Harvest Moon Skytree Village kansi

Minä, pallopäinen farmari palikoiden keskellä

Hei, ja terveisiä täältä maalta.

Minulla on täällä 3DS-käsikonsolin Harvest Moon: Skytree Villagessa kaikki hyvin, mitä nyt välillä motivaatio on hieman hukassa. Olen tehnyt kosolti farmarin hommia ja muuttanut lähilaaksoa vehreäksi välittämisen voimalla. Tekemistä kyllä piisaa, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että en malta odottaa pääsyä takaisin ihmisten ilmoille.

Terveisin palikkamaailman saartama pallopäinen farmari.

Alussa olivat laakso, kuokka ja minä

Aloitan tarinani alusta. Matkani farmimaailman huipulle lähti liikenteeseen valitsemalla oma sukupuoleni. Olisin voinut lähteä matkaan joko poikana tahi tyttönä, mutta valitsin astetta tutumman miespuolisen ulkoasun. Myös nimeni ja syntymäpäiväni sain päättää aivan omine kätösineni.

Eksistentiaalisten kysymysten jälkeen löysin itseni alueelta, johon kylväisin kohta siemeniä ja kukkasipuleita oikein olan takaa. Tämä maapläntti oli tosin täysin kuiva ja harmaa, käytännössä viljelykelvoton. Tälle kurjuudelle löytyi nopeasti syy. Pieni Harvest Sprite -olento sekä aluetta vehreänä pitänyt sadonkorjuun jumalatar kertoivat minulle, että lääniin elämää antavat puut ovat tyystin kuivuneet ihmisten kaikottua. Kukaan ei enää välittänyt alueesta, joten sinihiuksisella jumalattarella ei ollut voimia pitää luontoa vehreänä.

Tämäpä dilemma, totesin itsekseni. Jostain kummasta syystä suostuin palauttamaan kylän täyteen asukkaita, jotta elämää ylläpitävät taivaspuut voisivat palata entiseen loistoonsa. En vielä tässä vaiheessa tiennyt, mitä kaikkea urakka toisi tullessaan.

Harvestcraft

Katsellessani työmaakseni siunaantunutta laaksoa, en voinut olla miettimättä Minecraftia, sillä maat ja mannut koostuivat näet palikoista. Ja mitäpä olisivat palikat ilman niiden kasaamista ja muokkaamista? Pääsin halutessani kaivamaan ja kasaamaan maata eri muotoon, mikä oli ajatuksena varsin mukava. Valitettavasti toteutusta ei voinut kutsua kovinkaan sulavaksi, joten muokkasin tannerta vain tarpeen vaatiessa. Mutta onhan kokonaisen laakson muovaaminen omaksi kuvakseen hieno ajatus.

Maahan työnnettävien siementen puutteesta en päässyt valittamaan, sillä valikoimaa oli varsin mukava määrä. Alussa pystyin ostamaan vain muutamia lajikkeita, mutta onneksi tarjonta kasvoi matkan varrella. Kunhan maaplänttejä muisti kastella, tuntui sato kypsyvän poimittavaksi hämmentävän nopeasti. Nopeimmillaan valmista tuli jo parissa päivässä.

Kovinkaan kauniiksi ympäröivää maailmaani en pystynyt kutsumaan. Olen 3DS:n syövereissä kokenut komeampaakin, joskin pelkistetyt animaatiot ja palikkamaailmat sopivat omalla tavallaan loogisesti yhteen. Maat ja mannut olivat kuitenkin kovin geneerisen ja mielenkiinnottoman näköisiä.

Kylään muuttavat asukkaat vaikuttavat ensialkuun mukavalta ja kovin erilaiselta sakilta. Karu totuus kuitenkin paljastui viikkojen kulkiessa eteenpäin: kaikki naapurustoni jäsenet olivat patalaiskoja. Jokaisen tuttavuuden päivät täyttyivät lähinnä lorvimisesta ympäri kylää tai laaksoa. Eläinrakkaimmat pallopäät maleksivat jopa ladossa, jonka rakensin eläimilleni. Näin ollen tätä rakennusta asuttaa parhaimmillaan usean elikon lisäksi kaksi ihmisvierasta. Kovin monipuoliseksi en osannut uusia naapureitani toivoa, mutta olisivat he voineet olla edes himpun mielenkiintoisempia.

Raha näille laiskamadoille toki kelpasi, sillä kouralliselta heistä pystyi ostamaan jos jonkin sortin roipetta. Oli siemeniä, lannoitetta, kukkasipuleita, rakennusmateriaalia sekä ruokatarvikkeita.

Taistelet kuin maitotilallinen

Farmarin uraani ei voi kovin vaihtelevaksi kutsua. Etenkin taipaleen alkupuolella tehtäväkseni jäi lähinnä erilaisten peruslajikkeiden kasvattaminen rahan kiilto silmissä. Paljoa muuta farmailtavaa ei alkuun ollut tarjolla. Tämä tuntui hieman tylsältä, etenkin muihin maalaissimulaattoreihin verrattuna.

Mutta tässä kohdin kuvaan astuivat juonikuviot. Vaikka farminhoidon perustoimena luulisi olevan sadon tuottaminen ja eläinten hoivaaminen, niin Skytree Villagessa tämä oli kuin sivujuonne laakson vehreyden palauttamiselle. Vihannesten kasvatus ja eläinten hoivaaminen ikään kuin tukevat tätä päämäärää.

Kerron esimerkin: Jotta tuoreen naapurini kipeä koira saatiin takaisin taistelukuntoon, piti tälle loihtia erikoista koiranruokaa. Tämä ape vaati tiettyjä raaka-aineita, vaikkapa pari maissia ja yhden ahvenen, eivätkä suuret kuviot edenneet ennen näiden aineksien kasaan haalimista.

Ehkä kutsuisin Harvest Moon: Skytree Villagea enemmänkin seikkailuksi, jossa nyt vain satutaan myös viljelemään maata sekä kaitsemaan eläimiä.

Mitähän se meni tekeen? No lannottaan

Näin samalla lienee syytä mainita, että koin vahvoja déjà-vu-kokemuksia Skytree Villagessa asuessani. Tunnistin nimittäin monta aluetta, hahmomallia ja otusta 3DS:llä koetusta Harvest Moon: The Lost Valleysta. Vaikka suuri osa näistä asioista näyttikin nyt astetta paremmalta, tuntui tämä ratkaisu hieman halvalta. Esimerkiksi taloni ympärillä oleva maapläntti oli kuin suora kopio aiemmasta farmikokemuksestani.

Maajussin työsarka ei muuten ole sieltä lyhyimmästä päästä. Koko laakson muuttaminen ennallensa voi viedä lähemmäksi 50 tuntia, joskin koko urakan pystyy hoitamaan ennen kuin Skytree Villagessa on tullut vietettyä edes yhtä kokonaista vuotta. Harvest Mooneihin kuuluvat perinteisesti naimakaupat, mutta erikoisesti tämän huvin kimppuun päästiin vasta kaikkien elämänpuiden henkiinherätyksen jälkeen. Mielestäni tämä oli todella erikoinen ratkaisu, mutta minkäs teet.

Kyllä se lannottaa keskellä päivää

Kokemukseni Harvest Moon: Skytree Villagen maailmassa eivät jättäneet suuhuni kovin hyvää makua. Natsumella on vielä paljon tekemistä, että sarjan pelit vetäisivät vertoja männävuosien Harvest Mooneille. Viime vuosien parasta maalaiskokemusta, Stardew Valleyta, ei tätä tahtia uhata vielä moneen vuoteen. 3DS-uutukaista kuvailisin kömpelöksi ja tylsänpuoleiseksi, kenties hieman sieluttomaksi. Tällekin kokemukselle voi toki löytyä ystävänsä, mutta ruoho on tässä tapauksessa vihreämpää muualla.

Olisin voinut jatkaa tönöni asuttamista vielä pidempäänkin, laakson pelastamisen jälkeenkin, mutta en koe siihen mitään syytä. Nämä farmimannut ovat kovin tylsiä, joten päätän pakata laukkuni ja suunnata takaisin sivistyksen pariin. Kenties juuri parin mutkan takana sijaitsevaan Stardew Valleyyn?

Kirjaudu kommentoidaksesi