Little Deviants

Uusi konsoli tarvitsee pelejä, joilla esitellä laitteen hienoja ominaisuuksia. PlayStation Vitan julkaisupeleihin lukeutuva Little Deviants ohittaa perinteiset näppäimet olan kohautuksella ja pureutuu siihen, mitä muita ohjaustapoja Sonyn uutukainen kätkee sisäänsä. Bigbig Studiosin tuotos käyttääkin hyödykseen käsikonsolin tarjoamat ohjausvaihtoehdot kameraa, mikrofonia, kosketuspintoja ja kallistussensoria myöten.

Taskukokoinen minipelikokoelma

Kevyenä viitekehyksenä toimivan tarinan tapahtumat saavat alkunsa, kun pahat robotit ampuvat deviant-avaruusolentojen aluksen palasiksi. Oudolle neliönmuotoiselle planeetalle pakkolaskun tehneet veikeät deviant-otukset tarvitsevat pelaajan apua kootakseen lennokkinsa takaisin kasaan. Raketin osat on ripoteltu kuuteen maailmaan, joista jokainen sisältää viisi kenttää. 30 tasoa saattaa kuulostaa paljolta, mutta jo puolenvälin tietämillä minipelit alkavat toistaa itseään. Pienet variaatiot kenttien ulkoasuissa ja eri devianttien kyvyissä eivät pysty peittämään sitä, että lähes samoja tehtäviä kierrätetään surutta. Onkin onni onnettomuudessa, että pelin tarinatilan läpäisee vain noin kolmessa tunnissa. Kovin paljon pidempään samankaltaisten tasojen koluamista ei olisi jaksanut.

Little Deviants noudattaa hyvin perinteistä minipelikokoelman rakennetta. Lyhyiden kenttien läpäisystä palkitaan rikkoutuneen avaruusaluksen osilla. Seuraava kenttä aukeaa, kun edellisessä tasossa saa kerättyä pronssimitaliin oikeuttavan pistesaaliin. Hopeinen ja kultainen mitali avaavat uuden kentän lisäksi kerättäviä esineitä, mutta mitään varsinaista etua suorituksensa parantamisesta ei ole. Niin ikään kultaisen mitalin saavuttaminen tuntuu monessa kentässä vaativan lähes virheettömän suorituksen lisäksi ripauksen tuuria, joten huippupisteiden yrittäminen pikemminkin turhauttaa kuin innostaa.

Pisteitään voi verrata sekä ystävien että maailman parhaiden tuloksiin. Ilahduttavasti Little Deviants noteeraa myös Near-toimintoa käyttävät lähialueen pelaajat ja heidän suorituksensa. Tulostaulut ja kerättävät esineet eivät kuitenkaan tarjoa tarpeeksi mielenkiintoa, jotta omien tilastojen paranteleminen jaksaisi kiinnostaa hetkeä kauempaa.

Kosketa, hinkkaa ja kääntele

Jos sisältö muuten jättääkin hiukan toivomisen varaa, kontrollit toimivat mallikkaasti. Vaikka osassa gyroskooppia hyödyntävistä minipeleistä kallistussensori pakottaa pelaajan pitelemään käsikonsolia hieman epämiellyttävässä asennossa, syyllinen huonoon suoritukseen löytyy lähes poikkeuksetta Vitaa kannattelevista käsistä. Kontrollit reagoivat pelaajan tekemisiin tarkasti ja ennen kaikkea ilman viivettä. Eri ohjaustapoja myös yhdistellään varsin onnistuneesti. Kuumailmapallolla avaruuteen matkatessa pelaajan täytyy käyttää takapaneelia noustakseen korkeammalle ja samalla hätistellä palloon reikiä puhkovia robottilintuja kosketusnäyttöä naputtelemalla. Ilmassa sijaitsevia miinoja väistellään käsikonsolia käännellen, ja näytön huurtuessa ilman kylmyydestä sen voi pyyhkiä kätevästi puhtaaksi kosketusnäyttöä hinkkaamalla.

Vitan kameraa hyödyntävät räiskintäosuudet kuuluvat niin ikään onnistuneimpiin minipeleihin. Olohuone muuttuu hetkessä pikku riiviöiden ja niitä jahtaavien robottien temmellyskentäksi. Kameralla tähtääminen toimii sujuvasti ja mukavana lisänä ammuskelu pakottaa pelaajan nousemaan sohvalta ylös, sillä vihollisia hyökkää kimppuun kirjaimellisesti joka puolelta. Minipelien kaartiin mahtuu myös joukko vanhojen klassikkopelien mukaelmia. Nostalgiset muistot tulvivat mieleen pirteän värisen devianttipallukkan pyöriessä ylhäältä päin kuvatussa sokkelossa esineitä keräillen. Mikä parasta, vanhan kunnon Pac-Manin konsepti toimii Little Deviants -maailmassa uusia kontrolleja hyödyntäen varsin näppärästi.

Kontrollit tutuksi ja se siitä

Grafiikka ei häikäise. Värikylläisen mutta yksinkertaisen ulkoasun yhdistää auttamatta angrybirdseihin ja muihin kännykkäpeleihin, eikä välttämättä hyvällä tavalla. Little Deviantsissa on epäilemättä menty pelattavuus edellä. Kosketusnäyttökontrollit vaativat selkeitä tarttumapintoja, mutta ei se tarkoita, ettei peli voisi olla graafisesti vaikuttavan näköinen.

Little Deviants tuntuu pikemminkin teknologiademolta kuin täysihintaiselta peliltä. Se opastaa pelaajan varsin kattavasti Vitan eri kontrollivaihtoehtojen saloihin, mutta minipelit eivät tarjoa tarpeeksi koukkuja, jotta pikku riiviöiden pariin palaisi hiomaan ennätyksiään. Kovin pitkäikäistä hupia on turha odottaa. Toimivat kontrollit pelastavat kuitenkin pelin täydeltä turmiolta ja onnistuvat pitämään mielenkiinnon yllä lyhyehkön läpipeluun ajan. Jos Little Deviants olisi julkaistu ladattavana pelinä 10 euron hintalapulla varustettuna, hankintaa voisi suositella. Nyt kannattaa odotella tekeleen saapumista alelaareihin.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi