pitää tyytyä joko täysin digitaaliseen versioon tai kammottavaan Game Key Card -välimaastoon, jossa pakkauksen pelikortti toimii vain latauksen mahdollistavana avaimena.
Kuluttajaa ja pelien vaalimista sorsiva päätös on muuten loistavan pakkauksen isoin moka. Sitä on vaikea painaa villaisella, kun kaikki muu on hoidettu niin upeasti.
Toki jos tällä ei ole itselle väliä, niin digitaalinen versio on täysin pätevä valinta siinä tapauksessa. Dragon Quest I & II HD-2D Remake on ensiluokkainen päivitys, jota voi moittia korkeintaan siitä, että se ei tarjoa ihan niin laajaa skaalaa päivityksiä, kuin jotkut muut Square Enixin julkaisut. Yritys on asettanut itselleen niin korkean riman, että se joutuu kilpailemaan vain itsensä kanssa vielä pitkään.
Nyt kun vielä tuo historian vaaliminen ja fyysinen media saataisiin kohdalleen, niin voitaisiin jo puhua melkeinpä täydellisestä.
