Henryn elämä ja teot
Lululu Gamesin Henry Halfhead keskittyy nimensä mukaisesti Henry-nimisen pojan puolikkaaseen päähän. Siinä missä kropan puuttuminen olisi muille hidaste, Henry omaa maagisen kyvyn muuttua lähellä oleviksi esineiksi ja asioiksi. Tätä kykyä käyttäen elämästä tulee hauska ja hurja tutkimusmatka, jossa jokainen ikäaste tarjoaa omat pienet kommervenkkinsä.
Kertomus starttaa vaippaikäisyydestä, joten tehtävätkin ovat palikkapelillä leikkimistä, äidiltä varastetulla huulipunalla töhräämistä ja muuten vain maailman saloihin tutustumista. Aina silloin tällöin hypätään ajassa eteenpäin, jolloin aktiviteetit muuttuvat vastaamaan Henryn kypsyysastetta. Sympaattisen, parituntisen pulmapelin voi läpäistä yksin tai kaverin kanssa samaa ruutua pällistellen.
Kerää kaikki!
Teoksessa ei tavata muita ihmisiä, vaikka heistä kyllä puhutaan koko ajan. Kertojaääni seuraa pelaajan tekemisiä, selostaa, ohjaa ja avaa Henryn taustoja. Pelissä on yhteensä yli 250 erilaista esinettä, joiden kaikkien kanssa voi pelleillä. Tunnelma on kaikin puolin leikkisän hassutteleva, vaikka lopussa haikeus valtaa hieman alaa. Osalla esineistä on piilotettuja kykyjä tai viestejä, joten innokas etsijä palkitaan vitseillä taikka lisätiedoilla esimerkiksi opettajan eläkesuunnitelmista.
Välillä tavoitteet tosin jäävät hieman epäselviksi, jolloin pitää yrittää vähän kaikkea. “Do math” -komento ei tarkoitakaan muuntautumista kynäksi ja vastauspaperiin piirtämistä, vaan lennokin tekemistä lapusta. Niinpä tietenkin, 7-vuotias Henry! Muutamat kekseliäät omainaisuudet onneksi paikkaavat paria turhautumista. Värikäs ja eläväinen grafiikka täydentää muutenkin jo lämminhenkistä pulmailua.
Perheen pienimmille
Henry Halfhead on käytännössä puoliavoin leikkikenttä, joka palkitsee uteliaisuuden ja kekseliäisyyden. Kohderyhmänä toimii parhaiten lapset, sillä tehtävät eivät ole kovinkaan vaikeita tai vaativia. Omassa perheessä kaksinpeli viihdytti sisarusten kesken alusta loppuun asti. Nauratti ja haastoi juuri sopivasti.
Näin aikuisen näkökulmasta osaan arvostaa maailman monipuolista esinevalikoimaa ja reaktioita jokaiseen eri asiaan, mutta pelillisesti Henryn seikkailu jää melko ohueksi. Aluksi kaikella leikkiminen tuntui virkistävältä, mutta idea kävi nopeasti tylsäksi. Lopputulos on lämmin, leikittelevä mutta ei kovinkaan muistettava pulmapeli.
