LEGO-aiheisista peleistään parhaiten tunnettu pelistudio Traveller’s Tales on palannut jälleen. Valmiiseen lähdemateriaaliin pohjautumattomien viimekesäisen Batman 2: DC Heroesin sekä piakkoin Wii U:lle ilmestyvän LEGO City Undercoverin väliin on saatu mahtumaan kuitenkin yksi elokuvamaailman hittiteokseen pureutuva tuotos. Jo pitkään toivottu LEGO Lord of the Rings vie kimpsut, kampsut ja leikkipalikat Keski-Maahan säilytettäväksi.

Vakavahko asia

Tuoreimman vesan sapluuna on palikkapelejä aiemmin pelanneille tuttuakin tutumpi. Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogia on jaettu yhteensä 18 tehtävään, eli kuuteen kappaleeseen per leffa. Luotisuora eteneminen ei käy harmaantuvien aivosolujen päälle, sillä pulmanratkaisukykyä vaativat tehtävät tuntuvat muutamista uusista nikseistään huolimatta olevan entistäkin helpompia. Jollei lähiympäristöstä kaiken tuhoamalla vielä löydy etenemiseen vaadittavia esineitä, vaaditaan silloin hahmojen erikoiskykyjä. Keski-Maan Talent-kilpailussa Aragorn esittelee kykyään seurata esineiden avulla aiempien kulkijoiden jalanjälkiä, Legolas loikkaa muita korkeammalle, Frodo uskaltautuu taikalamppunsa kanssa pimeisiin onkaloihin ja niin edelleen. Periaatteessa tarjolla ei ole ennennäkemättömiä oivalluksia, mutta uusi miljöö uusine hahmoineen tuo vanhan koiran temppuihin hetkellistä tuoreutta.

Keski-Maa on otollinen paikka seikkailulle, eikä tekijätiimi jätä tätä tilaisuutta hyödyntämättä. Sutjakka eteneminen ei mahdollista esimerkiksi suoraan Mordorin porteille marssimista, mutta aiemmin kolutut paikat ovat välittömästi seikkailijoiden ulottuvissa. Laaja maailma on täynnä nähtävää aina komeista näköaloista näyttäviin larppausmaisemiin. Vaikka piirtoetäisyys ei yksinkertaisesta ulkoasusta huolimatta täysin vakuuta, onnistuu esimerkiksi Rivendellin ensinäkeminen jylhine kallioineen säväyttämään. Tarina ja pelimaailma yhdistävät LEGO-sarjalle toistaiseksi parhaalla menestyksellä palikkauniversumia lähdemateriaaliin luoden komean ympäristön, jossa kelpaa samota ihan vain tyylikkään miljöön takia.

Synkeähköjen elokuvien hengessä Traveller’s Tales jättää tuoreimmassa julkaisussaan vitsit entistä vähemmälle. Toki Sam viettää yönsä nallekarhu kainalossaan, porkkanoita kaivetaan ties mistä ja Gandalf piilottaa Rautapihasta löytämänsä taikapallon partansa alle, mutta kokonaisvaltaisuudessaan tunnelma on huomattavasti sarjan aiempia osia vakavahenkisempi. Tärkein osasyyllinen huumoriaspektin vähenemiseen on ääninäytelty dialogi, joka on varsin uskollinen elokuville. Kaikki ikimuistoisimmat repliikit ovat osana tarinaa, joskin kontekstia on pituuden vuoksi jouduttu karsimaan roimasti. Myös jotkut rainoissa isossa osassa olleista kohtauksista on jouduttu rajaamaan lähes kokonaan pois, mutta pääpiirteittäin juoni pysyy leffat nähneille riittävän tuttuna.

Ei Taru legojen herrasta sentään täysin uusiutumaton ole. Aiemmista osista tutut kerättävät roinat saavat seurakseen haalittavia aseita, panssareita ja muita kapsäkin täyttäviä asusteita. Jokaiseen kenttään on piilotettu kolme esinettä, joiden avulla etenemisestä voi tehdä entistäkin jouhevampaa. Humoristisemmat sienihatut ja muut turhat koristevaatteet tekevät seuraa hyödyllisemmille varusteille, jotka mahdollistavat minkä tahansa erikoiskyvyn käytön millä tahansa hahmolla. Löydettävien tarvikkeiden lisäksi tehtäviin on piilotettu mithrilistä tehtyjen roinakkeiden taontaan vaadittuja ohjeita. Lisäys toimii erinomaisesti osana kokonaisuutta, sillä tavaroita ei voi vain hakea sepän pajalta: valmistukseen kun vaaditaan materiaalejakin, joita saa tehtäviä suorittamalla. Täten tuoretta härpäkettä on saatavilla tasaisesti pitkin seikkailua. Erilaista kerättävää ja tekemistä on kaiken kaikkiaan enemmän kuin kuolleita kääpiöitä Morian kaivoksessa, joten tekemisen puutteeseen ei pelikokemus kaadu.

Ei täysin ongelmatonta

Tekninen puoli on ensimmäistä kertaa LEGO-sarjan aikana vähän kiikun kaakun. Etenkin seikkailua käynnistettäessä latausruutua joutuu tuijottamaan kohtuuttoman pitkään. Ruudunpäivitys ottaa hetkittäin melkoista osumaa, kun näytölle tuodaan Helmin syvänteen taistelun kaltaisissa tilanteissa eeppisiin mittoihin yltävä määrä erilaista maisemaa ja tapahtumaa. Pelaamista tämä ei häiritse, mutta immersion osalta asia on vähän ikävämpi. Näkyvämpänä ongelmana hahmojen iskut eivät rekisteröidy aina toivotulla tavalla, vaikka kuinka osuisi haluamaansa objektiin. Tämä yhdistettynä lyhyisiin aikarajallisiin tehtäviin on hetkittäin raivostuttava kombinaatio uusintayrityksen nopeasta aloittamisesta huolimatta. Viimeisenä huomionarvoisena teknisenä ongelmana jotkut sivutehtävien dialogit eivät käynnisty laisinkaan, jolloin ruudulla vain tuijotetaan yksinkertaista animaatiota ilman tarkkaa tietoa tehtävänannosta. Toivottavasti Traveller’s Tales vaivautuu vielä korjaamaan peli-iloa nakertavat ötökät pois päivityksellä, sillä ne latistavat kokemusta kummasti.

Onneksi pääsääntöisesti toimivan paketin tarjoama kokonaisuus toimii enimmälti erinomaisesti. Taustamusiikki pauhaa lähdemateriaalia kunnioittavasti luoden vahvan tunnelman elokuvien miljööstä, eikä komeannäköinen maailmakaan jätä kylmäksi monimuotoisine maisemineen. Hahmokaartiakin on saatu jälleen haalittua valtaisa määrä, joista tosin suurin osa jää melkoisen etäiseksi. Sormuksen saattueen edustajien lisäksi vain Klonkku sekä muutama muu oleellisen erikoiskyvyn omaava ansaitsee paikkansa kenttien uudelleenpeluukierrokselle valikoituvassa joukossa.

Toistaiseksi toimivin kokonaisuus

Seikkailun lievä vakavahenkisyys on kaksiteräinen miekka. Toisaalta lähdemateriaalin kanssa pelleily on ollut aiemmin hyväksi todettu ratkaisu, mutta samalla LEGO Lord of the Rings tuntuu toistaiseksi parhaalta palikkapeliltä. Muutamat ongelmat eivät pilaa seikkailun nautintoa, vaikka ovatkin hetkittäin turhan räikeästi näkyvillä. Tekemisen paljous, upea Keski-Maa ja jälleen kerran rautainen pelattavuus niin yksin- kuin kaksinpelinä on vahva kombinaatio, joten palikkamaailmaan vielä perehtymättömille on tarjolla entistäkin parempi syy ensiseikkailuun. Samalla kuitenkin vanhat naavaparrat toivoisivat jonkinlaista uudistautumista, sillä pelimekanismi on säilynyt käytännössä ennallaan vuonna 2005 julkaistusta LEGO Star Wars: The Video Gamesta lähtien. Sitä odotellessa LEGO Lord of the Rings on ehdottomasti tutustumisen arvoinen teos kaikille Taru sormusten herrasta -saagan faneille – ja miksei muillekin.