Väriä ja tarkkuutta elämään

De Blob 2 on kuin tarina Suomen keväästä. Harmaa ja synkkä ympäristö herää hiljalleen väriloistoonsa, kun aurinko lämmittää, ja linnut tekevät paluun. Suomen sääkin tosin vaatisi pientä parannusta remasteroinnin muodossa.

Pallona luokses pompin – taas

Seitsemän vuotta sitten edelliselle konsolisukupolvelle julkaistu de Blob 2 palaa kirkkaampana kuin koskaan, kun Xbox One ja PlayStation 4 -pelaajat pääsevät roiskimaan väriä harmaan tylsään maailmaan. Esa Linnan kirjoittama arvio pitää edelleen kutinsa, sillä tasoloikka on pysynyt graafisia parannuksia lukuun ottamatta täysin samana: ilkeä Comrade Black vihaa edelleen väripaletin muita sävyjä kuin harmaata ja mustaa. Ilkimys saastuttaa Prisma Cityn vesistöt muuttaen samalla asumukset sekä kasvillisuuden masentavaksi massaksi. Siinä missä iloisuus ja pirteys tarttuvat, niin samoin tekee myös alakuloisuus. Kaupungin asukkaat muuttuvat värittömiksi laahustajiksi. Onneksi de Blob ja hänen ystävänsä Pinky saapuvat apuun. Talkoot voi pitää yksin ja yhdessä kaverin kanssa.

Hytkyvä löllöpallo on kuin kameleontti imien koskemansa värin itseensä. Kylpemällä sinisessä altaassa voi maalata paikkoja siniseksi, punaisessa punaiseksi ja niin edelleen. Maalivarannot eivät kestä loputtomasti, joten välillä pitää käydä varastoimassa lisää väriä. Pohjimmiltaan de Blob 2 on kolmiulotteinen tasoloikka, jonka pulmat nojaavat alueiden valtaamiseen ja oikeaoppiseen värjäämiseen. Suurin osa ympäristöistä pitää vain herätellä takaisin henkiin, mutta joskus sävylläkin on väliä. Kentissä on erivärisiä altaita, joiden avulla sankaria uitetaan kunnes maali miellyttää silmää. Ala-asteen kuvaamataitotunnin opit tulevat vihdoin käyttöön: keltaista ja sinistä yhdistämällä saa vihreää. Nerokasta!

Ympäristöjoukoista päivää

Jokainen kenttä on pienimuotoinen kaupunki, joka pitää saattaa takaisin elävien kirjoihin. Comrade Blackin pahoja kätyreitä vilisee pitkin merellisten lähiöiden katuja, joten aluksi ylivalta pitää kääntää päälaelleen. Vihollisia nujerretaan trampoliinipiireistä tutulta peppuplätsillä, eli hypätään vastusten päälle hanuri edellä. Jotta kaupungin solisevat maalilähteet saadaan puhdistettua saastemaisesta nesteestä, pitää tunkeutua maan alaisten lähteiden alkusijoille. Nämä kohtaukset kuvataan sivusta päin 2D-tasoloikkina, joissa hypitään kytkimiin ja puhdistetaan tilat Blackin joukoista. Kun siivousoperaatio on valmis, päästään takaisin ulkotiloihin maalailemaan Prisma Cityä uuteen uskoon. Jos de Blob eksyy mustaan mönjään itse, on parasta hakeutua välittömästi puhtaan veden pariin, jottei kuolema korjaa.

Maali tarttuu päähahmosta kaikkeen, johon tämä koskee. Näin ollen ympäristöjen kunnostus on vain paikasta toiseen pomppimista – talon katolta toiselle. Välillä pitää seinäjuosta, joskus väritetään mainostauluja ja tuleepa vastaan myös kevyitä taisteluita. Yhtä ja kaikki, lopputulos on räiskyvän värikäs ja kirkas kokonaisuus, jossa on kiitettävästi persoonallisuutta ja huumoria. Taustalla soi kaiken aikaa leppoisa jazzhenkinen ääniraita. Hassuttelevat välivideot vahvistavat rentoa ja hupsuttelevaa yleismeininkiä. Kampanja sopii erinomaisesti myös nuoremmalle pelaajakansalle anteeksiantavan vaikeustasonsa ansiosta, ja se on samalla de Blob 2:n suurin ongelma. Peli pitää alusta asti kokijaansa kädestä, eikä päästä irti oikeastaan missään vaiheessa. Vaikeusaste on helpohko, ja tavoitteet väännetään rautalangasta ilman, että pelaajan omaan aivotyöskentelyyn luotettaisiin alkuunkaan.

Iloinen tuttavuus

Päätehtävien suorittamisen jälkeen kenttiin avautuu lisäpuuhastelua muutaman erilaisen tavoitteen muodossa. Koko kampanja on lisäksi pelattavissa ystävän kera, jolloin lentävä Pinky-hahmo avustaa pomppivaa sankaria. Teoksessa riittää tekemistä, variaatiota ei ehkä niinkään. De Blob 2 on hauska tuttavuus, mutta se on myös värikkyydestään huolimatta hieman tylsä. Maalileikit eivät jaksa viihdyttää kovin pitkään, sillä erilaisista kentistä huolimatta puuhastelu on pääasiassa aina samaa. Putsaa mustat vedet, värjää seinät, pompi ja soita ilmakitaraa välivideoissa. Toista.

Paranneltu versio pyörii sulavasti ja näyttää hyvältä, joten kevyistä tasoloikista pitäville de Blob 2 on joka tapauksessa varteenotettava vaihtoehto. Samanlaisia iloitteluja tulee harvoin vastaan vakava-aiheisten julkaisuiden dominoidessa myyntilistoja.

Mutta kuka remasteroisi Suomen kevään?

ladataan kommentteja...