Villiäkin hurjempi virtuaalilänsi?

Kovalla rummutuksella kauppoihin rynnistänyt PlayStation VR on ollut markkinoilla jo reilut pari vuotta. Tänä aikana on nähty valitettavan paljon tyhjänpäiväisiksi jääviä ja puolivillaisia VR-kokemuksia, varsinaisten valonpilkahdusten ollessa laskettavissa lähes yhden käden sormilla. Valitettavasti pienen MIROWIN-studion Guns ’n’ Stories: Bulletproof VR hukkuu tähän ensiksi mainittuun massaan.

Villiä hurjempi länsi

Guns n’ Stories on mekaniikoiltaan hyvin perinteinen VR-räiskintä, joka yrittää erottua muiden joukosta omaperäisellä kerrontatyylillään. Vanhan viskiin menevän lännenveteraanin lapsenlapselleen sepittämät villit tarinat eivät nimittäin ole sieltä tavanomaisimmasta päästä. Miehen päästessä jutuissaan kunnolla vauhtiin, äityy meno pelin puolella suorastaan ylilyödyn lennokkaaksi. Dynaaminen ja lennosta häränpyllyä heittävä meininki on sinällään kohtuullisen hauska idea, joka kyllä tarjoaa matkan varrella jokusen naurunhörähdyksen. Valitettavasti tämä ei vain oikein riitä, sillä itse räiskintä puuduttaa aivan alkumetreiltä lähtien.

Pelaaja voi loikata villin lännen kahinoihin ainoastaan virtuaalikakkuloilla ja Move-kapuloilla varustettuna, sillä minkäänlaisia muita ohjausmetodeja ei ole tarjolla. Räiskintä hoituu klassisesti kahden käden ja kahden tussarin taktiikalla. Meininki yltyy välillä suorastaan John Woo -elokuvien tasolle, sillä lännenmiehen juttujen perusteella edes tuliluikkujen lataamisesta ei tarvitse huolehtia. Tähtääminen on erityisesti alkupuolella hieman epätarkkaa, eikä pelaajan sihtaustarkkuutta indikoida kyllin selvästi. Myöhemmin sarjatuliaseiden ja rakettien tullessa mukaan kuvioihin riittää astetta parahultaisempi lähestymistapa, joka sopii hyvin pelin ylilyötyyn konseptiin.

Hyvät, pahat ja rumat

Villin lännen räiskintä ei ollut ilmeisesti järin vauhdikasta touhua, sillä päähahmo haluaa nököttää kaikki tulitaistelut paikoillaan. Tällä luonnollisesti vältetään mielikuvituksettomalla tavalla VR-vehkeiden ikuinen murheenkryyni, liikkuminen. Sessioita on myös venytetty keinotekoisesti aivan liikaa, sen lyhimmänkin pelikerran napatessa elämästä lähes vartin siivun. Vaihtelua haeskellaan eri aseyhdistelmillä ja aiemmin mainitulla kerrontatyylillä, mutta lopulta tylsyys iskee nopeasti tuskallisen hitaasti etenevää ”Completed” -mittaria sivusilmällä katsellessa.

Isoisä, näen polygonimössöä!

PSVR ei ole se tehokkain virtuaalimasiina, mikä alkaa jo näkyä nimikkeiden toteutuksessa. Kaukaa räiskivät vihulaiset ovat karun näköistä polygonimössöä, ja kontrasti etualan pahiksiin pistää paikoitellen pahasti silmään. Myös maisemat, rakennukset ja efektit näyttävät kauttaaltaan keskimääräistä karummilta. Piirrostyyliin toteutetut välivideot on onneksi kyhätty hyvällä maulla niiden sopiessa pelin yleiseen fiilikseen mainiosti. Guns ’n Stories ei myöskään tunnu tietävän kohdeyleisöään, sillä hassunhauska sarjakuvamainen tyyli vihjailisi räiskinnän olevan sopivaa perheen junnuille. Tästä huolimatta porukkaa lakoaa kenttään jatkuvalla syötöllä, ja lihaveitsen kera päälle hyökkivä vihulainen saattaa tulla ainakin perheen pienimpien painajaisiin.

Kun ei, niin ei

Guns ’n’ Stories: Bulletproof VR on yhden puolivillaiseksi jäävän idean ympärille kyhätty VR-räiskintä, joka ei onnistu kohtuullisesta yrityksestä huolimatta kohoamaan massan yläpuolelle. Tällaisia lyhyenlännäksi demoksi luettavia puolipelejä on tarjolla jo hurjat määrät, eikä MIROWINin tuotos tällaisenaan riitä perustelemaan PSVR:n hankintaa.

Kirjaudu kommentoidaksesi