Voi kurjuuden kurjuus. Miksi, oi miksi tämä peli ei voi tukea hiirtä? Commandos 2 on käännös vuonna 2001 ilmestyneestä PC-pelistä. PC-pelistä, joka käytännössä vaatii hiiren ja näppäimistön toimiakseen. Mutta kun ei niin ei. Jostain syystä PS2:lla USB-hiiren ja -näppäimistön toimintakuntoon saaminen on liian raskas prosessi. Noh, jos hetkeksi yrittää unohtaa pelaavansa padilla Commandos 2 paljastuu varsin mielenkiintoiseksi peliksi, jolle on vaikea määritellä genreä. Tarkoituksena on liikutella muutamasta kommandosta koostuvaa erikoisjoukkoa toiseen maailmansotaan sijoittuvissa maisemissa. Kyseessä ei siis olisi mitään kovin omaperäistä, ellei pelitapahtumia kuvattaisi yläviistosta ja toimintaa yritettäisi yleensä välttää viimeiseen asti.
Tutoriaalin kautta
Commandos 2: Men of Couragea aloitellessa on parempi tutustua tuhtiin opetusmoodiin, sillä padin jokaista nappia tarvitsee vähintään yhteen tarkoitukseen eikä kaikkia nappeja ole sijoitettu aivan parhaalla tavalla. Reilu kymmenen tehtävää (ilman bonuksia) pitkä kampanja aloitetaan jostainpäin Keski-Eurooppaa. Jos luku tuntuu pieneltä ei ole syytä huoleen. Tehtävät eivät nimittäin ole mitään parin minuutin hutaisuja. Mielenkiintoisia tavoitteita täynnä oleva kampanja liikkuu varsin nopeasti karusta Keski-Euroopasta Aasian viidakoihin ja sieltä takaisin. Vaikutteita on selvästi otettu menestyselkovista ja -kirjoista, kuten esimerkiksi Kwai-joen sillasta (osa tehtävistä on jopa nimetty ha-ha-hauskasti tyyliin "Saving Private Smith").
Tehtävien suorittaminen vaatii älyä, sorminäppäryyttä ja etenkin kärsivällisyyttä. Jokaisella kommandolla on omat erikoiskykynsä, joita muut eivät hallitse tai joissa muut ovat selvästi huonompia. Hieman alle kymmenen henkilön ryhmästä löytyy muun muassa valepukuihin ja sukellukseen erikoistuneita persoonia. Yhdessä tehtävässä käytetään kuitenkin yleensä noin puolta pienempää ryhmää. Tehtävää edeltää aina selkeä kuvaus siitä, mikä tehtävän tarkoituksena on. Opastuksen missaaminen ei ole kovin kohtalokasta, sillä selectin takaa löytyvästä valikosta käy ilmi tehtävien tarkoitukset kattavien selitysten kera. Yksinkertaisimpia pelaajia opastetaan vieläpä erikseen ilmaisemalla suunta, jossa jotain tehtävän kannalta tärkeämpää on.
Kommandojen liikuttelun tulee olla tarkoin suunniteltua. Suinpäin ryntäily johtaa yleensä varmaan kuolemaan. Helpoimmallakaan vaikeusasteella kommandot eivät kestä kovin kummoista mättöä, vaan tuppaavat kuolemaan jo muutamasta laukauksesta. Päähän kohdistuvat osumat, miinat ja muut räjähteet tappavat kerrasta. Hiiviskely on yleensä suositeltavaa ja välttämättömät tapot on parasta tehdä äänettömästi. Kolkatuilta vartioilta voi varastaa kaiken irti lähtevän ja inventaarioon mahtuvan alusvaatteita lukuun ottamatta. Commandos 2 on täynnä mitä hienoimpia aseita ja vempeleitä. Valitettavasti vain suurimmalle osalle ei ole pelissä hyödyllistä käyttöä muulloin kuin parissa valmiiksi suunnitellussa kohdassa. Hiljainen nyrkki takaapäin pieksee yleensä meluavat tuliaseet 6-0. Kaduilla lojuvista ruumiista muut vartijat eivät tietenkään pidä. Ellei ruumista ole muistanut piilottaa, kuolema hälytyksen johdosta on lähes varma, ellei sitten ole onnistunut löytämään todella hyvää piilopaikkaa. Vihollissotilaat ovatkin lievän likinäön unohtaen varsin uskottavia. Pahoille länsimaalaisille ei anneta paljoa armonaikaa käryn käydessä.
Valitettavasti hieman hassujen kontrollien takia käry käy ja useasti. Lievä harhaliike tattia vääntäessä ja kuolema korjaa koko tiimin. Tai vähintäänkin yhden sotilaan mikä on aivan yhtä vahingollista, sillä tehtäviä ei pysty suorittamaan yhdenkin kommandon kaaduttua. Myös näppäinten kanssa tulee söhellettyä näppäimistö- ja hiirituen puuttuessa. Onneksi Commandos 2 sallii sentään tallentamisen missä tahansa ja niin usein kuin vain haluaa. Tallennusajat ovat varsin siedettävät, mutta lataaminen saattaa kestää jopa reilusti minuutin huonommalle puolelle. Save/load-rumba käykin hyvin nopeasti rasittavaksi, kun pelaaja ehtii tuijottamaan latauskuvaa enemmän kuin itse peliä. Ilmeisesti PC-puolen kovalevyä olisi kaivattu.
Nätti, mutta lättänä
Commandos 2 on visuaalisesti sekoitus valmiiksi renderöityjä taustoja ja polygonigrafiikkaa. Kaikki ulkotilat ovat litteitä taustoja, joiden päälle liikkuvat objektit piirretään. TV:n pienen resoluution huomioiden ulkomaisemat ovat yllättävän hyvän näköisiä, vaikkakin yleisilmettä vaivaa lievä kliinisyys. Kamerakulmaa voi sentään pyörittää 90 asteen kulmissa. Ulkotiloissa sallitaan myös zoomauksen käyttö, tosin hyvin rajoittuneesti. Suurin osa sisätiloista on reaaliaikaisesti mallinnettu, jolloin kuvakulmaa voi pyörittää vapaasti. Pelattavuus paranee tästä ehkä hitusen, mutta vastapainona grafiikka rumenee suorastaan hirveäksi. Sisätiloissa ruudunpäivitysnopeus pysyy mukavan korkeana, mutta ulkotiloissa peli alkaa paikoitellen pätkimään ikävästi, mikä tiukassa paikassa johtaa erittäin turhauttavaan kuolemaan. Musiikit sen sijaan ovat erittäin tyylikkäät ja ajavat hyvin asiansa. Myös ääninäyttely on vähintään kelvollista.
Turhautuminen pilaa koko kokemuksen
Ei sille mitään voi. Commandos 2: Men of Courage ei vain sovi konsolille ilman hiirtä, näppäimistöä ja kunnon resoluutiota. Erittäin mielenkiintoinen ja varsin omaperäinen peli menee aivan hukkaan hermostuttavien kontrollien ja latausaikojen kanssa. Kiintolevyn puuttumiselle ja sitä kautta pitkille latausajoille tuskin olisi ollut kiertotietä, mutta ei voi muuta kuin ihmetellä, miksi ihmeessä Pyro Studios ei ole lisännyt peliin tukea USB-näppikselle ja -hiirelle. Commandos 2:lla olisi potentiaalia vaikka miksi, mutta ainakaan omat hermoni eivät sitä kestäneet. PS2-versiota on hankala suositella muille kuin aivan äärimmäisen vaikeasta pelistä pitäville sotafriikeille. Jos vain PC:n tehot riittävät, kannattaa etsiä pelin PC-versio muutamalla eurolla alennusmyynneistä.
