Petri Katajan blogi
Tai näin ajattelin, mutta kuinkas sitten kävikään.
Ei sitten mitään covereita
Ihan ensimmäisenä pitää todeta, että ei, en tarkoita elokuvien sävelmiä, vaikka niistäkin toki hienon järjestyksen saisi aikaan. (Niitä sivutaan tosin tässä Petrin blogissa (klik) muutaman hetken takaa.) Nyt valokeilaan pistetään siis 007-videopelejä varten sävelletyt originaalit kappaleet.
Ja mitä tarkoitan originaaleilla? Lähinnä sitä, että Wiille julkaistun GoldenEye 007:n tunnusmusiikkia, joka on cover itse elokuvassa kuultavasta Tina Turnerin versiosta, ei ole mukana listalla. Siitäkin huolimatta, että Nicole Scherzinger ei tee lainkaan hullumpaa suoritusta.
Mutta noita tunnusralleja on peleissä kuultu viisi kappaletta. Koetin pistää nuo paremmuusjärjestykseen tuoreen 007: First Light -pelin julkaisun kunniaksi, mutta epäonnistuin surkeasti. En osannut pistää tuotoksia sen suuremmin järjestykseen, sillä jokainen niistä olisi sopinut johonkin listan keskivaiheille, keskikastiin. Mikään ei innostanut sen suuremmin.
Lue myös: Ette kuulkaa usko, miten paljon hupia saa revittyä 0,99 euroa maksaneesta pelistä
Omaan korvaani kaikki sävellykset ovat vähän sinne päin, sillä ne eivät tunnu niin loppuun asti tuotetuilta ja hulppeilta tuotannoilta kuin vaikkapa elokuvia varten sävelletyt kappaleet. Tai ainakin osa niistä.
Mutta yhdestä pidin selkeästi muita enemmän. Katsotaan nuo kappaleet ja se yksi itseäni miellyttänyt sävellys.
Normaalisti voittajaksi kruunattu Mýa
Äskettäin uuden albumin julkaissut Mýa on yleensä mainittu ensimmäisenä, kun parhaimmista Bond-pelien tunnareista puhutaan. Hänen Everything or Nothing on tuntunut innostaneen pelaajia enemmän verrattuna muihin ehdokkaisiin. Ja miksipä ei, onhan tuo menevä kuin Aston Martin konsanaan. Kertosäe myös jää päähän pyörimään, halusi sitä tai ei.
Kyseinen tuotos kuultiin vuonna 2004 julkaistussa Everything or Nothing -pelissä, joka oli Pierce Brosnanin viimeinen peli huippuagentin roolissa.
Räiskinnän nimikkoralli ei kuitenkaan omia makunystyröitäni kutkuttele, en sitä luultavasti tule kuuntelemaan enää tämän jutun kirjoittamisen jälkeen. Lopputulos ei myöskään kuulosta kovin bondmaiselta, jos tuon tyylistä tarkkaa kuvailua edes pystyy määrittelemään. "Ihan jepa", mutta ei minua itseäni varten.
Kovin kehuttu Esthero
Niin ikään parhaiden Bond-pelitunnarien listalla useimmiten pyörii tämä Estheron Nearly Civilized -kappale. Se eroaa muista lurituksista kosolti, sillä se on tunnelmaltaan vähemmän mahtipontinen, enemmänkin savuisen hämyinen.
Hienovarainen sävelmä kuultiin James Bond 007: Nightfire -rymistelyssä, joka julkaistiin vuonna 2002. Itse en pidä tätä tunnaria lainkaan hullumpana, mutta en löydä siitä sellaista koukkua, joka saisi kuuntelemaan sitä muutamia kertoja pidempään.
Kerli, Richard Fortus, David Maurice samalla kappaleella
Kerlin ja kumppanien tuotos When Nobody Loves You ei ole aivan yhtä kehuttu kuin aiemmat listan tuotokset. Sitä on kuvailtu rohkeaksi, mutta siinä ei kuulemma ole kovin paljoa sitä aiemmin mainittua Bond-fiilistä.
Itse kyllä pidän siitä, että lopputuloksessa on käytetty Bond-teemaa jonkin uuden rakentamiseksi. En kuitenkaan tästäkään kappaleesta kovin paljoa innostu, ikään kuin kyseessä olisi jokin epävirallinen 007-teemainen poprockversiointi.
Lurittelu kuultiin joka tapauksessa Quantum of Solace -pelin videopeliversiossa vuonna 2008. Vaikka räiskinnällä oli sama nimi kuin elokuvalla, niin filmin tunnussävelmää ei tässä tuotoksessa kuultu. Tuo ei liene iso häviö.
Joss Stonen ja Dave Stewartin yhteistyön helmi
Joss Stone oli kova nimi etenkin 2000-luvun alussa, ja miksipä ei toki vielä nykyäänkin, vaikkei albumeita julkaistakaan ihan samalla tahdilla. Hän joka tapauksessa esitti vuoden 2010 James Bond 007: Blood Stone -toimintapelin tunnuskappaleen I'll Take it All, jossa on sitä Bond-fiilinkiä.
Teos on astetta "vakavampi", joten se sopisi vaikka Daniel Craigin tähdittämien elokuvien aikakaudelle. Ja kas, Blood Stonen päätähtenä nähdäänkin itse Craig, joten tämä kombinaatiohan toimii.
Vaikka kyseessä onkin oiva kappale, niin en näe itseäni kuuntelemassa sitä kovinkaan montaa hetkeä. Mutta tuotoksena ei tämä hassumpi ole.
Ja sitten se omaa korvaani eniten miellyttävä
Itse olisin nostamassa Lana Del Reyn esittämän First Light -kappaleen parhaimmaksi tämän listan pelisävelmäksi. Kyllä, kyseessä on juuri julkaistun 007: First Lightin tunnari. Se on omasta mielestäni kovin Bond-tyylinen jousineen kaikkineen, minkä ohella se ainakin omaan korvaani kuulostaa kaikista näistä sävellyksistä hiotuimmalta.
Uutukainen on luultavasti ainoa tästä sakista, jota kuuntelisin myös jatkossa. En ehkä kovin usein, mutta kyllähän tämän omille Spotify-listoille voisi laittaa. Kyseessä muuten onkin listan ainokainen, joka toden totta löytyy vaikkapa juuri Spotifyn tarjonnasta.
Onko tämä tosiaan paras? Kuuntele alta. Mikäli muuten tuore 007: First Light kiinnostaa enemmän, niin KonsoliFIN pääsi tutustumaan pelin takana olevan IO Interactiven tiloihin ja peliin tarkemmin studion omissa tiloissa Kööpenhaminassa. Lue juttu tästä: License to thrill – KonsoliFIN tapasi 007 First Light -pelin tekijät Kööpenhaminassa.
Epävirallinen voittaja
Toisaalta! Pari vuotta sitten julkaistiin peli, jossa on niin James Bond -tyylin tunnusmusiikki, että mikäli se olisi ollut jonkin 007-pelin tunnusmusiikkina, olisi se voittanut tämän listauksen helposti. Kyseessä on myös kappale, jota olen kuunnellut noin muutenkin kymmeniä kertoja.
Kyseessä on tottahan toki Deathloop-räiskinnän tunnussävelmä, josta kirjoittelin vuonna 2021 näin: "Pelin Deja Vu -tunnussävelmä on Sencitin ja FJØRAn yhteistyönä syntynyt kappale, joka sopisi mitä mallikkaimmin myös James Bond -elokuvan tunnariksi. Eikä haittaa, että kyseessä on noin muutenkin aikamoisen tarttuva ralli."
Olen edelleen samaa mieltä. Se on niin toimiva Bond-pastissi, että sopisi 007-rymistelyn tunnariksi paremmin kuin hyvin, ja sitä kuuntelee edelleenkin mieluusti.
Oletko eri mieltä? Samaa mieltä? Ja jos arviointi Daniel Craigin toimintapätkien tunnuskappeleista kiinnostaa, teki Petri juuri ennen viimeisintä Bond-pätkää jutun kaikista uusimman aikakauden 007-filmeistä. Sen kimppuun tästä: 007 ja lupa katsoa – tarkastelussa kaikki Daniel Craigin Bond-elokuvat.
Lisää aiheesta:
