Over the Alps nostokuva leveä

Peli kuin rasia sveitsiläistä suklaata

Ja sitten jotain perin erilaista.

Over the Alps, tuo aiemmin Apple Arcadeen ja PC:lle julkaistu Stave Studiosin debyyttijulkaisu, on saapunut Nintendon Switch-konsolille. Ja hyvä niin, sillä kyseessä on varsin mainio peli, jota ei ehkä aivan kaikille uskalla suositella.

Over the Alps and far away

Peli vie pelaajansa 1930-luvun Sveitsiin, toisen maailmansodan paikkeille. Matka menneisyyteen tehdään kyseiseltä ajalta peräisin olevien postikorttien avulla. Varsinainen pelaaminen tapahtuu valitsemalla ruudun vasemmassa laidassa olevia postimerkkejä, jotka edustavat erilaisia dialoginpätkiä tai tapahtumia. Kuulostaa ehkä erikoiselta, mutta oheinen kuva kertonee enemmän kuin tuhat sanaa.

Kuvakaappauksessa on näkösällä kolme postimerkkiä, jotka vaihtelevat suunnasta toiseen. Usein tarjolla on kohteliasta ja rauhallista, aggressiivista ja suoraa, valheiden täyteistä ja juonittelevaa. Valinnan tekemisellä ei ole minkään sortin kiirusta, vaan eri vaihtoehtoja voi kummastella vaikka kuinka ja pitkään. Tarina etenee sen mukaan, minkä vaihtoehdon pelaaja valitsee. Erilaiset juonikuviot, vaihtoehtoiset loput ja kerättävät saavutukset takaavat sen, että uudelleenpeluuarvoa piisaa kosolti.

Vaikka valittu postimerkki – eli etenemistapa tai dialogi – ei aina edistä tarinaa pelaajan haluamalla tavalla, ei varsinaisesti vääriä vastauksia ole. Matkassa ei tunnu olevan mahdollista epäonnistua, vaikka agenttitarinan alkuperäinen tehtävänanto ei välttämättä sujuisikaan.

Pelimekaniikka ei ehkä kuulosta hauskimmalta ikinä, mutta lopputulos on varsin toimiva kokonaisuus. Yksi ison iso syy tälle on se, että Over the Alps on kirjoitettu todella hyvin. Peli, jossa pääasiallisena viihteenä on lukea tekstiä, sietääkin olla hyvin kirjoitettu, ja tässä tapauksessa niin totta vie on. Tästä pitää antaa isot kehut kaksikolle Jon Ingold ja Harry Tuffs, jotka ovat suurilta osin vastuussa siitä, että nimike imaisee mukaansa. Ingold on työskennellyt aiemmin interaktiivisen fiktion kanssa, ja Tuffs on Stave Studiosin taituri. Hyvää työtä.

For ten long years he'll count the days

Tekstin ohella tarjolla on maisemia, joista kuuluu yksinkertaisesti valita seuraavaksi vierailtava kohde hotelleista autonromuihin. Pelillisesti näillä kohdilla ei ole mitään annettavaa, mutta näkymät ovat varsin mukavaa katsottavaa. Vaikka ehkä hieman minimalistiseen vivahtavia maisemia, niin etenkin tunnelmallisemmat näköalat eri sääilmiöineen ansaitsevat kehuja.

Postimerkkien valitsemisen ja maisemien katselun lisäksi karttaruudulla valitaan usein tapa, jolla siirrytään seuraavaan sveitsiläiseen kohteeseen, kaupunkiin, kylään. Valinnoilla on merkitystä tarinan edistymisen kannalta, minkä lisäksi poliisien on helpompi jäljittää julkisesti matkustava agenttimies ja -nainen.

Kyllä, yksi oleellinen asia Over the Alpsissa on poliisien välttely. Koska nimikkeen keskiössä on enemmän tai vähemmän kovaksikeitettyjä salaisia agentteja, ei poliisien kynsiin joutuminen ole toivottavaa. Eri tapahtumat ja pelaajan valitsemat ratkaisut jättävät jälkeensä joko jalanjälkiä tai harhautuksia, jotka joko vetävät koppalakkeja puoleensa tai johtavat heitä harhaan. Hyvä agentti pyrkii välttelemään tapahtumia, jotka jäävät ihmisten mieleen tai paljastavat sankarimme olleen paikassa x.

Välimatka sveitsiläisten sinivuokkojen ja hämyisän hahmomme välillä ilmaistaan erillisellä ruudulla, jota päästään kummastelemaan monet kerrat matkan varrella. Kyseistä ruutua ei tosin selitetä kovin hyvin, joten itselläni kesti suhteellisen pitkään ymmärtää tämän mekaniikan hienous. Kyseinen raportti myös häviää ruudulta itsestään, vieläpä hitusen liian nopeasti, joten sitä ei pääse tutkimaan ajan kanssa.

Over the Alps and the seas

Ääninäyttelyä ei ole, joten pelaajan on parasta pitää lukemisesta. Eipä sillä, nimike on mahdollista kokea 15 kielellä, joten ääniraitaa olisi pitänyt nauhoitella oikein huolella. Kielivalintoina on muun muassa arabiaa, kiinaa, venäjää ja saksaa, mutta tuttua kotimaista ei sentään ole mukaan ympätty.

Musiikkipuolella ei ole niin ikään paljoa tarjottavanaan. Harvakseltaan kuultavat sävelmät ovat varsin mallikkaita, mutta niitä käytetään perin säästeliäästi. Tunnelmaa luodaan enemmän erilaisilla ääniefekteillä, kuten tuulella, kaupungin äänimaisemilla, karjan elämöinnillä ja muilla lokaatioon sopivilla mekastuksilla.

Tarjolla on tällä hetkellä kaksi tarinaa, joista ensimmäinen tuntuu täysiveriseltä agenttiseikkailulta vaarallisine tilanteineen kaikkineen, kun toisessa pyöritään hieman lyhyemmin loikkauspotentiaalia tarjoavan kilpakuskin ympärillä. Kummassakin turinoinnissa on eri päähahmo, eri motivaatio sekä eri tavoite. Kolmas tarina on myös tekeillä, joskaan sen julkaisuajankohtaa ei ole vielä selvillä. Kyseisen osasen lupaillaan saapuvan pelinsä ostaneille ilmaiseksi sitten kun.

Ja hyvä niin, sillä pidin Over the Alpsista paljon. Peli toimii varsin hyvin Switchillä, etenkin sen kosketusnäytöllä pelattaessa. Analogitattia käytettäessä on joskus hienoisia haasteita osua haluttuun kohteeseen, mutta laitteen omalta näytöltä käsin homma toimii passelisti.

Aiemmista kehuista huolimatta pitää muutamat pienet napinat kirjoittaa ylös. Postikorttinäkymässä voisi ilmaista paremmin, missä kohdin pelaajan valinnat ovat. Pari kertaa karttaruudulla ollessa kursori vilahtaa omille teilleen, kertaalleen jopa ruudun ulkopuolelle. Muutamat kerrat ääniefektit olivat ilman varoitusta liian kovalla. Mutta noin muuten kyseessä on varsin mainio teos, joka voisi ehkä kaivata jotain pientä lisää ansaitakseen viidennen tähtensä. Kyseessä on pienimuotoista pelaamista, mutta kovin hyvää sellaista. Kaksi nyt tarjolla olevaa tarinaa vievät aikaa arviolta päälle neljän tunnin.

A prisoner's life for him there'll be

Over the Alps on varsion mainio peli, joka tarjoaa agenttitarinaa, hyvin kirjoitettua juonenkuljetusta ja vaihtoehtoisia tapahtumia korkean uudelleenpeluuarvon saattelemana.

Ei tästä voi olla pitämättä. Kunhan ei odota toimintaa ja rymistelyä.

Kirjaudu kommentoidaksesi