Haloon on yhdistynyt paljon sivukertomuksia, fanien luomaa fiktiota ja perusteemojen pohdiskelua, jotka eivät suoranaisesti liity pelien juonenkulkuun. Yhteisöt pitävät tietynlaista kulttihenkeä yllä sukeltamalla hyvin syvälle Halo-universumin yksityiskohtiin. Jotkut ovat löytäneet aikajanasta aukkoja, toiset ovat tulkinneet asioita osana suurempaa kokonaisuutta. Bungien suurin nerokkuus liittyy siihen, miten se kylvää yhteisön perustaksi muodostuvat siemenet.
Halo on täynnä viittauksia, jotka ovat oman maailmamme peilikuvia. Eräs avainelementeistä kaikissa Bungien peleissä on ollut numero seitsemän, joka on myös tärkeä uskonnollinen numero. Se löytyy Master Chiefin, oikealta nimeltään Johnin, Spartan-projektinumerosta 117.
Samat numerot toistuvat monin paikoin. Esimerkiksi Alpha Halon monitorina toimi itsekseen hymisevä tekoäly 343 Guilty Spark ennen sormusplaneetan tuhoutumista.
Monet muistanevat hahmon Halo: Combat Evolvedin piinallisesta Library-tasosta. Numeraaliset viittaukset uskonnollisiin teksteihin ovat siis melko ilmeiset, mutta häivähdyksiä mytologisista nimistä on niin ikään nähtävissä. Esimerkiksi Halo 2:ssa päävastukseksi asettui Tartarus, jonka nimessä maistuu kreikkalaisen mytologian manala. Lisäksi on huomioitava koko tarinan perustekijä: muukalaisliittouman uskonnollisuus.
Muukalaisille Master Chief on itse piru, joka yrittää estää suuren matkan eedeniin. Muukalaisten ylijohtajien, niin sanottujen profeettojen, mukaan matka alkaa käynnistämällä sormusplaneetat. Ihmiskunnalla puolestaan on teknisempi näkemys asiasta. Heidän tulkintansa Haloista nojaa edesmenneeseen rotuun, joka rakentamalla ja käynnistämällä sormusplaneetat pyyhkäisi itsensä ja kaiken muun elämän galaksista.
Kaiken kukkuraksi näyttää siltä, että niin sanottu arkki, sormusplaneettojen kontrollimekanismi, on juuri maassa. Se pakottaa ihmiskunnan selkä seinää vasten taisteluun olemassaolosta. Eikä pidä unohtaa ihmisten erittäin pitkälle viemää tekoälyä. Halo 2:n loppuvideon perusteella on mahdollista, että pelaajaa uskollisesti opastanut Cortana-tekoäly saattaisi menettää otteensa, jolloin palattaisiin klassiseen ihmisten ja koneiden väliseen ristiriitaan: milloin kone on etevämpi kuin ihminen, milloin se pärjää omillaan.
Vaikka tällaiset teemat eivät ehkä putkikenttiä putsatessa tunnu järin merkityksellisiltä, on hyvä ymmärtää, että juuri ne luovat sen rajapinnan, johon faniyhteisö voi tarttua. Juuri mahdollisuus pohtia, puhua ja tehdä tulkintoja erottaa Halon niin sanotuista tusinaräiskinnöistä.
Henkilökohtaisesti olen erityisen kiinnostunut niistä inhimillisistä elementeistä, joita Halon maailmankuva tarjoaa ja joita Bungie on ehkä laiminlyönyt pelien toteutuksessa. Suhteessa siihen voittamattomaan sankariin, joka pelien päähenkilönä esiintyy, eritoten The Fall of Reach -kirjan alku tuntui varsin koskettavalta.
Kirjan alkuosassa käsitellään sitä, miten joukko lapsia käytännössä viedään vanhemmiltaan sotilasprojektiin, jonka tarkoituksena on joskus tulevaisuudessa pelastaa koko ihmiskunta. Kuvaukset lasten rajusta koulutuksesta ja ruumiillisen manipuloinnin uhreista ovat jotain sellaista, jota ei Haloon ensimmäisenä assosioisi. Onneksi nyt sodan kasvoja on nähtävissä myös videona, sillä Halo 3:n 10 miljoonan dollarin budjetilla tuotettu TV-kampanja ottaa taisteluun inhimillisen näkökulman audiovisuaalisesti upealla kuorrutuksella. Kannattaa katsoa! (Windows Media)
