: Sisäänajo suorittamatta

Italialainen Milestone jatkaa MotoGP-sarjansa iteroimista hapuilevin askelin. Toissavuonna kaksipyöräisten kuninkuusluokkaan keskittyvää peliä piristettiin yllättävän onnistuneesti lajin tunnetuimman tähden, Valentino Rossin, avullla. Viime kesänä palattiin takaisin perinteisempään menoon. Tuolloin pitkään nurinaa aiheuttanut ruudunpäivitys saatiin kuitenkin vihdoin nostettua nykystandardien vaatimalle tasolle, mikä pelasti lopputuloksen.

Kuuman kesän 2018 merkittävin uudistus liittyy tuoreen pelimoottorin lanseeraukseen, kun MotoGP-katteiden alla hyrisee ensimmäistä kertaa Unreal 4 -teknologiaa. Milestone on hyödyntänyt moottoria muissa päristelysarjoissaan, joten uudistusta ehdittiin jo odotella. Lopputulos jää kuitenkin harmillisen vaisuksi.

Väärällä vaihteella

Varsinaiset pyörät kuskeineen näyttävät komeammilta kuin koskaan, eikä ratojen autenttisuuttakaan tarvitse arvailla. Ympäristöjen suhteen jäädään kuitenkin kauas esimerkiksi F1-pelien tarjoamasta yksityiskohtaisuudesta. Kaikki tuntuu aavistuksen valjulta, kun viimeinen silaus uupuu. Sama pätee tunnelmointiin ennen ja jälkeen kisojen: suuren maailman tapahtumiin kaipaisi jo kaikkien näiden versioiden jälkeen kosolti lisää show-meininkiä. Kolmen parhaan joukkoon ajamalla ei pääse nauttimaan edes podium-patsasteluista.

Teknisellä puolella suurin ongelma on kuitenkin ruudunpäivityksen suhteen otettu selkeä takapakki. Viime vuonna silkinpehmeäksi hiottu meno taantuu takaisin noin 30 ruudun sekuntivauhtiin aina PlayStationin Pro-versiota myöten. Tapahtumat rullaavat sentään ilman suurempia notkahduksia, mutta paluu verkkaisempaan tahtiin harmittaa silti suunnattomasti. Moottorin kehnosta optimoinnista kielivät myös toisinaan törkeän myöhässä piirtyvät tekstuurit sekä ärsyttävän pitkät lataustauot. Jopa samalla radalla eri sessioiden välissä odotteluhetket venyvät piinaavaan pitkiksi, mikä tuo niin ikään mieleen studion vanhemmat synnit.

Liian tuttavallista

Milestone on selkeästi pistänyt kaikki vähäiset paukkunsa uuden moottorin käyttöönottoon, sillä muilta osin tuoreet ideat käyvät vähiin. Uramoodia hiotaan kevyesti reunoilta, mutta peruskaava on yhä tismalleen sama. Pikkuluokkien kautta lähdetään rakentamaan omaa polkua kohti maailmanmestaruutta. Eli käytännössä täyttämällä annettuja tavoitteita, kehittämällä talliaan sekä hyppäämällä mahdollisuuden avautuessa paremman tiimin kelkkaan. Uran ohella voi ajella yksittäisiä kisoja tai kausia valitsemansa kuskin kisahaalareissa ja mitellä kelloa vastaan time trial -tilassa. Kovin tutun kattauksen täydentää verkkopuoli, joka on jo tässä vaiheessa pelottavan tyhjillään seuralaisista.

Arvostelun mollivoittoisesta vuodatuksesta huolimatta MotoGP 18 ei ole missään nimessä huono peli.

Arvostelun mollivoittoisesta vuodatuksesta huolimatta MotoGP 18 ei ole missään nimessä huono peli. Kaksipyöräisten käskyttäminen etenkin ilman ylimääräisiä apuja on edelleen mainio sekoitus haastavuutta ja hauskuutta, ja ajolinjojen hiomiseen on helppo upottaa tunteja. Ongelmana vain on, että noin reippaan kymmenen vuoden ja lukemattomien prätkäpelien jälkeen Milestonelta odottaisi jo isompia kehitysaskeleita tai ainakin sitä, että tekniikan suhteen ei otettaisi ainakaan takapakkia. Sarjaan aiemmin perehtymättömille kyseessä on varmasti mielenkiintoinen tuttavuus, mikäli moottoripyörien kuninkuusluokan tapahtumat vähänkään kiinnostavat. Aiempia iteraatiotioita hamstranneille voinee tässä vaiheessa suositella rehdin välivuoden pitämistä. Ehkä ensi vuonna Unreal-moottori hiotaan voittajakuntoon, ja saapasmaassa keksitään myös jotain tuoreita ideoita koukuttumisen tueksi. Ehkä.

Kirjaudu kommentoidaksesi