Tähtien sota -maailmaan sijoittuva seikkailu saapui äskettäin Nintendon Switch 2 -konsolille, vieläpä suomalaisvoimin.
Onkin ilo todeta, että kyseessä saattaa hyvinkin olla teknisesti hulppein käännös, mitä tällä konsolilla on vielä nähty.
Intergalaktisen planetaarinen seikkailu
Star Wars Outlaws kertoo Kay Vess -nimisen lainsuojattoman tarinaa galaksin laitamilla. Matka alkaa vähemmän mairittelevasti, sillä hänen pitää matkassa kulkevan Nix-lemmikkinsä kera vaihtaa maisemaa. Vieläpä toiselle planeetalle.
Uudet ympäristöt, Toshara-planeetalla, eivät nekään ole täysin mieluisat, joten toisaalle olisi päästävä. Harmillisesti avaruusmatkailun mahdollistava Trailblazer-alus, jonka Kay… lainasi luvatta, tarvitsee huoltoa ja osasia.
Näistä lähtökuopista lähdetään noin 20 tuntia kestävälle seikkailulle, joka vie pelaajan useampaan ympäristöön, joista osa on tuttuja elokuvista, osa vieraita.
Peli on kolmannen persoonan kuvakulmasta kuvattu avoimen maailman seikkailu, jonka suurin valttikortti on sijoittuminen Tähtien sodan maisemiin. Elokuvien Imperiumin vastaisku ja Jedin paluu välille sijoittuva tuotos marssittaa ruudulle paljon tuttua aina Stormtrooper-sotilaista AT-ST-tuhokoneisiin.
Pelinä Outlaws on passeli kokemus, joka ei kuitenkaan yllä genrensä huippukastiin. Aiempi arvostelumme (klik) summaa kokonaisuuden varsin oivasti. Nimike yrittää paljon, mutta mukaan ei ole ympätty kovin paljoa uutta ja mullistavaa sellaista, mitä ei olisi avoimen maailman tuotoksissa aiemmin nähty.
Taistelut räjähtävine tynnyreineen ja hiippailut vihollisten hämäysten sekä kolkkausten kera ovat enimmäkseen peruskauraa. Sivutehtävissä on mukana sitä perinteistä puhdetyötä, mutta myös suoranaisia helmiä, jotka vievät täysin eri suuntaan kuin miltä niiden alussa vaikuttaa. Tämän lisäksi erilaisten salaisuuksien bongaaminen muun muassa sivuhahmoja kuuntelemalla on vekkulia.
Välillä taistelut maan kamaralla vaihtuvat taisteluihin avaruudessa. Nämä taistot ovat ihan passelia väliviihdettä, joka luo pieniä taukoja muun tekemisen välille.
Matkan varrella Kay on tekemisissä neljän eri rikosperheen kanssa. Yksi pelin mielenkiintoisimmista puolista on se, miten Kayn tekoset vaikuttavat hänen maineeseensa eri kelmiorganisaatioiden parissa. Tee töitä Crimson Dawnille, niin maine tämän joukkion parissa nousee, mutta tällöin Pyke Syndicate ei katso hyvällä, ja tämä joukkio antaa pahaa silmää. Kumarra yhteen suuntaan, pyllistä toiseen.
Hyvät välit antavat muun muassa pääsyn tietyille alueille, mutta tulehtuneet välit voivat näyttäytyä vaikka Kayn henkeä uhkaavina palkkatappajina. Vekkulia.
On meinaan kiännetty oivallisesti
Mutta se käännöstyö, se on kuulkaas mallikkaalla tolalla. Lyhyesti sanottuna Switch 2 -versio näyttää mainiolta, vaikka tehokonsolien ja PC-version loistoon ei aivan ylletäkään.
Kun pelaaja pääsee ensimmäistä kertaa huristamaan kiiturillaan Toshara-planeetan aakeilla laakeilla, on näky jotain sellaista, mitä ei odottanut. Pelihän näyttää kuulkaas yllättävän hyvältä. Sama pätee sisätiloihin, joissa säteenseuranta heijastelee valoa todella edustuskelpoisesti. Muutamissa kohdissa tosin ihmettelin lattiapintoja, jotka näyttivät siltä kuin niihin sataisi, mutta enimmäkseen näkymät ansaitsevat peukkunsa.
Valot näyttävät mainioilta, DLSS-teknologia skaalaa resoluutiota ylöspäin telakan kautta pelattaessa ja ruudunpäivitys pysyy tasaisena käytännössä koko ajan. Tuo ruudunpäivitysnopeus tosin on 30 kuvaa sekunnissa, mikä ei välttämättä ole aivan jokaisen makuun. Itse koen, että Outlaws ei ole niin hektinen, että se aivan välttämättä kovempaa vauhtia kaipaisi.
Peli on noin ylipäätään paremmassa hapessa kuin ensimmäisen julkaisunsa aikaan viime vuonna. Ennen päivityksiä Kayn seikkailu oli perin buginen, mutta iso osa niistä vaikuttaa olevan liiskatun. Aivan ilman niitä ei kuitenkaan selvitä. Pieninä asioina on muun muassa vihollisten liukuminen ympäriinsä korkeassa polviasennossa, turhaan toistuva radiopulina vihollisen ampumisesta ja muuta toissijaista. Sekä tietenkin yksi erikoinen tilanne, jolloin Kay pyöri voltteja ähkien ja puhkuen kiiturinsa kyydissä valojen vain vilkkuessa ruudulla. Onneksi tuo tilanne lakkasi itsestään kolmen minuutin odottelun jälkeen. Listaus voi kuulostaa pitkältä, mutta onneksi isommat hämmingit olivat lopulta harvassa.
Hahmojen ulkoasut, etenkään hiukset, eivät ole kauneimpia ja komeimpia ikinä, joskin samaa laulua laulettiin myös pelin aiemman julkaisun yhteydessä.
Tee tai älä tee, ei ole yrittämistä
Ubisoftin kehittämissä tai julkaisemissa nimikkeissä on viime aikoina ollut esteettömyysasiat huomioituna. Esimerkiksi mainiossa The Rogue Prince of Persiassa löytyi säätöjä useammalle asialle, ja Outlaws niitä vasta tarjoaakin. On vaikeustason säätöä, ajoitusta vaativien toimien helpottamista, tekstin koon säätöä, värisokeusasetuksia ja kosolti muuta. Tästä peukut.
Samaa sormea ansaitsee myös se, että Switch 2:n ohjainten liiketunnistus on käytössä. Pelaaja voi näet halutessaan vaikkapa hoitaa tähtäämisen Joy-con-ohjaimia heiluttelemalla. Useampi kehittäjä saisi muistaa tämän ominaisuuden olemassaolon.
Näppäinten asettelua on myös mahdollista säätää jonkin verran, mikä tulee tarpeeseen etenkin yhden toiminnon säätämisessä. Puhuminen, esineiden nostaminen, tikkaisiin kiipeäminen ja monet muut puuhat nimittäin hoituvat oletusasetuksilla oikeaa analogitattia painamalla. Jos ei siis halua kuunnella jatkuvasti tatin naksumisääntä, niin säätövaihtoehdot ovat enemmän kuin tervetulleita.
Unohtaa ei sovi sitäkään, että Switch 2 -versiossa on mukana kaikki erikseen ostettavat lisäsisällöt. Tämä tarkoittaa tarkemmin sanottuna muutamia tarinallisia tehtäviä ja kostyymejä sekä Kaylle että Nixille.
Ja tosiaan, mikäli on ehättänyt hypätä muilla alustoilla Kayn matkaan, niin kerrottakoon nimikkeen tukevan cross save -ominaisuutta. Muilla laitteilla aloitettuja seikkailuja voi siis jatkaa Switch 2:lla. Tämä toki edellyttää (käytännössä pakollista) kirjautumista Ubisoft-tunnuksilla.
Varsinainen taidonnäyte
Kaiken kaikkiaan kokonaisuus on enemmän kuin mallillaan, kun miettii, että peli on saatu mahdutettua käsikonsolin/hybridikonsolin sisuksiin. Suoranainen ihmetys nousee siitä, että koko paketti on kooltaan vain noin 20 gigaa. Aika velhoja on ollut asialla.
Onkin hauskaa todeta, että kehityksessä on ollut mukana muun muassa Trials-sarjasta tunnettu helsinkiläinen RedLynx-studio. Mainiota, veikkoset ja veikottaret.
Vaikka itse peli ei aivan genren huipulle pääse, niin tämä käännöstyö ansaitsee ruusunsa. Kyseessä lienee paras Switch 2 -käännös.
Tähän mennessä. Ans kattoa, mihin tällä laitteella vielä päästään.
Lisää aiheesta:
