Resident Evil 5

Selviytymiskauhua

Mitä elokuviin ja peleihin tulee, kauhu ja komedia ovat vaikeimmin toteutettavat lajityypit. Kauhusta tulee usein tahatonta komediaa ja komediasta puolestaan helposti pelkästään kauheaa. Videopeli on taidemuotona vielä alkutekijöissään, Resident Evil -termein eräänlaisessa soluvaiheessa, ja se hakee vielä omaa muotoaan. Nykypelit ovatkin monesti maailmanpoliittista tilannetta mukailevia toimintapelejä, jotka kumartavat amerikkalaisen elokuvateollisuuden, eli Hollywoodin suuntaan. Varsinaista pelattavaa on monesti vain nimeksi. Suurin osa ajasta kuluu välianimaatioiden tapittamiseen.

Resident Evil -sarjan taustalla on mielenkiintoinen juoni. Itse peleissä sitä ei valitettavasti setvitä juuri kuin satunnaisissa kenttiin ripotelluissa papereissa. Varsinainen sisältö on muualla, vaikkapa verkosta löytyvässä Wesker's Reportissa. Peleissä on kyse biokemiallisen sodankäynnin puitteissa tehtävästä solututkimuksesta, joka johtaa vaarallisten bakteerien leviämiseen. Ihmisen immuunijärjestelmähän on todellisuudessakin heikko. Siksi Resident Evilien kaltaista skenaariota, jossa virukset muuttavat kaupunkikaupalla väestöä mielettömiksi, väkivaltaisiksi zombeiksi, ole lainkaan vaikea kuvitella tapahtuvaksi.

Pelit tituleeraavat itseään selviytymiskauhuksi. Tämä määritelmä osuu kutakuinkin maaliinsa, mutta vaatii hieman tarkennusta. Kauhua on nimittäin vain ripaus, selviytymistä sitten senkin edestä. Mitä pidemmälle Resident Evil -sarja on jatkunut, sitä toiminnallisemmaksi sen sisältö on muuttunut. Ensimmäisessä pelissä hiippailtiin vielä puolityhjässä kartanossa ja säikähdettiin varjoissa lymyäviä yksittäisiä vihollisia, neljänteen osaan mennessä oltiinkin jo pelkästään teurastamassa. Nyt ilmestynyt viides osa on toiminnallisin ja verisin Resident Evil tähän asti.

Palkkamurhaajien kengissä

Resident Evil 5:ssä seikkaillaan Afrikassa. Tämä on jo johtanut syytteisiin rasismista, mutta paikkavalinta on perusteltu. Onhan Resident Evilien monien virusten esikuvana toiminut ebolavirus lähtöisin Afrikasta, tarkemmin sanottuna entisestä Zairesta. Tällä kertaa sarjan veteraaneille tuttu mies Chris Redfield lähetetään pieneen afrikkalaiskaupunkiin tutkimaan huhuja nopeasti leviävästä sairaudesta. Chris on jälleen sinisilmäisesti liittynyt uuteen, kasvottomaan organisaatioon. Se muistuttaa kovasti aiemminkin kaaosta synnyttänyttä, virustutkimuksista vastannutta Umbrella-yhtiötä. Ei siis pitäisi tulla suurena yllätyksenä, että tämä uusikin järjestö on luonteeltaan ilkeä ja ajattelee vain taloudellisia intressejä. Peliä ei ehdi pelata montaakaan minuuttia, kun tappaminen alkaa. Samaa on sitten luvassa lopputeksteihin asti.

Uusi Resident Evil eroaa edeltäjistään lähinnä uuden yhteistyöpelinsä ansiosta. Maastossa liikutaan koko ajan kahdestaan. Salilla käyneen Chrisin seuraksi liittyy tiukkoja vaatteita käyttävä nainen nimeltä Sheva Alomar. Sheva on tietokoneohjauksessa yleensä melko pihalla, mutta halutessaan voi pelata myös yhteistyönä kaverin kanssa. Tällöin parin mukanaolo tuo todellista strategista elementtiä, sillä maastoon pudonneita ammuspaketteja, yrttejä ja lääkesuihkeita on tarjolla vain rajoitetusti. Jakaminen on ensiarvoisen tärkeää, koska peli päättyy, jos toinenkin pelaajista heittää henkensä. Jos tosimaailman ystäviä ei ole, Chrisin tehtäväksi jää lähinnä suojella keinoälyn ohjaamaa Shevaa ja estää tätä kuolemasta. Ohjaus- ja kamerajärjestelmä aiheuttavat joskus ongelmia tässä ja muussakin pelaamisessa, mutta suurimman osan ajasta pelattavuus on mallillaan.

Koska raha on usein tappamisen alku ja juuri, Resident Evil 5:ssä saa tapetuista vihollisista rahaa. Killinkejä voi käyttää erityisessä kaupassa, joka toimii tällä kertaa itsestään, ei erityisen kauppiaan kautta. Kaupassa parannellaan aseita ja tarvikkeita. Tämä onkin tarpeen, sillä afrikkalaiset zombit ovat huomattavasti aggressiivisempia kuin jopa Resident Evil 4:n vastaavat. Jos vihollisia ei tapa välittömästi, useimmat heistä käyvät päälle kuin yleinen syyttäjä. Tekoälystä ei rynnäköinnin yhteydessä voi puhua, mutta tällä kertaa se onkin perusteltua, sillä eihän zombeilla ole älliä.

Aistikarkkia

Tekninen toteutus on aina ollut Resident Evileissä tärkeää, eikä uusi osa ole poikkeus. Resident Evil 5 näyttää henkeäsalpaavan kauniilta. Maastot, rakennukset, hahmot ja animaatio ovat kaikki toteutukseltaan ensiluokkaisia. Pieniä kauneusvirheitäkin toki on, kuten hektisimmissä rähinöissä toistensa sisään leikkautuvat hahmot. Lisäksi tekijät ovat päätyneet kummalliseen ratkaisuun, jossa ammutut zombit lentävät liioitellusti osuman saatuaan. Tämän tarkoituksena lienee ollut vähentää pelin raakuutta, mutta oudolta se silti näyttää. Näistä epäkohdista huolimatta uusi Resident Evil on ehdottomasti kaunein sarjan peli tähän asti. Näin pitää ollakin, sillä onhan alustakin tähänastisista tehokkain. Muitakin perinteitä kunnioitetaan, sillä ääninäyttely on edelleen kehnoa. Muut äänet ovat puolestaan taattua laatua.

Elinkaaressa ei ole kehumista, sillä yksinpelikampanja kestää vain reilut kymmenen tuntia. Toisaalta meno on sen verran yksioikoista, ettei tällaista veripalttua oikeastaan jaksaisikaan yhtään enempää. Nykyisellään Resident Evil 5 tarjoaa lyhyen, intensiivisen ja tiiviin yksinpelikokemuksen. Verkosta saa lisäksi ladattua maksullisen Versus DLC -tilan, jossa päästään lahtaamaan kanssapelaajia tai kilpailemaan heidän kanssaan siitä, kuka saa teilattua eniten zombeja. Tämän ohella elinkaarta lisäävät tietysti mahdollisuus pelata yhteistyönä joko verkossa tai jaetulla ruudulla, kenttiin piilotetut salaisuudet sekä lisävaikeusasteet.

Resident Evil 5:n viehättävyysaste riippuu kokonaan siitä, kuinka tuttuja aiemmat osat ovat. Jos aiemmat pelit on räiskytelty ja hiippailtu puhki, niin viitonen ei tarjoa rahoille juurikaan vastinetta. Se on toki tuotantoarvoiltaan ja pelattavuudeltaan ensiluokkainen, mutta kärsii uusien ideoiden puutteesta ja kehnosta käsikirjoituksesta. Mielettömälle virtuaaliammuskelulle on tietysti aina aikansa ja paikkansa. Siksi Resident Evil 5 on parhaimmillaan lyhyissä erissä ja aivot off-asentoon kytkettynä.

Galleria: 

Kommentit

Tossa on noissa tiedoissa virhe. Asennus min 5000 mb eikä 500 :O

Kun edelliset RE kokemukset oli sieltä kahden ensimmäisen osan ajoilta, ei tämän kohdalla tarvinnut kantaa sitä samaa taakkaa kuin jokaisen osan moneen kertaan vääntäneiden harteille oli suotu. Kuten arvostelussakin asiasta mainitaan, menee tämä kuitenkin mukavana räiskintänä kun puitteet monelta osin ovat kohdallaan. Ohjaus tuli nopeasti tutuksi, eikä vain paikaltaan ampuminenkaan enään alun jälkeen hämmentänyt. Jännä seikkailu paikoin ahdistavissa tilanteissa.

Playstation Homesta löytyy tälle fanien kansoittama oma alueensa. Sieltä yhteistyömuotoon kaveri mukaan ja hyppy suoraan peliin.

Cooppina erityisen hauskaa, siitä tuli tehtyä video (K18): http://www.konsolifin.net/media/media/515/Resident_Evil_5__yhteistyomuot...

"Ihmisen immuunijärjestelmähän on todellisuudessakin heikko. Siksi Resident Evilien kaltaista skenaariota, jossa virukset muuttavat kaupunkikaupalla väestöä mielettömiksi, väkivaltaisiksi zombeiksi, ole lainkaan vaikea kuvitella tapahtuvaksi."
Täh? Ookke...

Tutun turvallisesti lätkäisty 4/5 koska "sehän on resident evil". Uskomattoman vanhanaikainen/ hankala ohjaus ja aiempien osien kopioidut animaatiot/äänet sivuutetaan hyvin hätäisesti ym muut lukuisat ongelmat. Samaan syssyyn todetaan pelin kestävän vain kymmenen tuntia ja "ettei tällaista veripalttua oikeastaan jaksaisikaan yhtään enempää."

Muita silmään osuneita:
- "Jos aiemmat pelit on räiskytelty ja hiippailtu puhki, niin viitonen ei tarjoa rahoille juurikaan vastinetta."
- "kärsii uusien ideoiden puutteesta ja kehnosta käsikirjoituksesta."
- "ääninäyttely on edelleen kehnoa"

Tämä tuntuu enemmän katselmukselta kuin arvostelulta.

Peli on todella viihdyttävä! Pelottava se ole, mutta viihdyttävä kuin mikä! Olen pelannut pelin useaan otteeseen läpi.

Itse antaisin 3/5. Sarjan pääpelien heikoin osa. Nelonen taitaapi olla paras...
En nyt äkkiseltään muista yhtäkään toista peliä jossa esinevalikko olisi toteutettu ärsyttävyydessään yhtä surkeasti. Mass Effect pääsee aika lähelle.
Juoni (poislukien Wesker's Report) ja dialogi on edelleen uskomattoman huonoa, kuten myös sarjan aiemmissa osissa ja "kauhu"-elementti on nakattu aikapäiviä sitten hiuksista v***uun...
mutta...
ohjaus on hiottu, grafiikka näyttävää, musiikit menettelee, äänimaailman aistii ja viihdearvo on edelleen kohdallaan.

Itse annan tavallista enemmän painoarvoa tarinalle ja sen esitystavalle, joten yli kolmosta ei heru.

Eipä heru minultakaan yli kolmosen.

Tää on huonoin ressa mitä olen pelannut.Silti se on pelattu jo kuusi kertaa läpi.Fani kun olen ja oli pakko saada kaikki extrat auki.Paras ressa on yhä se legendaarinen ykkönen! kaikkina versioina!

Ihan paikkaansa pitävä ja kiva arvio kuitenkin.

Pelimekaniikasta jäi aika pahasti maku RE4 kopiosta. Eikä noussu kyllä missään vaiheessa samalle tasolle. Kuitenkin ihan viihdyttävä räiskintä (4/5).

Paras ressa edelleenkin RE2, toivottavasti seuraavassa ressassa keskityittäisiin enemmän ensimmäisten osien survival horror meininkiin, mitä kuitenkin vahvasti epäilen.

Itse pidin pelistä todella paljon. Vanhoja resejä kolunneenna pidän uutta ohjausta erittäin mukavana. Penskana se vanhojen resien ohjaus meni, kun ei tiennyt paremmasta, mutta nyt vasta resi 3:n pelasin läpi, voi taivas. Ohjaus on vanhojen resien kompastuskivi, siksi en sitä kaipaa enää ikinä takaisin.

Tulevissa reseissä toki kauhua saisi olla lisää. Viihdyttävä kokemus, 4/5 tähteä ilman muuta

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi